Kuunsiltaa pitkin 24.4.2009
Sohvan nurkkaan istuu yksinäinen hän väijyy elämää, ei ehkä suruissaan hämillään koska eilinen täyttyi ja huomiseen jää aikaa yksi kerrallaan sormet liikkuu kohti koskettimia tai ilmaa ne sormet soittaa ei kannata käyttää sekuntiakaan turhaan, ainakaan odottaa et aurinko laskee sehän laskee kallioiden taa putoaa veteen ja kuunsiltaa pitkin kävellään hän liikahtaa vaihtaa asentoaan sohvan nurkasta toiseen hämillään koska eilinen täyttyi ja huomisen jää aikaa yksi kerrallaan tähdet syttyy sormet melkein koskettaa ei kannata käyttää sekuntiakaan turhaan, ainakaan odottaa et ne sammuu kuitenkin meriveteen syttyttää valon rahtilaivan mastoon hän väijyy elämää, ei ehkä suruissaan hämillään koska eilinen täyttyi ja huomiseen jää aikaa yksi kerrallaan sormet liikkuu kohti koskettimia tai ilmaa ne sormet soittaa ei kannata käyttää sekuntiakaan turhaan, ainakaan odottaa et aurinko laskee sehän laskee kallioiden taa putoaa veteen ja kuunsiltaa pitkin kävellään MR |