Demostudio ›

Bändin nimi: Status Minor
Kappaleen nimi: Verge Of Sanity
 
URL: http://www.mikseri.net/music/play.php?id=176117&type=hi (Mp3)
 
Progemetallia, arvioikaa rohkeasti

Eilen tapahtui jotain outoa tällä demopalstalle, jos mitenkään mahdollista niin arvioikaa mielellään uudemman kerran, mutta jos ette jaksa, niin ei voi sitten mitään. Joku ehdittiin lukea mutta osa jäi...voi voi.. ;)
 
http://www.students.tut.fi/~karinen2/
 
Tuolta löytyy muuta vielä selvittämätöntä materiaalia

Sanon lyhykäisyydessään sen mitä sanoin jo aiemminkin - panostakaa musiikkiin, soitto ja laulu toimivat jo aivan riittävän mallikkaasti. Sovitukset jämäkämmiksi (turhat jutut, kuten ylenpalttinen symbaalien käyttö pois ja kitaraan ja synaan enemmän saundivalikoimaa), enemmän musiikkia soolo-osuuksiin (saavat muuten rönsyillä enemmänkin tämäntyyppisessä musassa), biisien täytyy toimia vaikka Adlib-FM-midisaundeilla, ja vähän rohkeampia, persoonallisempia juttuja biiseihin ni avot. Symphony X ja DT paistavat liikaa läpi, eikä hommaa tehdä kuitenkaan vielä niin hyvin että pistettäisiin paremmaksi. Ai niin, rumpalille terveisiä, että ei merkkaa niitä epäsymmetristen tahtilajien ykkösiä koko ajan, kuulostaa typerältä ja epämusikaaliselta - eihän 4/4-riffeissäkään korosteta joka tahdin ykköstä ja siihen on syynsä. Mut muuten, rokrok.

Ihan mielenkiintoinen sävellys ja sovitus ja sinäänsä toimiva mutta se jokin joka tekee siitä erityisen jäi puuttumaan. Samoin kitaran yksitoikkoinen särösaundi alkoi vähän tympiä. Sinäänsä kyllä erittäin hyvä.
 
Lehtior2

Minä tykkään. Riffit seikkailee kiitettävän rönsyilevästi ja ylipäätään mainio spektaakkeli meneillään. Jonkun mielestä saattaa olla vähän sekavaa, mutta vastapainoksi tässä nuo laulumelodiat on lähes perinteisiä. Minä en nyt oikeasti löydä tästä mitään vikaa. Paitsi soundipoliittisesti kenties (syntsasoundit ei ihan kaikki kolahda ja pellit on turhan pinnassa...), mutta toiset tykkää toisista ja toiset toisista. Tätä oli todella hauska kuunnella, kuuntelenpa uudestaan vielä.

Onpas taas mukavaa kun löytyi aidot rummut tuplabassareilla, joita kyllä kätetään liikaa, välillä tuntuu että siellä on joku ohjelmoitu bassarikuvio kun ei tule mogaa ollenkaan vaikka kuin kuuntelisi.
 
Laulu jää auttamattomasti jalkoihin.
 
Skittaosuudet ovat taas minusta ihan kohdallaan, myöskin säröt.
 
Yllätyksetöntä paitsi 5 minuutin kohdalla tosi hieno kuvio jonka päättää piano.
 
Niin tuo yllätyksetön kommenttini tarkoitti sitä, että heti alussa ladataan kaikki peliin, tuplabassarit ja muut krumeluurit. Minusta intro voisi olla lyhyempi ja säästää sitten noita upeita kuvioita keskelle biisiä.
 
tukutukutukutukutuku eikä virheitä vieläkään.
 
Kuuntelin pari kertaa ja olen sanojeni takana. Tästä saisi lohkaistua kaksi biisiä ja ne olisivat erilaisia, ihan liikaa kamaa yhteen biisiin ja pituuskin 5:33.
 
PS. Otin tämän PHy:n tavoin satunnaisesti kymmenenneltä sivulta.

Ensin on sanottava puolustukseksi, että biisin genre ja rajallinen musiikkimakuni eivät nyt täysin kohdanneet. Kommentoin silti, koska siten saadaan tälle palstalle eloa ja toisaalta amatöörinkin antama mielipide saattaa joskus olla parempi kuin ei mitään.
 
Biisi on teknisesti viimeisen päälle hyvä. Soundit olivat kauttaltaan erinomaiset ja jälki viimeistellyn oloista. Soittokin oli taidokasta mutta onko tuplabassaria pakko käyttää koko ajan, jos osaa (minä en osaa, siksi kysyn)? Välillä se tuntui itsetarkoitukselta eikä mitenkään tuntunut sopivan biisiin, vaikka se timessa menikin. Lisäksi korviin ottivat jotkut symbaalin (spalsh?) läiskytykset, olivatko ne kaikki tosiaan tarpeen?
 
Koskettimet, viulut tms. olivat komeat ja sopivat biisiin hienosti. Samoin laulu toimii mielestäni hyvin. Tuntematta prgemetallin kliseitä, jotenkin jäi se vaikutelma, että iso osa niistä voisi löytyä tästä. Musiikki kuitenkin toimii ja paranee kuuntelukertojen myötä.
 
Tuon eri osista olisi tosiaan voinut saada parikin biisiä.
 
Tiivis ja hiotun kuuloinen paketti.

No joo ihan hyvät soundit....