Lyriikka ›

Tuli väsättyä tämmöset.
 
Miksei Kuolema korjaa satoaan:
 
Kun katson Tuonelan virtaan, nään heijastukseni vieressä sun
Tuska elämääni nyt hallitsee, täyttyy virta kyyneleistäni mun
 
Toisella puolella virtaa, lautturi mulle heiluttaa:"
Lauttamaksu kaksi penniä", hän mulle huudahtaa
 
Ei löydy multa penniäkään, rannalle mä yksin jään
Rannalla toisella Tuonelan, sut mua odottavan edelleen nään
 
Miks ei multa pennejä löytynyt, vaik olin valmis matkaamaan Tuonelaan
Kypsä on elämäni, miks ei Kuolema siis jo korjaa satoaan?