En ole varma onko tämä valssi. --- se nainen oli kaunis mutta surullinen hieman mystinenkin, tunsin niin istui leppeällä tuulella terassilla kuulaalla olinpaikkana aberdeen istuin mä pöytään "en tiennyt et löytää noin kauniita naisia niin tästä paikasta vehreestä skotlannin kruunusta, kyllä, se on aberdeen" kerroin maailmaa katsomaan saapunut olin maan äärestä tänne niin oli kaunis ja hauras ja luonnoltaan vauras tää ihana aberdeen kysyin mikä toi hänet nyt seuduille näille onnea vuolemaan hän vastasi verkkaasti "vehreille mäille saavuin mä kuolemaan" niin sitä vastausta suoraa ihmettelemään mä jäin ja elämästä kerroin mä kauniita juttuja ja se meni jotenkin näin: on syytä tanssia laulaa ja iloiten riemuita sitähän elämä on suruineen murheineen ja aamukasteineen kaunis ja arvaamaton juoda ja naida ja vastuuta aina pakoilla hetkisen kunnes löytänyt on sen sisäisen rauhan rauhaton ihminen epäuskoisesti puisti päätään se nainen ja sanoi: "ei valoa näy" minä kieltäydyin siitä kiellosta vainen sanoin "tuo ei nyt vain käy" "anna ilta tää mulle ja näyttää voin sulle tään elämän kauneuden ja jos onnistu en niin lupaan mä sen että aikeisiis puutu en" "no voithan sä kokeilla", sanoi hän kun lokeilla laulu kauas kaikui niin minä uskoin heti sanoin "kiinni veti" ja yhdessä lähdettiin ja me menimme tanssien laulaen iloiten riemuiten sitähän elämä on suruineen murheineen ja aamukasteineen kaunis ja arvaamaton juotiin ja naitiin ja vastuuta pakoiltiin ainakin hetkisen ja silmistään näin että sisäisen rauhan löys rauhaton ihminen kylmässä palellen heräsin yöllä ja nousin istumaan nyt vieressä alaston nainen se eloton ikuista unta saa poliisit saapuivat vartin päästä ja kertomaan päädyinkin mitä tapahtunut oli päivällä aiemmin niityillä Skotlannin kun menimme tanssien laulaen iloiten riemuiten sitähän elämä on suruineen murheineen ja aamukasteineen kaunis ja arvaamaton juotiin ja naitiin ja vastuuta pakoiltiin ainakin hetkisen ja silmistään näin että sisäisen rauhan löys rauhaton ihminen istuin mä putkassa vartijan tutkassa murhaajaa muistutin paikallisväestö kuorossa säesti kun heitä mä puistatin sitten tohtori saapui ja sellinoven käski vartijan avaamaan oli naiseni taskusta vanhasta laskusta kirjeen sattunut tavaamaan ja nainen se kirjoitti minulle kirjeessään sanansa viimeiset sanoi "toivottavasti nyt lähtöni takia vaikeuksiin joudu et olin sairas mä pitkään ei lääkkeetkään mitkään tepsineet siihen tautiin tahdoin kaunista poistumaa siis lähdinkin kuolemaan paikkaan nimeltä aberdeen tahdon kiittää siis sinua rakas ystävä että teit minulle tän opetit, että hyvä kuolema kestää koko elämän kun täytyy tanssia laulaa ja iloiten riemuita sitähän elämä on suruineen murheineen ja aamukasteineen kaunis ja arvaamaton juoda ja naida ja vastuuta aina pakoilla hetkisen kunnes löytänyt on sen sisäisen rauhan rauhaton ihminen "No kyllähän se varmaan kismittää kun pieksen melkein kenet tahansa verbaalisesti ja muutenkin olen aina oikeassa, mutta enhän minä ole ainoa sellainen keskustelija." - nimim. Krice |