Demostudio ›

Bändin nimi: scenery channel
Kappaleen nimi: "dark to light" EP
 
URL: http://www.scenerychannel.com (Muu)
 
Sivuiltamme löytyy kolme uutta progerock-biisiä kuunneltavaksi. Kertokaa miten meidän kävi :)

Ihan tämmöstä leppoisaa "neo-proge" vääntöä. Vissiin tullut DT:t sun muut kuunneltua tarkkaan. :) Biisit ovat ainakin tyylilleen uskollisia, ehkä vähän liiankin samalaisia keskenään. Soundeista minä en ala edes puhumaan mitään. Laulaja voisi revitellä vähän enemmän, koska biisit ovat muutenkin aika paljon hänen hartioillaan. Että semmosta. (Tuo EP:n nimi on minusta vähän outo, mutta kai sillekin jokin elämää suurempi merkitys on.)

Ainakin biisien kuuntelu on tehty vaikeaks. Mutta kyllähän ne sieltä löyty linkkien takaa. Mut sitte se kuuntelu sivu oli ärsyttävä. Jäi se pisin biisi kyllä kuulematta ku ei voi kelata eikä jaksa ootta sen lataamista...
 
Musiikki oli ihan jees vaikka vähä vaisua. Pari semmosta räjähtävää kertsiä tai jotain ois voinu piristää aika lailla. Näin siis ekan kuuntelun jälkeen.

Silence like A Scream oli omasta mielestäni kokonaisuutena jotenkin tylsän kuuloinen. Beacon alkoikin sitten loistavasti. Ehkä loppua kohden sekin hieman lässähti mutta huomattavasti parempi kuin ensimmäinen biisi. Caged by the Dark oli melkoinen eepos. Myös tämä oli Silence like A scream:ia parempi, mutta jotenkin tuntui että tätä olisi voinut lyhentää ja tiivistää useammalla minuutilla. Biisissä näet tuntui olevan osia, jotka eivät perustelleet paikkaansa ja menivät vaan huttuna siellä seassa. Tämän biisin "Jump"-osio siellä lopussa oli loistava =).
 
Soittopuolelta sen verran että henk. koht. en tykännyt kitarasooloista ollenkaan. Tuli niin mieleen että ne on nuotti nuotilta kehitelty nuottilappu kourassa makuuhuoneessa. Aina kun tuli kitarasoolo, niin jäähileet vain tippuivat. Tämä ei nyt sitten ole mitään kateellisen kitaristin puhetta, en näet edes ole kitaristi =). Tekniikassahan ei ollut mitään moittimista, se oli huippuunsa vietyä. Se tunnepuoli vain vaikutti niin kylmältä.
 
Teknisestä toteutuksesta sanoisin sen verran että ylessoundit olivat hyvät, mutta jotkin pienet yksityiskohdat hieman häiritsivät. Esim. hi-hat tuntui olevan syvällä vasemmalla kun taas basari oli nenässä kiinni. Beaconin alussa kun biisi lähti käyntiin niin tuntui että pizzicato-stringsit oli liian lujalla, hyppäsivät jotenkin silmille. Sitten Caged by the Dark:in alussa tulee loistavaa Hammond-mattoa, joka jää auttamattomasti kitaran jalkoihin. Onhan se toisaalta rankan kuuloinen, mutta nyt ne kiipparit on niin alhaalla, että alkaa kiinnittämään huomiota siihen että jotain siellä on, mutta mikä on niiden kiipparien tarkoitus? Itse nostaisin niitä ainakin jonkin verran.
 
Loppuun vielä sellainen vinkki että kannattaa laittaa linkit suoraan biiseihin. Kukaan ei meinaan jaksa kahlata kotisivuja läpi kuunnellakseen biisejä, joista ei tiedä yhtään mitään.

Ihan mielikuvituksellista menoa. Välillä tuli Spock's Beard mieleen välillä taas DT...
Sais kyllä olla raskaita riffejä enemmän mukana. Kitaran murina pelastais hommaa. Huomaa kyllä että on ammattiäijät asialla.
Välillä tuntui että on liikaa kaikua kaikessa.

Suorat linkit kehii.

Kiitoksia palautteesta.
 
Vastailen nyt tässä joihinkin heränneisiin kysymyksiin... "dark to light" teemalla on merkitystä, jos 2. ja 3. biisin sanoja kuuntelee. Mitä soundeihin tulee... tämähän ei ole mikään oikea studioäänitys.
 
Se mikä oli mukava havaita niin saamamme kommentit menee mukavasti monen muun kanssa ristiin. Tärkentäihän on ettei saa *** arvostelussa... kun tulee * tai ***** niin tietää, että jotain on tehty oikein :)
 
Biisejä ei ole laitettu tarkoituksella imutettavaksi. Mielestäni nykyinen vaihtoehto on parempi kuin 30-40 sekunnin pätkät. Kolmella klikkauksellahan tuonne kuuntelusivulle pääsee.

Nostetaanpa itsemme ylös, jos vielä vaikka vielä saataisiin vähän palautetta.

Sanon nyt tässä ketjussa mitenkään suoraan teille tätä osoittamatta, vaan yleisest, että kummasti sitä palautetta tulee enemmän kun itsekin jaksaa joskus arvioida toisten biisejä.

Offtopic,
 
aiheessa mainittiin sana "prog" ja EP:nkin nimi näppärästi "Dark to light" joten ei voinut olla tulematta DT:n Surrounded-biisi mieleen "light to dark, dark to light, light to dark, dark to light" ... :)
 
Mutta lataanpa nyt tuota musiikkia.

Itse kyllä aikaisemmin olen kuunnellut paljon muiden tavaraa ja pyrkinyt antamaan rakentavaa kritiikkiä, mutta tällä hetkellä ollaan modeemin päässä, joten sillä ei paljon juhlita.
 
Tulihan se surroundediin vertaus sieltä :) ... se nyt vaan sopii tuo nimi 2. ja 3. biisin sanoitusteemaan, joten sitten laitettiin tommonen jossainmäärin iskevä nimi. Lisempää kommenttia odotellessa :)