Lyriikka ›

Ei tärpännyt Aloittelijat-palstalla, vaikka kertaalleen sinne neuvottiin. Yritetäänpä uudelleen täällä:
 
Nippu sanoituksia olisi nyt koossa. Miten on tapana toimia? Pitääkö ensin soittaa levy-yhtiöön ja kysyä, kenelle henkilölle tekstit siellä kannattaa toimittaa, vai lähetänkö ne vain kylmästi levy-yhtiön osoitteeseen artistin tai firman luottosäveltäjän nimellä? Päätyvätkö ne siten varmasti artistille tai säveltäjälle vai menevätkö roskakoriin?

Entä jos tekstit välttyvät roskikselta eli joku tarttuu niihin tosissaan? Miten on tapana sumplia tekijänoikeudet ja palkkiot? Eli kuten joku täällä kertaalleen kyseli: Millä kaikilla tavoilla sanoittajaa yritetään kusettaa?

Teostoon ilmeisesti kannattaa tai peräti pitää liittyä?

Totta puhuen mun laulunivaskani on jo syynissä eräällä säveltäjällä. (Ja nyt jännittää ihan hitosti.) Käsittääkseni mulla on oikeus taloudelliseen palkkioon, jos lauluni päätyvät cd:lle tai konserttikiertueelle, mutta entäpä jos ne päätyvät vain kertaluontoiseen esitykseen, säveltäjän itsensä järjestämään laulelmailtaan? Onko sanoittajan ainoa palkkio silloin sielullinen tyydytys?
 
Kaikista aiheeseen liittyvistä kommenteista olisin kiitollinen!

Ei tärpännyt Aloittelijat-palstalla, vaikka kertaalleen sinne neuvottiin. Yritetäänpä uudelleen täällä:
 
Nippu sanoituksia olisi nyt koossa. Miten on tapana toimia? Pitääkö ensin soittaa levy-yhtiöön ja kysyä, kenelle henkilölle tekstit siellä kannattaa toimittaa, vai lähetänkö ne vain kylmästi levy-yhtiön osoitteeseen artistin tai firman luottosäveltäjän nimellä? Päätyvätkö ne siten varmasti artistille tai säveltäjälle vai menevätkö roskakoriin?

Entä jos tekstit välttyvät roskikselta eli joku tarttuu niihin tosissaan? Miten on tapana sumplia tekijänoikeudet ja palkkiot? Eli kuten joku täällä kertaalleen kyseli: Millä kaikilla tavoilla sanoittajaa yritetään kusettaa?

Teostoon ilmeisesti kannattaa tai peräti pitää liittyä?

Totta puhuen mun laulunivaskani on jo syynissä eräällä säveltäjällä. (Ja nyt jännittää ihan hitosti.) Käsittääkseni mulla on oikeus taloudelliseen palkkioon, jos lauluni päätyvät cd:lle tai konserttikiertueelle, mutta entäpä jos ne päätyvät vain kertaluontoiseen esitykseen, säveltäjän itsensä järjestämään laulelmailtaan? Onko sanoittajan ainoa palkkio silloin sielullinen tyydytys?
 
Kaikista aiheeseen liittyvistä kommenteista olisin kiitollinen!
 
Jotenkin tuntuisi aika uskomattomalta, että levy-yhtiöissä todella kiinnostuttaisiin jonkun tuntemattoman sanoituksista. Niillähän on sitä varten ammattilaiset jotka tekee sanoituksia mittatilaustyönä. Onnea silti yritykselle. Mahiksia saattaisi parantaa, jos pystyisit säveltämään ja soittamaan jonkinkaiset raakademot noiden sanoitusten pohjalle. Tietoa ei kylläkään ole.

Niillä jolkottavilla 'sävelmillä' joiden pohjille sanoitukseni teen, en onnistuisi kuin häpäisemään itseni. Vain yhdessä laulussa on jonkintasoinen sävelmä, ja siinäkin vain kertosäkeessä. Eli säveldemoilut ovat valitettavasti pois laskuista.
 
Mää luotan sanoituksissani siihen kokonaisuuteen, joka niistä rakentuu. Siinä on selkeä teema ja matskua on koossa just cd:n tai konsertti-illan verran. Uskon, että sanoitukseni voisivat kiinnostaa useitakin säveltäjiä ja esittäjiä, en vain tiedä, miten yhteydenotot on tapana tehdä.
 
No, onneksi mulla on tää paikallinen stara, jolta saan ensi viikolla palautetta. Jos hän ei lauluilleni lämpenekään, hän varmaan osaa neuvoa eteenpäin. Sen verran hyvät suhteet musiikkimaailmaan hänellä on.

Jotenkin minustakin tuo Demo-homma kuullostaisi luontevalta. Tai edes jonkinmoista hyräilyä.
 
matskua on koossa just cd:n tai konsertti-illan verran.
 
Niin, yhden cd:n verran materiaalia eli siis alle 20 kpl? Se nyt ei mielestäni ole kovinkaan paljon. Tuossa laskeskelin omia tekstieni määrää ja sieltä löytyi noin 120 kappaletta enemmän tai vähemmän hiottuja.
 
Mutta, toki onnea yritykselle. Ei sitä koskaan tiedä milloin tulee läpimurto. Jostain se on aloitettava.

Oho, oletpas kirjoittanut, mutta kuinka kauan? Mun 19 ja risat lauluani on tulleet 2 kuukaudessa. Vaikka hitostako minä tiedän, onko se nopea vai hidas tahti.
 
Mutta entäpä muut asiat joiden perään kyselen? Miten talous- ja tekijänoikeusasiat hoituvat?

Oho, oletpas kirjoittanut, mutta kuinka kauan? Mun 19 ja risat lauluani on tulleet 2 kuukaudessa. Vaikka hitostako minä tiedän, onko se nopea vai hidas tahti.
 
Ei kannata masentua, jos ihan ensimmäinen paketti ei vielä tärppääkään. Muutaman ensimmäisen vuoden tekstisaldo oli ainakin mulla jälkeenpäin tarkasteltuna melko ohutta ja epäselvää, vaikka niitä silloin tuli hehkutettua. Joskus neljäntenä tai viidentenä vuonna alkoi sitten löytyä oikeasti helmiä, sellaisia että nykyäänkin ihmettelee, että "olenko mä osannut tällaisenkin kielikuvan joskus tehdä". Tekstinkirjoitustaito on kumminkin kehitettävissä oleva taito siinä kuin muutkin.
 
Nykyään tekstiä syntyy verrattain nopeasti. ei ihan odottaessa, mutta tarpeen vaatiessa kumminkin. Mutta siltikään sävellettäväksi asti edes ei pääse kuin about joka 20. teksti, eikä niistä julkaista kuin osa niistäkään. Julkaistuja kappaleita on jotain toista sataa, kirjoitettuja taatusti tuhansia.
 
Mä en mielelläni laita kappaleita arvosteltavaksi tänne, mutta nyt iski kiusaus; voisin pari rallia pistää näytille. Ensimmäinen on noin vuonna 1982 kirjoitettu, toinen viime vuonna. Molemmat on sävelletty ja esitetty julkisesti eli eivät oo vapaata riistaa.
 
_Syksytakki_
 
Keltaiset lehdet betoniin sotkin
öljyssä miljoona väriä
tiesin tulevan, vastaan potkin
mitä sen oli väliä?
 
Kun valo tuli vastaan vaakasuoraan,
Ari sanoi: "Jos ei oo rahaa, niin huoraa";
sielu oli kipeä ja vatsasta väänsi,
mutta mieli oli kumman rauhallinen
 
Puut oli leikattu harmaasta pahvista,
käsiä täristi liiasta kahvista
ei se aina tapa, jos ei se vahvista
kuu oli kellanpunainen
kun otin syksytakkini syksyn komerosta
tie huusi mulle, se siteeras Homerosta
kävelin, kunnes en tiennyt tien nimeä
kunnes tuli pimeä
 
_Rakkauden_sanat_
 
Älä paista kuu minun ikkunaani
niin kirkkaasti; älä minua valvota
älä puhu suu niin kerkeästi
rakkauden sanoja; anna tulen sammua
 
Kun kuu kiertää kumminkin maata
ja maa kiertää aurinkoa
ja valo, jota kuu toistaa
on auringon hehkua
 
Älä silmäterä noin laajene,
älä lupaa lempeä jota et voi tarjota
älä suu kuivu, älä iho hikoa,
älä mies rakasta, älä nainen rakasta,
älä näe unia
älä näe unia
 
Älä paista kuu minun ikkunaani
niin kirkkaasti; älä minua valvota
älä puhu suu niin kerkeästi
rakkauden sanoja; anna tulen sammua
 
Kun kuu kiertää kumminkin maata
ja maa kiertää aurinkoa
ja valo, joka meille loistaa
on jäähtynyt matkalla

No sinäpäs Kivi olet varsinainen puoli- tai täysammattilainen jo! Minä olen todellakin vasta lauluntekoni alkutaipaleella, mutta jos olen saanut aikaiseksi suht' kiinteän nipun, jonka lukijapalaute (sekä harrastajakirjoittajilta että maallikoilta) on ollut rohkaisevaa, en näe mitään syytä jättää nippua pölyttymään laatikon pohjalle. Minä edes yritän; mieluummin otan kontolleni vuosien kuluttua häpeän huonoista teksteistä kuin katumuksen siitä, etten koskaan edes yrittänyt.
 
Säveltämistaitoiset sitten arvioikoot, onko niistä lauluiksi asti vai ei. Ensi viikolla pitäisi tulla ensimmäinen palaute. Eiköhän mussa ole tarpeeksi miestä kertoa täälläkin, kuinka pahat pakit sain. :-)
 
Eli suonette anteeksi intoiluni. Mutta jos en itse usko itseeni ja lauluihini, ei niillä ole minkäänlaista mahdollisuutta päätyä mihinkään - eikä minulla minkäänlaista mahdollisuutta kehittyä. Tarvitsen joka tapauksessa palautteita säveltäjiltä, että tiedän, olenko oikeilla jäljillä vai ihan hakoteillä.
 
Niin että järkevistä jarrutteluistanne huolimatta aion edelleen haaveilla suuresta menestyksestä, joten kaipaisin vieläkin vastauksia noihin talous- ja tekijänoikeusasioihin... :D
 
Ai juu, mitä tulee Kivi noihin sun teksteihisi, menin vähän kipsiin kun nyt tiedän tuon puoli/ammattilaisuutesi. En kehtaa ruotia niitä. Toivottavasti muut intoutuvat arvioimaan laulujasi yhtä objektiivisesti kuin muitakin tämän palstan lauluja.

Ei sitä kannata pelätä että omat tekstit on paskaa. Jos kirjoittaa paljon, niin kyllä sinne joukkoon väkisinkin mahtuu myös heikompaa materiaalia. Samaten ei ole minun mielestäni syytä kumarrella mihinkään suuntaan aliarvioiden itseään. Ei se ammattilaisuus tälläkään alalla kenestäkään mitään jumalaa tee. Helppo havaita esim. kuuntelemalla päivän hittien sanoituksia. Jos uskoo itse itseensä, niin jonkun ajan kuluttua uskovat myös muut. Näin se vaan menee.

Teoston ja musiikkikustantajien sivuilta löytyy tietoa.
 
www.teosto.fi
 
www.musiikkikustantajat.fi

Kiitos linkkivinkeistä! Teoston sivuilla jo olinkin huuhaillut, mutta tuo musiikinkustantajien sivusto oli uusi löytö. Vielä kun ymmärtäisi kaikki nuo mystiset sopimuskiemurat... No, palataan aiheeseen jos jostain suunnasta tärppää.
 
Hauskinta oli kuitenkin päätyä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n sivuille. Vaikka laiskanlaisesti tuntuvatkin päivittävän sivujaan, oli sisältö tanakkaa tavaraa. Kiitos!

noihin sun teksteihisi, menin vähän kipsiin kun nyt tiedän tuon puoli/ammattilaisuutesi. En kehtaa ruotia niitä. Toivottavasti muut intoutuvat arvioimaan laulujasi yhtä objektiivisesti kuin muitakin tämän palstan lauluja.
 
En mä ole ammattilainen, koska allekirjoituksessakin lukee että tämä on harrastusta;-)
 
Mutta ruodi toki pois vain. Ei se, paljonko tekstiä joku suoltaa, ja kuinka hyvä joku on mitään merkitse noin niinkuin laajemmalla skaalalla. Noiden kappaleiden hyvyyden määrän tiedän itsekin.
 
Muista, että Juice Leskinen on kirjoittanut niin "XV yön" kuin "Ämpärillä hilloo", ja verrattain yhdentekevän "Lautalla"-kestohitin kirjoittaja on se sama Pauli Hanhiniemi, joka on kirjoittanut kaikki ne nerokkaat biisit kuten "Äiti pojastaan pappia toivoi" jne. Heikki Salolta ei löydy montaa "Olkinaisen" tai "Lapsuuden sankarille" -biisin veroista palaa, eikä Samuli Putro varmaankaan ihan pian ylitä "Eipä tiennyt tyttö" -laulun jylhänkörttiläistä tunnelmaa.
 
Kirjoita, ja kirjoita paljon. Biisien tekeminen on paras tapa saada palkkaa musiikista.

Totta puhut. Suurimmat hekumat saan kun kirjoitan jotain (omasta mielestäni) tärkeää ulos itsestäni. Mutta hyvänä kakkosena on lukijoilta saatu palaute.
 
Tuntui tosi hemakalta, kun keski-ikäinen lukija sanoi, että tekstini nosti pintaan jo unohtuneita tunteita. Ja nuori lukija sanoi, että kyllä nää kolahtavat nuoriinkin, koska ensimmäiset elämän vinksahdukset on jo koettuna heilläkin.
 
Tai kun katselin työkaverien kasvoja, kun he lukivat lauluni. Ilmeet vaihtelivat virnuilusta vakavuuteen, ja loppukommenttina tuli: Kyllä nää aina Erkki Junkkarisen voittaa.
 
Palautteen hemakkuudesta huolimatta pitäisi kai malttaa ensisijaisesti kirjoittaa vain itselleen. Tosin juuri nyt en kykene kirjoittamaan mitään, koska arki säntäsi niskaan ja ensi viikkokin jännittää. Mitä sanoo paikkakuntalainen säveltäjä?
 
Tuskin niinkään pahastun, jos hän hölökohtaisesti ei lauluistani pidä, mutta mitä jos hän tuomitsee tehelmäni kertakaikkiaan sävellyskelvottomiksi? Auts!

Nuo kiven tekstithän olivat vallan mainioita. Etenkin se vanhempi miellytti.
 
Tekisin itse hyvin samantyyppisiä, jos osaisin paremmin. Ei ole osunut se loistava oivallus vielä, mutta kyllä se sieltä tulee. Olen varma.

Jeps
 
Kävinkin katselemassa tota sun profiilia. Onneks olkoon omakustanteesta. Ois kiva kuulla sitä sitten kun se valmistuu.
 
Tosiaan tekstihän ei vielä itsessään anna jossain levy-yhtiössä kellekään mitään, koska lauluteksti on tarkoitettu aina kuultavaksi. Tärkeintä on että se toimii kuultuna, ei niinkään kirjoitettuna, vaikka ei se haittaa vaikka siitä tekstinkin tasolla jotain uutta löytäisi.
 
Hyvä työtapa on lähteä tekemään jonkun säveltäjän kanssa yhteistyötä ja tarjota sinne levy-yhtiöön sitten niitä valmiita biisejä. Tietystii jos lopullisen laadun haluaa maksimoida, niin voihan sitä ylipuhua jonkun tuttajankin siihen väliin huseeraamaan.
 
Toi 150 biisin raja taitaa tosiaan olla aika maaginen, sillä itsekin kuvittelisin että jossain siinä kieppeilla alkoi vasta kunnolla erottua jyvät akanoista. Itse aloitin tuon bisnespuolen siis vähän myöhäisemmässä vaiheessa kuin sinä, mutta tosiaan mikäs siinä jo biisit kelpaa.