olen ei kenenkään poika,
olen ei kenenkään mies
kaikki haaveeeni olen myynyt
vaihtanut valheisiin..
en rakkaudesta laula
sen kiroan kadoksiin
kun kaupungin katuja kuljen
ja siltojen aluksiin
siellä
jossakin joku laulaa
samaa sakeaa säveltään,
minä hetken sinua muistan
ja tiedän,olen törmännyt enkeliin..
ja aivan kuin itseltä salaa
minä valutan kyyneleen
ja buutsini kärjellä kirjoitan
sinun nimesi hietikkoon.. |
mitäs noi siltojen alukset on? avaruusaluksia?
Naei, ihan jees teksti, alkusoinnuista thumbsuppia. Särmää voisi vaan olla enemmänkin. Enkelit varsinkin on aika latteita useimmiten, kuten nytkin minusta. Se kohta voisi kuitenkin vähänniinkuin olla kohokohta joten siinä saisi olla jotain oikeasti koskettavaa että tämä saisi sen viimeisen "jutun" minkä se tarvitsisi. Mutta positiivinen vaikutelma kaikenkaikkiaan, viimeinen kappale on hyvä ja muutenkin selkeää yritystä pelkistykseen. |
Hyvä kohta:
olen ei kenenkään poika,
olen ei kenenkään mies
Hyvä kohta:
jossakin joku laulaa
samaa sakeaa säveltään,
ok, kohta:
ja buutsini kärjellä kirjoitan
sinun nimesi hietikkoon..
kokonaisuudessaan lyhyt, no ei kai sekään ratkaise.
Voihan lyhyttä tekstiä täyttää musiikilla??
Mutta minulle tämä jäi sisällöltään vähän ohueksi.. |
emmina
