Lyriikka ›

Päättynyt on päättymätön tie
Jälkemme hautautuneet tuhkaan
Ei jaksa enää päivänsä päässä
Ihminen omia kahleitaan kantaan
 
Laske levolle, Jumala
Vapauta meidät elon taakasta
Rauhaan kaipaa väsynyt sielu
Kun pitkä tiemme hautaan vie
 
Katoavaista on elo maan päällä
Muistot valuvat unohduksen jokeen
Elämästä jäi vain
Jälki toistemme sydämiin
 
Lyhyt on niin aikamme täällä
Mikään ei ole ikuista
Vain yksi on aina säilyvä
Vanhan loppu on uuden alku
 
Laske levolle, Jumala
Vapauta meidät elon taakasta
Rauhaan kaipaa väsynyt sielu
Kun pitkä tiemme hautaan vie

Jos tähän kommentteja halusit? niin niskalaukausmaista koruttomuudessaan kaunista surua.
 
Jostain syystä tulee tarve muuttaa muutamia kohtia hieman yksinkertaisemmiksi, esim. alun
"päättynyt on päättymätön" muotoon "päättynyt on loputon".. näin ei tarvisi loppu piisin ajan miettiä miten päättymätön voi päättyä, vaikka se pointti juuri olisikin.
 
Samoin sanajärjestyksiä laittaisin uusiksi =)
 
"Laske levolle" tuttuun "levolle laske" muotoon ja "maan päällä" -> "päällä maan".