Olen aloittelija tässä joten älkää mollatko (pahasti). Neuvoja miten voisin parantaa ja muuta voisitte antaa kiitos! :)
kävelyä tyhjyyteen
pelkoa nurkkaan jokaiseen
sähkölinjoja loputtomiin
etkä tiedä mitä edessäsi on..
jos joskus tien pään löydät
edessäsi valoisampia teitä
takanasi
vain pimeitä metsiä
kävelyä jatkoin
pelon tuska kasvoi
kahden tunnin päästä
en tiennyt missä olen
mutta ajattelin että pois löytäisin
ja lopulta tieni löysin
mutta en kotiin vaan mustaan metsään
jos joskus tien pään löydät
edessäsi valoisampia teitä
takanasi
vain pimeitä metsiä
En tiedä onko tarkotustakaan ollut saada kaikkea rimmaamaan, mutta koska ite olen enemmän räplyriikoita kirjoitellut ni ite olisin pistänyt "vain metsiä pimeitä" (rimmaa teitä kanssa)
Muuten kyllä ihan ok lyriikat ekoiksi. Ainakin paremmat on kuin omat Im just a human...
...beatbox |
EKSYNYT
kävelyä tyhjyyteen
pelkoa nurkkaan jokaiseen
sähkölinjoja loputtomiin
etkä tiedä mitä edessäsi on
loputonta polkua
epäluotettavia ihmisiä
ja matka jatkuu
pitkin teitä kivisiä
jos joskus tien pään löydät
edessäsi valoisampia teitä
takanasi
vain metsiä pimeitä
kävelyä jatkoit
pelon tuskas kasvoi
kahden tunnin päästä
et tiennyt missä olet
valoa jo näit
mutta pian sen jo kadotit
hetken jo helvetissä olit
mutta ajattelit että pois löytäisit
ja lopulta ties löysit
mutta et kotiin, vaan mustaan metsään
synkkään, pimeään, loputtomaan
jos joskus tien pään löydät
edessäsi valoisampia teitä
takanasi
vain metsiä pimeitä
kotona sinua odotetaan
mutta turhaan
metsään sinut haudataan
eksynyt olet
no nyt on vähän pidempi versio ja nimikin löytyy :) palautetta vaan lisää:P en tiedä onko tuo 14 vuotiaaksi hyvä vai huono ? :D kiitosta noista edellisistäkin palautteista :) |
Siis 14-vuotiaan tekemä? No hyvä sellaiseksi. Siinä on tarinan poikasta (kulkeminen aihelmana tuo tarinanomaisuutta), miljöö (tie, sähkölinjat, metsä) ja ajatuksellinen vastamiljöö (koti, jossa odotetaan) sekä tiivistävä loppusäe. Tätä kautta tekstiin tulee dramaattista jännitettä ja teemaakin (eli sitä syvempää ajatusta, mistä kerrotaan), tarkemmin sanoen kysymyksiä siitä, että mistä ollaan tulossa ja mihin menossa.
Kannustan väsäilemään jatkossakin - tähdäten pikkuhiljaa siihen, että mukaan kylvettäväksi löytyisi vielä astetta omaperäisempiä kielikuvia (helvetti, pelon tuska tai valo/pimeä-asetelmat eivät ole niitä omaperäisimpiä) ja toisaalta tuollaisia arkisesti tunnistettavia (hmm, vähän Jarkko Martikais -tyyppisiä?) toteamuksia sähkölinjoista ja epäluotettavista ihmisistä (samoin kuin ilmaus "kahden tunnin päästä"). Ja tärkeäähän tässä tekstissä oli myös se, että oli selvästi jotain sanottavaa. Kyky sanoa se - tai oikeammin: kyky löytää tekstinteon avulla se, mitä tuntee ja haluaa sanoa - paranee harjoittelemalla vimmatusti. Eikä lukeminenkaan ole pahitteeksi. She said: "Eh, I know you, and you cannot sing", I said: "That's nothing, you should hear me play piano" (The Smiths) |
newbieman
SKene
Janie Jones