Lyriikka ›

Kertokaa hyvät ystävät ja vihamiehet mielipide lyriikastani, joka ehkä tosin muodoltaan muistuttaa enemmän modernia runoutta kun lyriikkaa, mutta mikä seikka ei estä minua käyttämästä sitä musiikissa.
 
Minä olen kaunis - Eräänlainen rukous
 
Minulla oli kädessäni sykkivä elin
Aamulla herätessäni - ja ajattelin
Maailma ajattelee taas tänään
- ilman Minua - ei ole mitään.
 
Vittu, minä olen Jumala
 
Tiesinpäs
 
Aurinko paistaa Minulle kävellessäni katua
Tule ulos, tai voit epäonneksesi katua
Ettet tullut ulos tanssien ja saanut osaasi
Onnesta, autuudesta, juhliessasi jumalaasi
 
Pyhä kolmiyhteys:
Minä Minä ja Minä
 
Vittu, Minä olen Herra
sinun Jumalasi
Rakasta Minua
Ilman minua
Ei ole mitään

Ihan mielenkiinnosta kysyn, mistä musiikkigenrestä on kyse? Mukavastihan tuo provosoi mutta saattaa mennä hieman kornin puolelle :) Impaled Nazarene tuli väkisin mieleen tuosta "Vittu minä olen jumala" -lausahduksesta.

Jaahas, joku on tainnut kuunnella vähän kotiteollisuutta? Pari hyvää jippoa joista pidin. Pyhä kolmiyhteys: minä, minä ja minä, on tulkittavissa masturbaatioon viittaavana lausahduksena, josta alussakin lauleskeltiin. No jaa, rivo huumori ei oikein iske minuun musiikissa joten en oikein syttynyt, mutta muuten ihan ok.. Vittu on muuten huonoin tuntemani kirosana.

Mitä Impaled Nazareneen tulee, niin Impnazin tyylilaji ei kuitenkaan taida olla itseironia vaan räyhääminen, vai kuinka? Autoironista narsismia ja solipsismia nimittäin tavoittelin.
Ja Mitä KooTeehen, niin enpä yhtyisin tuohon väitteeseen kyseisen yhtyeen kuuntelemisesta, kun en lainkaan ymmärrä mitä tekemistä Runoudellani voisi olla Kotiteollisuuden kanssa.
 
Jos vielä saisin hieman selventää, niin uhoaminen ei ollut se mitä tavoittelin, vaan äärimmäisyyksiin viedyn itsekeskeisyyden ylistyksen lisäksi kokeilin mitä tapahtuu, kun rinnastaa itsensä rakastelun, itsensä rakastamisen ja perinteisen juutalaiskristillisen Jumalan rakastamisen ja vielä tipauttaa raamattua vapaasti lainaavan kohdan eteen itsetuntoa puhkuvan "vittu"-tuhahduksen.

Jep, oikeastaan siksi vain mainitsin, että kyseinen lause on ainakin minulle hyvin ikoninen ja yhdistyy aina mielessä Multihuipennus-biisiin.

Hynysen lyriikat on runoutta, joiden sanomaa juntit ja lapset eivät ymmärrä.. Nämä jumala -viittaukset toivat kt:n mieleeni, sillä kuten joku on voinut ehkä huomata lappeenrannan pojat laulavat hyvin paljon jumaluudesta, etenkin ihmisen jumalallisuuden tavoittelusta...