Ajan tahdon purkaa pieniin osasiin tutkisin palasia aina päivin ja öin. Aika matkoillansa on nähnyt enemmän kuin mitä pieni mieleni voi koskaan käsittää. "Ja vaikka kaksin käsin kauhot kätesi jäävät tyhjiksi luovuttamallako kenties löydät sen mitä etsit?" Aina askeleen edellä juuri kulman takana jäljet maassa kertovat jonkin siitä menneen. Lapsen lailla huidon jokin vie taas huomion ja aika vierellä kulkee niinkuin aina ennenkin. "Mikä on tärkeää? Ja kuka on onnellinen? häiritsevätkö kysymykset vai ovatko yhtä tyhjän kanssa?" Aina askeleen edellä juuri kulman takana jäljet maassa kertovat jonkin siitä menneen. Silmät samat, mielikin vain lisääntyneet merkit ihon pintaan onko se nyt niin vaikeaa jätä peili, ota askel, voit kiittää aikaa siitä. |