Demostudio ›

Bändin nimi: The Space Rituals
Kappaleen nimi: Low Gravity
 
Genre: Rock/Pop
 
URL: http://www.mikseri.net/player/playe … n=1&type=1&parameter=289774 (Mp3)
 
Lo-fidelity, low gravity. Avaruusrockausta suoraan supernovan syövereistä, aika hämärtyy. Minä olen.

Loistava nimi bändillä!
 
Lo-fi-meiningeissä mennään ja vahvalla delaylla maustettu etäinen laulu kuuluu asiaan. Soitto ei ehkä ihan timmeimmästä päästä ole ja ainakin rumpalin pitäisi saada homma kunnolla uomiinsa. Kappaleiden ollessa näin yksinkertaisia pitää soiton olla todella tiukkaa, jotta homma toimisi. Nyt se tiukkuus puuttuu ja virheitäkin tulee. Muuten kyllä kovaa kamaa ja pisteet ehdottomasti suuntauksesta.
 
Toisaalta tälläiseen happomeininkiin sopiikin todella sekainen soitto omalla viehättävällä tavallaan, mutta kyllä se genren emobändikin aineissa homman tiukasti veti.
 
Jäin myös kaipaamaan niitä Hawkwind-tyylisiä spacesoundeja taustalta. Hankkikaa joku häröjamppa bändiinne vääntämään nappuloista toisia ulottuvuuksia.

Tämähän on tietysti vitsi?! Lapsuus tulee mieleen, kun treenikämpällä nauhotettiin muka. Heitettiin talvitakki mononauhurin päälle ettei mene tasot yli ja sitten menoks. Saundi oli just tuo ja rumpali yhtä huono. Eikä se minunkaan kitara pysyny vireessä.
Mutta kivaahan se soitella nuorena.
 
Sori, ei pahalla mutta ehkä vitsinäkin huono.Kyllä se siitä.

Klassikkolevyn nimi tai väännös siitä bändin nimenä on aina uskalista, koska se nostattaa luonnollisesti ennakko-odotuksia kuulijalla.
 
Kyllähän tässä Hawkwind kuuluu. Ei huono ollenkaan, vaikka tämmöinen huojuva metelöinti varmasti herättää monissa ärtymystä ja vielä useammassa ihmetystä, kuten tuossa yllä... Ei kaupallista potentiaalia, kuten sanonta kuuluu, mutta erottuu nykymassasta tehokkaasti. Ihan mielelläni minä tämän kuuntelin.

Niin, basistiahan ei saisi päästää rumpujen taakse :)
 
Mutta vakavissaahan tätä ei olekaan tehty, satuin hyppäämään rumpujen taakse, jäbät ottivat sointukulun ja sitte lähimme 'Windin jalanjäljillä kompuroimaan. Biisi eli siinä soittaessa, terapiatyyppistä metakointia tarkoituksellisella lo-filla. Biisi nauhoitettiin videokameralla, Hi-Fisterit kuskoon nyt housuihinsa.
 
Ei se eskopoika ole niin vakavaa.
 
EDIT: Sitäpaitsi Hawkwind on parasta.

Huh huh! Mie sitä kun luulin jo että tosissaan tämmöstä. Jos musiikkia tehhessä on hauskaa, niin sillon se on hyvää vaikka huonolta kuullostas. Ettei se nyt olis niin että jätkät sitä ossaa soittaa! Hyvä hyvä. Jos satut joskus kuunteleen vaikka eskopojan mä oon down, niin se jos mikä on heitetty lonkalta kieli poskessa ja saattopa olla alkoholillakin asiaan vaikutusta. Tunnusta en, vaikka ritsalla uhattas.
Taijjanpa joskus laittaa sen meijjän talvutakkinauhotuksen tänne, niin tiedätte mikä on huono. HUONO.

Perhana kun en tiijjä noita juttuja noin kun tuo kenkkunen. Oonko mie pihalla vai mitä?
Kenkkunen rules, niinku saksalainen sannoo.
 
Taijjan ollakkii aut sittennii, vai onko se sama?

Taijjan ollakkii aut sittennii, vai onko se sama?
 
Space Ritualsin rumpali on käsittääkseni erikoistunut huonoon huumoriin, joten ei kannata välittää jos hänen musiikkinsakaan ei aukene.
 
Hawkwindin Space ritual -levy kannattaa silti ottaa kuunteluun...

Pittääpä kuunnella. Meillä savolaisilla on joskus ihan ommaa kivvaa, joka ei ehkä aukene muille, nii että elekee nyt veikkosela vuan suuttuko, toillaan.

Space Ritualsin rumpali on käsittääkseni erikoistunut huonoon huumoriin, joten ei kannata välittää jos hänen musiikkinsakaan ei aukene.

Hawkwindin Space ritual -levy kannattaa silti ottaa kuunteluun...
 
Kenkkunen tietää, huonon huumorin erikoisjoukoissa seison :)
Mut Hawkwindin Space Ritual-tupla on varsin essentiaali palanen rock-historiaa, abstraktin heavyrockin ja stonerväännön uranuurtaja. Yksikään Hawkwindin sinänsä loistavista studiolätyistä ei pääse Ritualin tasolle.
 
Suosittelen myös tutustumaan Captain Beyondiin ja Hairy Chapteriin, obskyyriä jytää ja paminaa.