Demostudio ›

Odottelin Feggyltä jotain folkmaisempaa meininkiä, kun olen vetänyt äijästä varmaan hätäisiä johtopäätöksiä. Muttei tämäkään kovin kaukana ole mitä miehen juttuja on tullut seurattua.
 
Mukavaa rokkia, jotenkin semmoinen perusrokkausmeininki tässä. Tykkään siitäkin ettei ole simppeleitä ytimiä menty sotkemaan ihan liiallisella kikkailulla. Lauluun en oikein päässyt kunnolla sisälle, mutta voi olla että isomman kuuntelun jälkeen tuntuisikin sopivammalta. Tuo mukava riffailu on hyväntuntuista, ei liian hankalaa eikä myöskään liian perusväkinäistä.

Mä pistän tähän fiiliksen kaikista kuuntelemistani Lockman -tuotoksista eli Mutha, Nada, Lonely ja tämä Angel. Oliks siinä kaikki?
 
Nää kommentit ovat siis ihan siinä kuunnellessa kirjattuja fiiliksiä, joten siltä pohjalta.
 
Ootte varmaan tekemässä pitkäsoittoo, kun tuntui niin yhtenäiseltä? Musta tässä kuului noi Only Onesit ja sehän on hyvä vaan. Kautta linjan oli kitarat aivan perkeleen hyvät. Ehkä Pukat on kuunneltu? Ehkä neljän biisin aikana olisi toivonut toisaalta vähän lisää rotevuutta osaan riffittelyä, joten oisko PK-ratkaisu eli niin paksut kielet yhteen soittimeen että niitä kieliä joutuu hampaat irvessä painamaan saadakseen ääntä ja voima alkaa pikkuhiljaa kuulua, paikallaan?
 
Laulu OLISI myös ollut hyvä, mutta minusta se pitää nostaa selkeästi pintaan! Musta laulun PITÄÄ olla pinnassa varsinkin kun siinä ei ole mitään häpeemistä. Erityisesti juuri tässä Angelissa minusta laulu oli eniten pimennossa. Ehkä sitten lauluunkin pitää panostaa enemmän nyanssikkuutta, mutta se olisi sen ajan murhe.
 
Tää saattaa kuulostaa hölmöltä, mutta vähän tuosta laulusta johdannaisena, niin Lonelyn aikana tuli vähän mieleen, että oisko ideaa olla jotenkin vakavampi? En siis tietenkään tiedä, mimmosia ambitioita bändillä on eikä tietenkään väkisin voi tehdä mitään, mutta jotenkin juuri tuon biisin aikana kaipailin vähän enemmän tommosta Triffids -tyylistä murheen ja sanomisen pakkoa ja alhoa. Tosin, itsemurhaanhan David McCombkin päätyi, joten oiskohan tuo sittenkään kovin hyvä idea.
 
Eli kaiken kaikkiaan: valmiit biisit ja melkein valmis meininki. Hyvä, raaka äänittäjä ja piiskurituottaja, niin siitä näes lähtisi. Olisi kiva nähdä livenä. Any chance? Lupaisin olla kädet puuskassa.

Mä pistän tähän fiiliksen kaikista kuuntelemistani Lockman -tuotoksista eli Mutha, Nada, Lonely ja tämä Angel. Oliks siinä kaikki?
 
Nää kommentit ovat siis ihan siinä kuunnellessa kirjattuja fiiliksiä, joten siltä pohjalta.
 
Ootte varmaan tekemässä pitkäsoittoo, kun tuntui niin yhtenäiseltä? Musta tässä kuului noi Only Onesit ja sehän on hyvä vaan. Kautta linjan oli kitarat aivan perkeleen hyvät. Ehkä Pukat on kuunneltu? Ehkä neljän biisin aikana olisi toivonut toisaalta vähän lisää rotevuutta osaan riffittelyä, joten oisko PK-ratkaisu eli niin paksut kielet yhteen soittimeen että niitä kieliä joutuu hampaat irvessä painamaan saadakseen ääntä ja voima alkaa pikkuhiljaa kuulua, paikallaan?
 
Laulu OLISI myös ollut hyvä, mutta minusta se pitää nostaa selkeästi pintaan! Musta laulun PITÄÄ olla pinnassa varsinkin kun siinä ei ole mitään häpeemistä. Erityisesti juuri tässä Angelissa minusta laulu oli eniten pimennossa. Ehkä sitten lauluunkin pitää panostaa enemmän nyanssikkuutta, mutta se olisi sen ajan murhe.
 
Tää saattaa kuulostaa hölmöltä, mutta vähän tuosta laulusta johdannaisena, niin Lonelyn aikana tuli vähän mieleen, että oisko ideaa olla jotenkin vakavampi? En siis tietenkään tiedä, mimmosia ambitioita bändillä on eikä tietenkään väkisin voi tehdä mitään, mutta jotenkin juuri tuon biisin aikana kaipailin vähän enemmän tommosta Triffids -tyylistä murheen ja sanomisen pakkoa ja alhoa. Tosin, itsemurhaanhan David McCombkin päätyi, joten oiskohan tuo sittenkään kovin hyvä idea.
 
Eli kaiken kaikkiaan: valmiit biisit ja melkein valmis meininki. Hyvä, raaka äänittäjä ja piiskurituottaja, niin siitä näes lähtisi. Olisi kiva nähdä livenä. Any chance? Lupaisin olla kädet puuskassa.
 
Kiitokset! Nää on siis ihka live-äänitteitä, joten yhtenäisyys johtuu vähän myös siitä ;) On vähän ollut erimielisyyttä laulun suhteen, laulaja halusi sen ei-niin-pintaan, mutta eiköhän sitä voi nostaa kunhan tässä lähiaikoina saadaan aikaiseksi tehdä se varsinainen demo. Tämä johtui just siitä kun ei ollut kauhean tyytyväinen livelauluunsa, pitää nääs soittaa kitaraa samalla ja riffiä vääntää. Eli vielä on puserrettavaa varsinaisessa äänityksessä. Keikkoja on yksi tehty ja lisää ollaan näillä äänitteillä hakemassa näihin aikoihin, joten eiköhän syksyllä viimeistään...jos joku haluaa lähteä meidän kanssa partneriksi, niin pikaviestiä vaan...unplugged-keikka on Kumpulan kyläjuhlilla, mutta se on 20-minuuttinen rämpytysveto.
 
Triffids-mielikuva on meille silkkaa mannaa, vaikka aika Linkwraytähän tää on Australian tasankojen ilmavuuteen verrattuna.