Lyriikka ›

Aamunkoiton jälkeiset tunnit
 
Zoloft
Kevätaamupäivän pisarat sälekaihtimeni aukaisee, jotta auringonsäde voisi antaa värin valuneille kasvoilleni.
Ikkunan lävitse katsottu ei ole todellisuutta, mutta nyt, kun olen itseäni siinä tarpeeksi kauan pyörittänyt, alan elämäksi itsekin sitä jo uskoa.
 
Cipramil
Turtana kädet vasten lasia. Pisaroista usko aamunkoiton jälkeisille tunneille.
Elo kahden todellisuuden ikkunassa näkymiin, joissa kummassakaan sielu ei lepää.
 
Efexor depot
Sänkyyni ankkuroituna yritän katsoa ylös läpi pilviverhojen tuntematta valonarkuuden kipua.
Peittelen itseni noustuani sängystä - kuinka häpeänkäsivarsi painaakaan kasvojasi.
Kasvattamasi käsi jota et omaksesi tunne. Sydämesi täyttyy kyyneleistä.
Peittelen viimeinenkin tämän, toivottavasti viimeistä kertaa.
 
Rivatril
Kauan sitten jo iankaikkinen ikuisuus katsoi luomustansa virne kasvoillaan - luomustansa, joka nyt lyhtyä kantaa huomaamatta askeleidensa vajoavan hypersomniaan.
 
Aurorix
Kelottunut mieliala potkii itseänsä kuoren sisälle. Pelko on käytävä yksin.
Puristun pisaroiden ympäröivään kalvoon, jossa yritän hengittää sitä, joka kerran männylle tuoksui.
 
Sertralin hexal
Syvällä omassa sisäisessä maailmassani tarjoan arkipäiväiset keskustelut niille, joille pelkään heijastunutta varjoani näyttää - ne, jotka pian pystyyn kuolleen kelon tuoheksi vuolee.
 
Klo00:44
Illan laskeuduttuaan polvilleen, käännyn. Pöytä on tyhjä, vailla viestiä.
Kädessäni vain kolmen sulan kynä en voi lentää.
 

 

 

 
Monoamiinihypoteesi, kolmen keskeisen aivojen välittäjäaineen teoria, joka ei ole riittävä selittämään masennusoireiden ilmenemisen eripuolia.

Mustat siivet
 
Koston siivet ylläni peittää sen laakson jossa lentelen.
Palan sinusta , kärsimyksen täällä tai toisessa elämässä, olen sinua vastassa.
 
Tämä on enemmän tälläistä runotta, mutta laitoin tämän silti tähän koska olenhan oman aiheeni alla.