Muistan kadut muistan auringon laskevan
muistan portaat ja sitten vain hämärää, pimeää
Muistan yhä yön sametinpehmeän
muistan silmät ja sitten taas hämärää, pimeää
huoneen hiljaisen
äänen, kuiskauksen
Kerto:
---
On turha sanoa kaipaan sua
en odota, sua silti kaipaan
äänesi yössä yhä kaikuu
päässäni ovi sulkeutuu
---
Näen savuiset kapakat auringossa
päivät vietän niissä elämää miettien, kaivaten
Näen auringon säteet keväiset
huoneen savua lakaisevan kuin, leikaten
tunnit kuluvat
päivät vaihtuvat
---
On turha sanoa …
---
C-osa:
Ilta koittaa valot syttyvät ikkunoihin
kengänkärjistä katseeni nostan
ylin kerros näyttää joukossa oudolta
yksi ikkuna pimeä on siellä,
odottaa koti kotoisa, pölyinen
ainut ystävä, uskollinen
Ilta koittaa valot syttyvät ikkunoihin…
---
On turha sanoa …
--- "I wasn't meant to feel this asleep at the wheel..." |
kkaarre