Kuuletko sanat jotka ilmaan heitän, luokses toivon pääsevän Luuletko sanojeni aukaisevan ovesi. Ei se niin käy vaadit enemmän, vaadit vähemmän vaadit jotain tuolta puolen olevaa Tahdot piiloutua tahdot olla tuntematon ja aina suuren vaivan takana Kaipaatko mitään ulkopuolellasi olevaa Luulen niin ethän muuten oisi lyönyt itseäsi paloiksi Jotka täällä taistelevat, rakastavat hetken saavat olla niinkuin aiemmin Tarkoitusta etsimässä syli täynnä ihmetystä ja kaikki haihtuu olemattomiin Vaan jossain joku hymysilmin jättää kaiken taakseen täyttänyt on tehtävän. Kuuletko sanat jotka ilmaan heitän, luokses toivon pääsevän Kaipaatko samoja ajatuksia joita minä täällä ajattelen Ja vastaantulijoiden silmistä etsin yhä sinua joskus tunnen tuulen koskettavan. |
Ajatuksia herättävä sanoitus. Mukavaa myös välillä lukea sanoitus missä riimittely ei hallitse liikaa. Viimeinen kohta oli mielestäni vaikuttava, vaikka samaan ideaan välillä törmää muuallakin: "Ja vastaantulijoiden silmistä etsin yhä sinua joskus tunnen tuulen koskettavan." Ei kiitos...minulla on jo pingviini. |