Lyriikka ›

Nosti kiven,
käänsi katseen
toisten tieltä,
heittänyt ei ensimmäistä,
 
pysyi siinä,
oli poissa
mietteissä, joissa
päätellä ei voi viimeistä
 
käänsi kiven,
nosti katseen
toisten lailla,
oli pakko, ollut
ei mitään vailla
 
pysyi poissa,
iva toisten
uusinnoissa,
uutta ei ollut
havannoissa..
 
kerto: hei, uittaja! ei oo ketään tänään mukana..
soi koskessa, sama villi ääni seurana..
selkää pitkin..koskee.. kastuu lahkeet,
astuu ohi..kastuu..
Hei! Uittaja..vuoroin virran alla, virran mukana!
 
vasta ranta,
sieltä juokse,
toisen luokse,
tyttö Jarvan,
isän varman
 
et nähnyt
sinä tunsit
kosken hunnit
vieneet ovat
miehet kovat
 
uittajan "laiva"
jo poissa on vaiva
uusi virta
lautturin silta
 
tuonelan miehet
ja neitosten viehet
toisenlaiset
kuolevaiset..
 
kerto: Hei. Uittaja!..
 

 
Tämä on mustavalkoisten elokuvien herättämää tarinointia..

Mulla tuli mieleen Paavo Väyrynen lausumassa kansanrunoja. Mikä musiikkityyli ? Pitäsikö tuo hettänyt olla heittänyt ? Annan myöhemmin rakentavampaa kommenttia nyt ei ehdi.
 
edit. Sori vaan mutta en kyllä keksi mitään kovin rakentavaa kommenttia. Ei vaan kolahda mulle tuollainen salaperäinen teksti. En ole koskaan ollut hyvä näissä novelli- ja runoanalyyseissa. Musan kanssa saattaa toimia.

Tää olikin vähän jännempi tapaus.. piti oikein useaan kertaan lukea.
 
Hienoa tekstiä jälleen, alku toimii hiton hyvin ja hienoa sanakikkailua noiden ensimmäisten säkeistöjen kesken.
 
Loppupuoli on enemmän tulkinnanvarainen, mutta yhtä kaikki, hyvin kirjoitettua tekstiä.
 
Erilaista, jälleen.
Hienoa.