Käärmeenlumoojanainen
Kun muistan sitä aikaa
itämaista taikaa
se kai pitää sisällään.
Mikä silloin on mennyt
sitä unohda en nyt
tuskin unohtamaan pystynkään.
Käärmeenlumoojanainen
Muille sä olit vain yksi muidenlainen
yhä muistoasi varjostaa huntu purppurainen
Käärmeenlumoojanainen.
Mikä mennyt on pieleen
se vaan palaa mieleen
eikä sieltä kai häviäkään.
Mua tanssitit kerran
vaikka vaan illan verran
siitä edelleen unia nään
Käärmeenlumoojanainen
Sitä selittää koskaan ei voi järki mainen
Uni eilinen haihtuu, on se nyt painajainen
Käärmeenlumoojanainen.
Vaikka koriin mut suljit
ja jo muualle kuljit
yhä soittosi kuulla mä saan.
Mutta pillisi mukaan
enää tanssiiko kukaan
vai onko käärmeitä nyt yksi vaan?
Käärmeenlumoojanainen
Niin totta vaan nyt enää muisto kaukainen
takaa vuosien kahlitsee tuo soitto satumainen
Käärmeenlumoojanainen
(viimeisessä kertosäkeessä on riimissä vähän klappia mutta kun teksti tällaisena mieleeni putkahti niin en alkanut muuttaakaan) |
Laurila
