lukiessani muiden lyriikoita päätin tehä äsken omankin. enempää ajattelematta. periaatteessa ensimmäinen tällänen sanoitus.. siis missä on melodia ym :D vähän riimipuoleista tämäkin. Ei kaksitoista lasta, mahtunut samaan junaan Laiva lähtee satamasta, toistamme tapahtumaa Niinkuin kaksitoista vuotta sitten, tuijotan valokuvaa Poika isältänsä kysyy, miksi ei saa tulla mukaan Mutta isä ei jaksa vastata Isä ei jaksa enää Poika ei ehdi huomata kun isä jo kääntää pään kertosäe: Miten hän pystynyt oli, johonkin näin rumaan kun hetkeksi erehtyi, himosta humaltumaan Saatanalle näytän kättä Kiitos kotikäynnistä Kaksitoista elämättä syntyi poika synnistä Kaksitoista vuotta sitten, poika kastettiin Sinä iltana laiva, vesille laskettiin Kahdentoista edestä, matka maksettiin Vain poika selvisi hengissä, pakosta se jaksettiin Mutta isä ei jaksa surra Isä ei jaksa enää Hammasta piti purra tai nauru ei loppua nää Kertosäe. Piti teon piristää, johtolangat hävittää Poika tajusi sen kaiken, vaikeata käsittää Rakastanut ei lastaan Satamassa ei ketään vastaan kertosäe |
Hienoahienoa... hieno toistuva motiivi tuo 12... ja toisaalta tarpeeksi ei-avoin sanoitus että kuuntelija jää miettimään, että hei mitä ihmettä tämä oikein tarkoittaa... tykkäsin... muutamia särähtäviä riimejä ehkä mutta pientä hiontaa ja hieno sävellys kyllä varmasti tekevät tästä timanttisen :) Hevihaarukka! |,,|
kalamies #51 >-)))> |
Ei liian kryptistä, mutta kuitenkin tarpeeksi. Ehkä vielä joku koukku, joka maanittelee lukijan palaamaan uudestaan alkuun ja miettimään säkeistöjä uudelleen. Pirun hyvä teksti kuitenkin. Cum superiorum privilegio veniaque |
Kryptistä eli tässä tapauksessa tarkoitan sitä, että teksti ei ole liian yksiselitteinen. Eikä liian epämääräinen. Sopivan salaperäinen. (Keksisinköhän vielä jotain, joka loppuu -nen) Cum superiorum privilegio veniaque |