Korjaus lyriikkaan
Henkinen neitsyyteni
Kettingit ja kahleet sitoo valheeseen
meidän välinen tuli, mistä se syttyikään
alussa vain maa, johon istutit pensaan,
versoi alkua meidän yhteiseen matkaan
valta annettaan sille, joka rakastaa vähemmän
valta viedään siltä, joka rakastaa enemmän
viimein tajuaa, ei, ei valtaa haluakaan
mieluummin istutan pensaan
annan sen palaa punaisena ilta-aurinkoon
sain takaisin henkisen neitsyyteni
lopulta tajuaa, ei, ei valtaa haluakaan
hain takaisin henkisen neitsyyteni
viimein tajuaa, ei, ei valtaa haluakaan
kettingit ja kahleet irtoaa totuuteen
meidän välinen tuli, mistä se syttyikään
sain takaisin henkisen neitsyyteni
lopulta tajuaa, ei, ei valtaa haluakaan
hain takaisin henkisen neitsyyteni
lopulta tajuaa, ei, ei valtaa haluakaan,
vain maan mihin juurruttaa satoaan.
merja ritala Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- |
soihtu55
