Lyriikka ›

Mä näen sut,
sä katsot mun läpi.
Yritän koskee,
on kylmä sun käsi.
Se olet sä,
mä tiedän sen.
Mut miks et hymyile niin kuin ennen?
 
Harhaa vaan.
Oot sä harhaa vaan.
Sun kylmä katsees mua puistattaa.
Et muuta kuin harhaa vaan.
 
Muistan vielä kuinka käsikkäin käveltiin
kun mä pysähdyin ja katsoin sua silmiin.
mut et vaan ottanut hetkestä kii.

Tää oli must hyvä teksti, tsekkailin että alussa ainakin jotain tavumääriäkin oli noudatettu, ja riimejä jopa löytyi. Kertoi varmaan eron jälkeisistä tunnelmista?
 
Yks kohta, tai sana oikeestaan mua jotenki häiritsee.
Tässä "Sun kylmä katsees mua puistattaa." kohdassa toi "puistattaa" ei vaan jotenkin musta sovi tohon tunnelmaan. Sen ehkä muuttaisin. Mut loppu tää loppu on ihan hiton hieno!
 
Muistan vielä kuinka käsikkäin käveltiin
kun mä pysähdyin ja katsoin sua silmiin.
mut et vaan ottanut hetkestä kii.
 
Edit: Täytyy vielä sanoo et jotenki toi alku tuntuu kuitenkin jäävän sillai "lyyrisessä" mielessä noitten kahden seuraavan säkeistön jälkeen. Ei se huono oo, mut ehkä huonompi :D se ei tee oikeutta tolle über-hyvälle lopetukselle, eli jos oisin sä niin koittaisin siihen vielä jotai tehä, en tosin osaa oikein sanoo mikä siinä on musta pielessä. Ehkä mä vaan jotenki tykkään sanoista missä on paljon vokaaleja ja vähän konsonantteja, ja tos on jotenki erityisen paljon konsonantteja (?). Ehkä, emt :)

Luulen että tässä piisissä ei oo sitä haettukaan, mut mummielestä aina, vaikka ois kuinka synkkä ja murheellinen sanoitus, täytyis löytyä pieni pilke silmäkulmasta. Eli pieni huumori ei ikinä ole pahitteeksi.
 
Ja ei mitenkään erikoisesti tätä lyriikkaa koskien vaan yleisesti. Tämmöstä settiä vaan kun on niin paljon...

Edit: Täytyy vielä sanoo et jotenki toi alku tuntuu kuitenkin jäävän sillai "lyyrisessä" mielessä noitten kahden seuraavan säkeistön jälkeen. Ei se huono oo, mut ehkä huonompi :D se ei tee oikeutta tolle über-hyvälle lopetukselle, eli jos oisin sä niin koittaisin siihen vielä jotai tehä
 
Kiitos :) En itsekään ole aivan tyytyväinen ekaan säkeistöön. Totta puhuen, en oottanu iha näin hyvää kommenttii. Tää o jotaa iha mu ekoi sanotuksii ja silti viel keske.. Työstän kyl viel tota ekaa ja jatkan tätä. *Kiittää ja kuittaa*

Mä näen sut,
sä katsot mun läpi.
Yritän koskee,
on kylmä sun käsi.
Se olet sä,
mä tiedän sen.
Mut miks et hymyile niin kuin ennen?
 
Harhaa vaan.
Oot sä harhaa vaan.
Sun kylmä katsees mua puistattaa.
Et muuta kuin harhaa vaan.
 
näistä löysin hienon kauhutarinan.. :) tuskin nä sanat ovat sitä :(
 
hyvää tekstiä kannattaa aina arvostella.