Alun kosketinriffi on vitsi, joten älkäätte peljätkö.. Ja siitä etiäpäin semmosta meleko perus Jivaa.
En tiedä millaista on perus Jiva, mutta tätä oli sekavuudestaan huolimatta mukava kuunnella. Kosketinriffi toi selkeän deja-vún 80-luvulle, mikä ei ole ollenkaan niin paha asia miltä se kuulostaa. Hyvät soundit. Toinen laulusäkeistö (se naisääneltä kuulostava n. 2 min. 35 s. kohdalla) oli vähän päälleliimatun tuntuinen, mutta olihan tässä muutenkin niin monta osaa, että eipä tuo haitannut.
Rajua musiikkia. Ainakaan minä en pysty lokeroimaan tätä mihinkään genreen. Varmaan progeZappailijat ja muut jatsailijat ja modernit metallistit voisivat diggailla.
Tämä loppui kuitenkin vähän kesken, pituutta olisin kaivannut lisää tai sitten vaihtoehtoisesti jonkinlaista loppuhuipennusta. Todella kokonaisvaltainen kuuntelukokemus joka tapauksessa. |
Demostudio
Mika Antero
