Demostudio ›

Bändin nimi: Miia Johanna
Kappaleen nimi: Vie mua
 
Genre: Rock/Pop
 
URL: https://open.spotify.com/album/3TG5 … potify:track:1auIlT32Ikim0OviK6jKHG (Mp3)
 
Olen pikkutytöstä asti laulanut enemmän tai vähemmän. Omaksi iloksi, muiden iloksi, harrastukseksi. Kuorossa, milloin missäkin. Jossain kohtaa epävarmuus otti musta niskalenkin ja laulaminen alkoi pelottaa. Tuntui todella vaikealta asettaa itsensä esille saati toisten arvosteltavaksi.
 
Muistan ajat, kun Idols alkoi pyöriä tv:ssä. Mä olin kateellinen kaikille, ketkä eli unelmaansa, mutta samaan aikaan tiesin, ettei mun aika ole nyt. Sama kävi sittemmin Voice Of Finlandin kanssa. Mietin ihan hassuja, että jos mä vaikka menestyisinkin, niin mitä kaikkea musta alettaisiinkaan kirjoitella ja siten tuo haave oli helpompaa unohtaa. Kun hakuaika oli päättynyt, koin helpotusta mutta samaan aikaan pettymystä ja harmia. Niin kliseiseltä kuin tää kuulostaa (ja sitä onkin), Tyttö sinä olet tähti -leffa myös muistutteli siitä unelmasta, joka mulla oli. Ja oli ollut. Aina.
 
Sain jostain revittyä rohkeutta ja esiinnyin välillä ystävien häissä, syntymäpäivillä, jne. Otin laulutunteja mun nuoruusiän idolilta (jota fanitan edelleen) eli Reeta-Leena Vestmanilta. Ääntä koetteli nielurisaleikkaus ja myöhemmin vakavat psyykkiset oireet.
 
Selvittyäni sairaalasta ja jotenkin saatua taas elämän reunasta kiinni, uskaltauduin laulaa karaokea vappuna -2017. Sen jälkeen aloin käydä karaokebaareissa paljon, että pääsin laulamaan. Sain kokemusta, itsevarmuutta, tsemppausta. Se oli tärkeä taival.
 
Star is born -leffa toi jälleen samanlaiset tunteet pintaan kuin Tyttö sinä olet tähti. Aloin laulaa Shallow:ta kaikkialla.
 
Sunnuntaina 09.02.20 heräsin ekaa kertaa nyk.poikaystäväni luota. Mä en koskaan tee itselle tuntemattomien seurassa (enkä oikein kenenkään seurassa muutenkaan) näin, mutta lauloin koko aamun. Mies oli silminnähden vaikuttunut ja vakuuttunut.
 
Studiolle mentiin melko pian ja alettiin alkuun tutkia mun äänialaa ja äänenkäyttöä. Pian oltiin työstämässä mun ensimmäistä coveria. Kohta toista. Ja nyt ollaan tekemässä mun ihka omaa musaa. Eka cover on nyt ulkona ja muutama sana siitä:
 
Biisi on Joensuulaisen bändin Stella (virallinen) Vie mua -kappaleesta tehty versio.
Stella on itselle hyvin merkityksellinen bändi, koska nuoruus elettiin Stellan musiikin tahtiin Itä-Suomessa. Ilosaarirockit ja muut tärkeät hetket.
 
Stellan vokalisti Marja kuoli äkillisesti muutama vuosi sitten ja koin tärkeäksi nostaa heidän musiikkiaan ja pitää täten myös Marjan muistoa yllä. Kappale on traagisen kaunis kuvaus elämästä. Sitähän tää elämä on, traagisen kaunista. "Muistot on menneisyys, eikä kuolemakaan niitä vie..."
 
Tästä alkakoon mun musiikillinen tarina 2.0. Kuunnelkaa biisi, jakakaa, tykätkää, kommentoikaa, seuratkaa ja kuunnelkaa vähän lisää.
 
Ja kertokaa mitä ajatuksia tää herättää! ❤