Lyriikka ›

Kokoelma jotakin tämän vuoden aikana koottuja lyriikanalkuja (lähinnä oman bändin käyttöön ajateltu). En ole kertosäkeitä miettinyt vielä ja ne luultavasti värkkäillään tuon solistin kanssa sitten tulevaisuudessa.
Mikäs olisikaan parempi päivä julkistaa kirjoituksia, kuin jouluaatto..
 
~*~
 
DEADLY SWEET CORPSE OF MOTHER
 
"Isä, katso! Minä osaan lentää
Haluan lentää pois, kuten äiti teki
Mutta en minä voi..
Minun siipeni ovat rikki"
 
Äiti,
tunteeko maa itsensä likaiseksi roudan sataessa peittämään sen kauneutta harmaudellaan?
Kuivaan poskilleni valuvat kyyneleet hauraisiin käsiini
Äiti, etkö nähnyt kuinka paljon sinua rakastin?
Näen silmäsi, mutta en katsettasi
Sinun kasvosi ovat tyhjät
Viimeisinä päivinä kuiskailit tyhjään huoneeseen lohdullisia sanoja
Ehkä näit enkeleitä..
 
Vaikka tiemme erosivat
Minä en ikinä tule unohtamaan viisaita kasvojasi
Surun ollessa syvintä, en voi itkeä
Joulu on vain kuoleva päivä muiden päivien joukossa,
koska sinä olet poissa..
Et tule takaisin tuosta ovesta hymyillen ja kertoen kaiken olevan vain unta,
vaikka päivien jälkeen minä jaksan vieläkin uskoa
 
Sinä olit ainoa, joka pystyi unohtamaan minun virheeni
Uskoit Jumalan pelastavan meidät,
mutta hän halusi vain sinut
Uusi kevät saapui äänettömästi tähtien kadotessa taivaalta
Askeleesi päättyvät hiljaisuuteen..
 
~*~
 
HEARTACHE
 
En pysty, en halua satuttaa häntä
En voi sanoa sitä ääneen,
koska joutuisin myöntämään itselleni kuolevani pois..
Ei minua kuolema pelota,
mutta minä en ehdi elää
Haluan itkeä hänen sylissään ja kuulla hänen sanovan
"Rakas, se oli vain pahaa unta"
Näitä hetkiä ei pilata kertomalla näkevämme seuraavan kerran hänen unessaan
 
Elämän tarkoitus on elää ja ottaa siitä selvää
Sattuu niin paljon nähdä hänen itkevän
Voin rukoilla ja vain risti kasvottoman huoneen seinällä kuuntelee
Lasken päiviä, tunteja, minuutteja, sekunteja
Tuska sydämessäni on suunnaton,
mutta rakkauteni häntä kohtaan on pysyvä
 
Kuiskaan mykkään huoneeseen merkitseviä sanoja,
mutta hän ei kuule
Rakkaani nukkuu vierelläni
Hän katseli kanssani minun kuihtumistani
En osaa pukea sanoiksi kuolevaa tunnetta sisälläni
"Jossain ympärilläsi tyhjyydessä joku rakastaa sinua"
Toistelen kuurona sanojasi kerta kerralta ymmärtäen vähemmän niiden tarkoitusta
 
Kuljen varjoissa perässäsi, olen kaikuna naurussasi
Tänä iltana näen rakastettuni silmien kyyneltyvän.. turhaan
Tämä on minun ruumiini,
joka mätänee hänen rukoukseen ristityissä käsissään
 
~*~
 
SERIALNUMBER
 
1,3,6,9
Luvut kääntyvät aina väärin päin ilman tarkoitusta
6 rumaa ja 1 kaunis
Kertooko se sinulle jotakin?
 
Olen jo unohtanut oman nimeni ja kuka minä olen
Tai olin..
Minä kiehun sisältä, mutta jäädyn ulkoa
Riittääkö 25 astetta lämmittämään palelevaa?
 
Viimeisellä aterialla on kaksi,
mutta vain yksi voi jäädä
Tämä yö jatkuu ikuisesti
Toistellen samoja numeroita tunnista toiseen,
sinä tapat minua tahtomattasi
 
Minä olen roskaa
Kuusi osaa minusta elää,
loput on saastaa
17 jalan korkeudessa minä roikun salamoivasta taivaasta
Sain 7 merkkiä uskottomuudesta,
vain 1 kertoi rakkaudesta..
 
Jos lähetän 3 kirjettä, saan vain yhden vastauksen
Lopussa kaikki alkaa taas alusta
Osaatko lopettaa ajoissa?
Aika lipuu ohitsemme
Minä olen vanha,
mutta sinä et ole muuttunut
 
~*~
 
WAITING SNOW
 
Auringon sulaessa yläpuolellani
tuntemattomat kasvot peittyvät varjoihin niiden ilkkuessa minua
Minä huudan mykkänä apua
Ennen pystyin luottamaan omiin käsiini,
mutta nyt.. niitä ei enää ole
 
Pesuallas täyttyy verisistä hiustupsuista repiessäni niitä yksi kerrallaan päästäni
Ei ole yhdelläkään nimeä,
jota voisin huutaa tuskan hukuttaessa minut
Pöydällä on kaksi tyhjää lääkepurkkia..
Minun käsissäni lepää vain kuolleita unelmia
Vihaan maailmaa yksin,
kuitenkin yhdessä oman sydämeni kanssa
 
Tässä laitoksessa ei ole hymyilty vuosiin
Voisin olla värikäs perhonen ja lentää pois näiden kaltereiden takaa
Hakkaan valkoista seinää verisillä kämmenilläni
Tahdon pois vankilasta, omasta vankilastani
Pelkään varjoja huoneeni seinillä,
pelkään ikkunasta lattialle lankeavaa valoa
Pelko on laaja käsitys yksipuolisessa tunneskaalassani
 
Piirrän omalla verelläni viivan kalkittuun lattiaan
Olen nuorallatanssija ilman tanssia ja taustamusiikkia
En ehkä osaa puhua, mutta voin kiljua
Tarinan lopussa sanotaan kliseisesti
"Hyvää yötä",
mutta minä voin sanoa
"Tervetuloa minun maailmaani"
 
~*~
 
Kommentteja haluaisin. Toistavat kieltämättä samaa angstdeath-genreä, mutta jotenkin niistä on vain helpoin kirjoittaa.