oli kaverukset jo ratsailla kun aurinko nousi heimovaara lankinen sekä hullu mylläri pousi lähti jätkät myllyltä itään päin sen itse näin porotokasta paistia noutamaan ja maanantaiksi palaamaan päähän lankinenkin veti stetsonin heimovaara nauro ollaan niin ku siitä laulusta jota karjalainen laulo mutta meiltä puuttus se onneton hei lyön vedon! tokas pousi kesken lauseen sano yks meistäkään ei oo oikea cowboy mutta palasivat he surutta kuin myrskyn jälkeen pouta hullunleima myllärin otsassa korostu niin ku routa syksyn jälkeen saapuva valo valkoinen jota odottaa koko lappi vaan hullu mylläri pousi ei odota koskaan hullu ei odota koskaan |