Lyriikka ›

Tulet iholleni, vaikka sokea oisin sen tiedän
En ole tässä, en kuule en nää, mutta silti sinua siedän
Olen paennut sinua, vaikka sidottuna sängyssäs makaan
Yritit lunastaa minut, mutta minä en velkaasi takaa
 
Tervetuloa, sanon, sinä tiedät että se on vale
Olen helpotus olen rangaistus, olen taivaspaikkasi ane
Jaamme vanhan liturgian, mutta valhe elää yhä
Se on toimitus ja väline, muttei se ole enää pyhä
 
Silkkiset sanat ja valkoinen valhe tekivät minusta harhaisen
Sametinpehmeistä hetkistä himon rakensimme esiripun rautaisen
 
En lue sinua enää, etkä sinä tarinaani kirjoita
Huudat ja kiroat minun perääni, etkö jo saatana irroita
Sanot, ole siinä, sä kanssani olet kaikelta pahalta suojeltu
Pakkopaitani olet ja hullujenhuoneesi ovi on minulta suljettu