Jopas. Jos suomessa ei oo muuta Hired Gun nimistä bändiä niin sitten on tyyli hieman muuttunut sitten niiden julkaisujen joita mä oon kuullut joskus. Ei nyt niin radikaalisti mutta kuitenkin. Ei välttämättä kuitenkaan huonompaan suuntaan... Alun intro oli hieman pitkähkö, ja antoi totaalisen erilaisen kuvan biisistä. Totuus valkeni vasta tovin kuluttua, kun alkoi kuulostaa siltä mitä odotinkin :) Hyvä laulumelodia mun mielestä ja rumpalikin osaa pysyä aisoissa vaikka välillä innostuukin, se on hyvä. Mut silti mun mielestä niissä vanhoissa oli menoa enemmän. Groooove is in heart!
Sama se millä argumenteilla ei-äänet voittaa kunhan ne voittaa. Se on protestointia ja merkki siitä, että tavallisillakin ihmisillä on vielä pokkaa käskeä päättäjien suksia helvettiin. -Jani The Rock |
Intro oli pitkä mutta hieno, nosti odotukset korkealle. Ihan hyvä oli jatkokin, mutta vähän yllätyksenä tuli, että tämä muuttui niinkin kovaksi hevirokiksi. Odottelin enemmän semmoista rootsimpaa menoa. Mutta koska tämä ei sitä kerran ollut, niin täytyy sanoa, että omassa genressään oikein mainiota tavaraa. Täysipainoinen biisi, hyvä kokonaisuus. Melodiakin on hyvä. Jostain syystä rumpalointi hetkittäin häiritsi, samoin hiukan (erittäin hiukan) laulajan ääntäminen biisin alussa, mutta siitä valittaminen on kyllä ihan turhaa. Oikein hyvä ja miehekäs laulaja. Semmoista perinnetietoista hevirokkia parhaimmillaan, mielestäni. Levyhyllyni hevirokkiosastolta löytyy paljon huonompaakin kamaa. |