nuori poika kulkee yöstä aamuun askel painaen, katsoo ikkunaansa kaukaa, jotain muuta miettien.. hän on pian tutun tiensä päässä, polttaa tupakan, hidastellen vetoon viimeiseen hän tietää tulevan.. äiti itkee, isä huutaa, mene pois jos täällä et kerran viihdy, hae paikka, jossa yksin tarkenet, jos sä olet niinkin aikuinen, sä että pärjäilet, älä äitiäsi itketä.. on sanat viimeiset.. nuori poika itkee yötään, mitään luotaantyöntävää, ei vois olla tuntematta koskaan, arvet siitä jää, kun on aina niin kuin vieras kodissaankin koditon, sitten ihmetellään vielä missä kaikkeen vika on, mustelmat ei muuksi muutu, vaikka kiertää kotiaan, kukaan enempää ei suutu, jos ei siellä olla saa, turhaan pelätä, kai pahinta, jos pahin kerran on, kotopuolen oven takana, ja alku onneton, jos ei menneisyyttä tunne, tai ei tahdo tuntea, voiko sokaista se tien, jos voi, niin entä tuleva, eihän tulevaisuus odota vain onnen noutajaa, vaan se oottaa siellä missä hetkiin pieniin tartutaan.. Nuori poika kulkee yötään läpi kyynel virtojen, miettii kuinka miettimättä voisi olla ihminen, jos ei murehtia saattais, kuinka tuntis tuskaakaan, suru iloksi ei muutu, eikä saa sua nauramaan, miksi riittänyt ei mikään mitä kantoi sisällään, kuinka nuorempana vielä olis voinut käsittää, ettei koskaan ollut lapsi, joka syliin tulla sai, olla siinä taikka jäädä, laski päiviä hän vain eipä tullut taivaan enkeli, ei tullut jeesuskaan, eipä kuulunut se rukous, jota hän niin rakastaa, ja ne miettii missä vika on jos mustelmat ei näy, ne on silti paidan alla, käsi vihalla kun käy.. kuka katsoo tätä poikaa kun hän vielä voimissaan, koittaa tunteitansa selvittää, jo murtuu alla maa, kuka kuulee kun hän kuiskaa, että riittänyt vain en, olin täällä aivan liikaa, se on sana viimeinen.. menneisyyttään jos ei tunne tai ei tahdo tuntea, voimaa vailla, täynnä pettymystä, ilman rakkautta, kuinka voisi nuori sydän luoda pohjaa, tulevaa, miten paljon ihmisyyttä, ihmisyyteen tarvitaan.. nuori poika katsoo hautuumaalla kiveen harmaaseen, siihen pojan saman ikäisen tietää hautautuneen, tämän vuoksi laskee kynttilän ja itkee kyyneleen.. vielä korjaan yhden sydämen ja elämäni teen. Tatta the orginal Grazy Mama |