Lyriikka ›

(A)
Mitä minun pitäisi tehdä?
tiedäthän, tänä yönä,
minä nukun pois,
sinä yksin jäät.
 
(A)
Kuka sen jälkeen enää
katsoo perääsi?
kuka sinua vaalii,
kuka huolehtii?
 
(B)
Tiedäthän, tänä yönä,
minä nukun pois.
 
(C)
Ikävöidä voit, niin minäkin.
Mutta se ei tuo mitään takaisin.
Muistot koita säilyttää,
sillä huomenna, huomenna..
olet yksin
 
(A)
Tämän yön jälkeen
en enää herää,
sinä heräät
kylmän ruumiin viereltä.
 
(A)
Älä soita kellekään,
älä kerro kellekään.
sillä tiedäthän, minua
ei ole oikeasti.
 
(B)
Tiedäthän, ensi yönä,
sinä kasvat aikuiseksi.
 
(C)
Ikävöidä voit, niin minäkin.
mutta se ei tuo mitään takaisin.
muistot koita säilyttää.
sillä huomenna, huomenna..
olet yksin
 
(B)
Huomenna et oo
enää lapsi
 
(C)
Ikävöidä voit, niin minäkin.
mutta se ei tuo mitään takaisin.
muistot koita säilyttää.
sillä huomenna, huomenna..
olet yksin
 
(C)
Ikävöidä voit, niin minäkin.
mutta se ei tuo mitään takaisin.
muistot koita säilyttää.
sillä huomenna, huomenna..
olet yksin

Ihan lupaavasti lähti liikkeelle, mutta mun mielestä lassahti loppua kohti, kun odotin, että tulee jotain muutakin kuin vain "kohta minua ei ole" ja "kohta olet yksin". Nämä jutut kun ovat niin monet jo ennenkin sanoneet, monella muullakin tavalla..

kiitos. ..joo, aattelin eka että en selittele mitään mutta nyt täytyy sen verran selventää että laulajahenkilöhän tässä tekstissä on jotakuinkin tällainen "mielikuvitusystävä" jollaisia lapsilla usein on, laulelee tässä että ois parempi pikkuhiljaa kasvaa aikuiseksi ja hankkia "oikeita" ystäviä jne. Eli tämä on vain tämmönen epäkonkreettinen tyyppi joka alitajunnassa veisaa, ja kirjaimellisesti kukaan ei siis kuole tässä.

Ok.. no, tuommoinen ei käynyt mielessäkään.;)
 
E: Kyllähän aikuisillakin voi olla mielikuvitusystäviä... Niistä ei vaan välttämättä kannata pitää meteliä.:D

Kyllähän aikuisillakin voi olla mielikuvitusystäviä... Niistä ei vaan välttämättä kannata pitää meteliä.:D
 
Juu ei kannata. Olen töissä "pöpilässä" ja tiedän miten niiden tarinoiden kanssa käy.
 
Kappale oli hyvä ja kuulisin sen mieluusti ihan laulettuna, niin ei tarttis miettiä miten se on laulettavaksi meinattu :)

Juu ei kannata. Olen töissä "pöpilässä" ja tiedän miten niiden tarinoiden kanssa käy.
 
Kappale oli hyvä ja kuulisin sen mieluusti ihan laulettuna, niin ei tarttis miettiä miten se on laulettavaksi meinattu :)
 
juup, no sävellys löytyy että jos tässä jaksan alkaa väsäämään niin voi kohta mikseristä ladata tämän siivun... sen verran sanon että bassokuvio on vallitseva teema ja tyyli on joku kevyehkö Jazzpoprockproge.. :D

Ok.. no, tuommoinen ei käynyt mielessäkään.;)
 
E: Kyllähän aikuisillakin voi olla mielikuvitusystäviä... Niistä ei vaan välttämättä kannata pitää meteliä.:D
 
niinhän tässäkin sanotaan
"Älä soita kellekään,
älä kerro kellekään.
sillä tiedäthän, minua
ei ole oikeasti" :D

erikoinen aihe valinta, teksti oli meilenkiintoista koska siinä ei heti/suoraan selvinnyt mistä puhutaan vaan jätti vapaasti kuulijalleen ajattelemis ja oman tarinan rakentamisen varaa ymmärtää teksti omallalaillansa. ;D

erikoinen aihe valinta, teksti oli meilenkiintoista koska siinä ei heti/suoraan selvinnyt mistä puhutaan vaan jätti vapaasti kuulijalleen ajattelemis ja oman tarinan rakentamisen varaa ymmärtää teksti omallalaillansa. ;D
 
kiitos, olet asian ytimessä.

"aattelin eka että en selittele mitään mutta nyt täytyy sen verran selventää että laulajahenkilöhän tässä tekstissä on jotakuinkin tällainen "mielikuvitusystävä" jollaisia lapsilla usein on, laulelee tässä että ois parempi pikkuhiljaa kasvaa aikuiseksi ja hankkia "oikeita" ystäviä jne. Eli tämä on vain tämmönen epäkonkreettinen tyyppi joka alitajunnassa veisaa, ja kirjaimellisesti kukaan ei siis kuole tässä."
 
Mulle tuli jostain syystä just tollanen mielikuva et se kertoo tyyliin jostain mielikuvitusystävästä... =)
 
Hyvä lyriikka =)

Mulle tuli jostain syystä just tollanen mielikuva et se kertoo tyyliin jostain mielikuvitusystävästä... =)
 
Hyvä lyriikka =)
 
Kiitos! :D