Lyriikka ›

Tuossa kommentissani noirin tekstistä ehdinkin jo uhkailla, että lisään tänne vähän omaa tilitystäni. Tämä teksti on tehty viime syksynä erään hyvin pitkän ja monimutkaisen ihmissuhteen aiheuttamassa mielipahassa. Sävellystä en ole tähän vielä tehnyt, mutta eiköhän moinen joskus synny.
 
-----
Lament of a Bound Spirit
 
Banish me from memory!
Cast me down below,
For I shall not be as you deem,
Subordinate and controlled:
My wisdom and truth are naught to you
But subjects of critique –
And you ask me why it is so
That you I now disown!
 
Humble I am, though never one
To bow before your feet:
Humility and pride, in me,
Do walk a path of unity
That may, one day, have lead me to
A palace of oaken arcs and halls
Wherein lies God, in stead of all
That embodies your acrid spite.
 
You claim to love and cherish me
As kindred spirits do,
But what you call love I speak of as death
And binding of the soul
that does forbid the gentle flight
Of beauty given wings
By which to soar above, and brave
The welkin of my dreams!
 
For ages I have eluded you
And hidden myself away –
But your countenance cast a shadow so vast
My heart remains unlit.
Your kindness, possessive
does suffocate my spirit
Which, deprived of freedom of thought
Falls! And dies on the cold, bare ground.
 
I cry to you from the darkness deep
Of my humble misery
And pray that you may lend an ear
To the voice of my despair:
 
Plague me no more! And I shall live
As flora of a seed redeemed
And see the world as it is to me
And not what you decree.
Go back to the land from whence you came
And leave my soul in rest –
 
For as buboes grow on groin
And below the arm that begs
So does your loving pestilence
Mark me as of the dead!

...ja vain biisi puuttuu

You claim to love and cherish me
As kindred spirits do,
But what you call love I speak of as death
And binding of the soul
that does forbid the gentle flight
Of beauty given wings
By which to soar above, and brave
The welkin of my dreams!
 
Dikkasin tekstistä kokonaisuudessaan , mutta tämä oli lempi kohta . noinkin käytetyn teeman pohjilta teksti onnistu olemaan tuoreen olosta. Todellinen tunne lataus osaa näkyä tuossa kivasti. Tai sitten osaat jäljitellä tekstiin sen hyvin .

Kiitokset palautteesta!
 
Todellinen tunne lataus osaa näkyä tuossa kivasti. Tai sitten osaat jäljitellä tekstiin sen hyvin .
 
Taitaa olla sekä että. Kumpainenkin on nähdäkseni tärkeää.

Tuohan on kuin neljäminuuttinen Yngwie-soolo. Kuusi kieltä on vain korvattu englannin kielellä. Ja sama juttu kuin Ynkan kohdalla: kiistämättä taidokasta, mutta minulle aina vähän vieraalta tuntunut ja nykypäivänä lievä anakronismi.
 
Shakespearesta tykkään kovasti.

Tuohan on kuin neljäminuuttinen Yngwie-soolo. Kuusi kieltä on vain korvattu englannin kielellä
 
Haha, kieltämättä! On mielenkiintoista, miten verbaalinen briljeeraaminen on jotenkin arvostettavampaa kuin vaikkapa soittoteknillinen. Molemmat ovat potentiaalisesti aivan yhtä vieraannuttavia tai innostavia. Mutta kaipa Ynkällä on sama juttu kuin meikäläisellä: tulee vain niin luonnostaan. (Hänen puolestaan ainakin toivon niin...) Suomenkielinen tavarani onkin sitten tyystin erilaista, joskin yhdistävä tekijä jokaisessa tekstissäni on se, että jotain haluan sanoa, ja löytää sanottavalleni sopivan (tai muuten omaan makuuni passelin) muodon.