Min'oon "arvostellut" varmaan miljoona demoa samoilla sanoilla, eli tää on just semmoista rokinräimettä, peruskauraa, jota täytyy jokaisella sukupolvella olla omansa. Ihmehän se on jos ei tämmöistä kuunnellessa jalka vipata ja pää heilu. Tämmöiselle löytyy aina oma kohderyhmänsä, vuosikymmenestä toiseen. Tää on just sitä kamaa, että jos oltais 80-luvulla ja Dingo alkais tuntua liian pliisulta, niin silloin aletaan kuuntelemaan Mean Streetiä, joka on oikeesti rock, mutta ei kuitenkaan vielä niin raju kuin vaikka Peer Günt. Eli hyvää välivaiheen rokkia siirryttäessä lapsille tarkoitetusta rokista aikuisempaan kamaan.
Tämä ei vielä ole demostudion parhaasta päästä perusrokkia, mutta vallan mainio silti.
Tosin taishan se Peer Güntkin suurimman suosionsa aikana olla myös teinityttöjen bändi... |
Demostudio
Mika Antero
Pablo Kigero