Lyriikka ›

Tekstien tulvaa, suorastaan ryöppyä. Jos alla oleva teksti herättää jotain ajatuksia, niin tuokaa ne julki. Ja vaikka näin ei kävisikään niin aina saa kommentoida ja "kehua" . . .
 
- Myrkkypuun siemen -
 
Hänen silmänsä huutavat tulta,
vaikka ilmeensä muuten on jäätävä.
Tunnu ei tämä seikkailulta,
sillä hän vaatii: "Sinun on jäätävä!".
 
Myrkyllisten murheiden katkusta
nousee jälleen uusi aurinko,
Sanat: "älä luontani pois matkusta",
ovat kauan sitten unohtuneet jo.
 
Älä usko, älä toivo, älä rakasta.
Tarjoilee hän sinulle vain epätoivonliemen.
Ajattele kerrankin vain omaa parasta
ja kylvä maahan se myrkkypuunsiemen.
 
Vaikka välillä elämä on raskasta,
ei pidä sitä liian vakavasti nyt ottaa.
Ja jos tuntuu, että täyttyy pää paskasta
ei pidä silti ketään selkään puukottaa!

- Myrkkypuun siemen -
 
Hänen silmänsä huutavat tulta,
vaikka ilmeensä muuten on jäätävä.
 
Tässä on hyvä kielikuva!
 
Tunnu ei tämä seikkailulta,
sillä hän vaatii: "Sinun on jäätävä!".
 
Tässä saat riimillä aikaan koomisen efektin, joka ei minusta sovi tähän alkuunkaan.
 
Myrkyllisten murheiden katkusta
nousee jälleen uusi aurinko,
Sanat: "älä luotani pois matkusta",
ovat kauan sitten unohtuneet jo.
Jotenkin pöljä ajatus, että katkusta nousee aurinko.. Katkuhan on haju! Eikö se voisi nousta vaika murheiden seasta tai takaa tai jotain?
 
Älä usko, älä toivo, älä rakasta.
Tarjoilee hän sinulle vain epätoivonliemen.
Ajattele kerrankin vain omaa parasta
ja kylvä maahan se myrkkypuunsiemen.
Voisi sanoa: "Hän tarjoilee sinulle vain epätoivonliemen," niin kuulostaisi luontevammalta.
 
Vaikka välillä elämä on raskasta,
ei pidä sitä liian vakavasti nyt ottaa.
Ja jos tuntuu, että täyttyy pää paskasta
ei pidä silti ketään selkään puukottaa!
Tässäkin on aika väkinäistä riimittelyä, mutta muuten hyvä lopetus...
 
Ajatuksista: Joka toinen rivi herätti minussa jonkin uuden täysin edelliseen liittymättömän ajatuksen. Osa jutuista vastaa jollain tapaa omaa käsitystäni ihmisistä nykyään, kun taas jotkut eivät herättäneet minkäänlaista reaktiota...
 
Nii että sillee ja nyt menen pehkujen maille...

Tekstien tulvaa, suorastaan ryöppyä. Jos alla oleva teksti herättää jotain ajatuksia, niin tuokaa ne julki. Ja vaikka näin ei kävisikään niin aina saa kommentoida ja "kehua" . . .
 
- Myrkkypuun siemen -
 
Hänen silmänsä huutavat tulta,
vaikka ilmeensä muuten on jäätävä.
Tunnu ei tämä seikkailulta,
sillä hän vaatii: "Sinun on jäätävä!".
 
Kyllä, pidin kielikuvasta, mutta toinen riimi ei säväytä, joskaan ei ole huono.
 
Myrkyllisten murheiden katkusta
nousee jälleen uusi aurinko,
Sanat: "älä luontani pois matkusta",
ovat kauan sitten unohtuneet jo.
 
Sama juttu katkusta-matkusta ei säväytä, mutta ajatus on hyvä. Aurinko-jo, hieno riimi, yksinkertainen mutta toimiva.
 
Älä usko, älä toivo, älä rakasta.
Tarjoilee hän sinulle vain epätoivonliemen.
Ajattele kerrankin vain omaa parasta
ja kylvä maahan se myrkkypuunsiemen.
 
Mielestäni paras säkeistö, tämä säväytti.
 
Vaikka välillä elämä on raskasta,
ei pidä sitä liian vakavasti nyt ottaa.
Ja jos tuntuu, että täyttyy pää paskasta
ei pidä silti ketään selkään puukottaa!
 
...ja tämä latisti tunnelman.
 
Ah, niin tunteelliset ensimmäiset säkeet, mutta lopussa pään täyttyminen paskasta..
Muuten kyllä hyvä, pidin.