Vanhaa kunnon Mötorhead/Per Gynt linjaa! Kovat on vertailukohdat. Vähän vähempi vauhti olisi riittänyt minulle, mutta kyllähän tässä kova meno ja yritys on. Kertosäkeessä on ihan oikeasti semmoinen southern boogie -tunnelma. Laulaja on aika mainio. Rumpalille ja soolokitaristille jäitä hattuun, niin hyvä tulee. Vanhakantaista menoa, se uppoaa meiksiin aina. Jos nyt pilkkua viilataan, niin oikeampi kirjoitusasu on Motörhead ja Peer Günt... |
Kuuntelin vielä tuon A drunk and a junkien. Laulajalle lisää kehuja, helvetin hyvän kuuloista. Blackfoot -tatsia siinä ja koko biisissä. En kyllä äkkiseltään muista toista näin aidon etelän kuuloista suomibändiä. Pakkohan nuo loputkin on kuunnella. EDIT: No siis tuo southern rock -määritelmä nyt on aika laaja, ehkä peerg˙nt -rock on kuitenkin lähempänä. Mutta kyllä noista biiseistä selkeesti Lynyrdit, Hatchetit ja Mustajalat näkyy. Hyvässä mielessä. |