Lyriikka ›

Valokuva
 
Se ikuistaa sut valkokankaalle
Ja sä katsot sitä kuin pelastajaa
Vain sille sä suostut poseeraamaan alasti
 
Tahdot täyttää sen tyhjyyden
Joka sulle ristiäisissä annettiin
Kun pappi lausui nimesi
 
Mä työnsin sut väärään suuntaan
Kun yritin sua koota
Palanen kerrallaan rikoin sinua
 
Olet kaunis kun kärsit
Kyyneleet korostavat silmiäsi
Joiden paikalla oli kaksi timanttia
 
Rakastaisitko vielä kerran minua
Niin saisin taas sinut rikkoa
Ja heittää menemään