Hevirautaa. Raskasta menoa progevivahtein.
Mikähän siinä on, että aina tulee näitä hevilöitä rokkiloita kuunneltua, vaikka olevinaan en niistä muka tykkää...
Tästä tuli mieleen alkuaikojen Queensr˙che ja myöhempien aikojen Stratovarius. Minä en näe mitään itua tuommoisessa tilutuksesa jota oli esim. tuossa n. 40 sekunnin kohdalla; täysin tarpeetonta taidonnäytettä kappaleen etenemisen kannalta. Onneksi se oli vain joku hetkellinen mielenhäiriö, biisi pysyi jatkossa paremmin kuosissa.
Aikamoista progeheviä, eikä varmastikaan huonoimmasta päästä. En oikeastaan keksi mitään muuta moitittavaa kuin tuon älyttömän tilutuksen tuossa alussa, jonka jo mainitsin. Tämä on täysin julkaisukelpoista kamaa.
Laulaja oli omassa genressään erittäin hyvä, ihan kärkikastia. Lausun nimen Geoff Tate tässä yhteydessä ihan kunnioittavassa mielessä. |
Demostudio
Mika Antero
