Studiotyöskentely ›

soundmodel:
 
Itse muuten ostan €9.99 levyn mielummin kuin €29.99 levyn.
 
Kaikki ostaisivat halvemman levyn, mikäli kyseessä on 100% sama tuote. Jos kuitenkin 29,99€ maksava levy on parempaa musaa, niin sitten levystä maksetaan 29,99€, eikä todellakaan osteta huonompaa levyä, vaikka se on halvempi.

ejhfi: En välttämättä vertais rautaa taiteeseen ainakaan ihan suoranaisesti (joskin taidetta se raudan suunnittelu ja käsityönä tekeminenkin voi olla). Raudassa kuitenkin monta kertaa ensisijaisesti maksaa nimi eli tuotebrändi. Kyse voi olla kuitenkin vuosikymmeniä vanhasta tekniikasta ja osista, joita edes alkuperäisvalmistaja ei enää käytä syystä tai toisesta. Jollakin pienemmällä putiikilla voi myös olla edullisemmat tuotantokustannukset, millä pystyvät tekemään edullisemmin, kun ei tarvitse maksaa ison henkilöstön kulurakennetta ja siten katetavoite on pienempi.
 
No siksi kysyin, että oletko lukenut UA:n markkinointitekstejä? Entä Neumann:in? Tai Neve:n?
 
Joidenkin rautafirmojen bisnes perustuu nimenomaan sille, että ne tekevät laitteita, jotka tekevät esim. mikrofoneista ja instrumenteista parempia. Ne eivät siis vain tee laitteita, jotka kykenevät käsittelemään ääntä, vaan nimenomaan laitteita, jotka "parantavat ääntä".
 
Esimerkiksi 1073:n taajuusbandit eivät ole sattumalta juuri sellaiset, vaan ne on valikoitu kohtiin, joissa soundiin tulee jotain. Toisaalta tämä auttaa myös esim. miksaajaa merkittävästi, koska miksaajan ei tarvitse arvailla, että mistä kannattaa leikata tai boostata. Esim. 1073 antaa vain rajatun määrän järkeviä vaihtoehtoja. Rauta siis auttaa myös artistia.
 
Tällöin itseasiassa pitäisi olla täysin selvää vastata ketjun kysymykseen, että "kyllä, rauta tuo etua". Mutta ehkä ongelma onkin muusikon lähteiden sopivuudessa raudalle eikä raudassa sinänsä. Rauta kykenee parantamaan soundia merkittävästi, mutta psta ei voi tehdä kultaa eli p kuulostaa silti p:ltä.
 
Jos on olemassa sekä rauta että plugari, niin olisi paradoksaalista, jos plugari olisi parempi kuin rauta. Kyllä esim. Neve:ssä maksaa vaan se, että siinä on enemmän osaamista kuin muilla. En tiedä mitään kloonia SSL:stä tai Neve:stä, joka olisi yhtä hyvä kuin aito. Joissain on kyllä enemmän funktioita kuin aidoissa.
 
Mutta harmaa alue on esim., että ovatko vaikkapa GAP:n kloonit välttämättä parempia kuin melkein samanhintaiset plugarit.

Henri Henri Olavi: Kaikki ostaisivat halvemman levyn, mikäli kyseessä on 100% sama tuote. Jos kuitenkin 29,99€ maksava levy on parempaa musaa, niin sitten levystä maksetaan 29,99€, eikä todellakaan osteta huonompaa levyä, vaikka se on halvempi.
 
Ei kun taiteen tapauksessa se voi myös olla halvempi hyvä levy. Raudan tapauksessa, tuskin, koska se on fysikaalinen mahdottomuus.

soundmodel: Raudan tapauksessa, tuskin, koska se on fysikaalinen mahdottomuus.
 
No ei se kyllä mikään fysikaalinen mahdottomuus ole. Muuten voi olla, siihen en ota kantaa.

Henri Henri Olavi: No ei se kyllä mikään fysikaalinen mahdottomuus ole. Muuten voi olla, siihen en ota kantaa.
 
No onpas, koska komponentin hintaa voi painaa alas vain tietyn verran. Muuten se maksaisi vähemmän kuin raakamateriaalit.
 
Pluginithan ovat halpoja juuri sen takia, että ne ovat immateriaalisia.
 
Lisäksi uskoakseni raudan ongelma ei ole pitkään aikaan ollut peruskomponenttien laatu tai hinta, vaan suurin menoerä on suunnittelukustannukset. Mutta toki niistäkin voi luopua vain tietyn verran, koska kukaan järkevä osaaja ei tee halvalla töitä.
 
-> se kallis rauta on sen hintaista sen takia, että kukaan muu ei osaa suunnitella vastaavaa.

Ei se silti ole mikään "fysikaalinen" mahdottomuus.

Henri Henri Olavi: Ei se silti ole mikään "fysikaalinen" mahdottomuus.
 
No fysikaalinen osa on ainoa, mistä voi laskea kustannuksia, koska se jolla on uniikki parempi suunnitelma ei todellakaan myy sitä halvemmalla kuin se, jolla on huonompi design. On tietysti mahdollista, että joku tekisi vastaavan designin, mutta uskoakseni näin ei ole tapahtunut.
 
Taiteessa meillä ei kuitenkaan ole referenssiä asioille "parempi" tai "huonompi" design.

soundmodel: Joidenkin rautafirmojen bisnes perustuu nimenomaan sille, että ne tekevät laitteita, jotka tekevät esim. mikrofoneista ja instrumenteista parempia. Ne eivät siis vain tee laitteita, jotka kykenevät käsittelemään ääntä, vaan nimenomaan laitteita, jotka "parantavat ääntä".
 
Oletko huomannut, että et ymmärrä lukemaasi? Mä nimittäin huomaan. Kehotankin lukemaan uudelleen ja ajatuksella mitä kirjoitin ja mihin vastasit.

soundmodel: Lisäksi uskoakseni raudan ongelma ei ole pitkään aikaan ollut peruskomponenttien laatu tai hinta, vaan suurin menoerä on suunnittelukustannukset. Mutta toki niistäkin voi luopua vain tietyn verran, koska kukaan järkevä osaaja ei tee halvalla töitä.
 
Laitteen, joka on suunniteltu 50 tai 60 vuotta sitten, hinta ei ole enää mitenkään korreloitavissa suunnittelukustannuksiin. Kyse on ollut aikanaan sen ajan huipputeknologiasta, mutta ei enää tänä päivänä. Patentit ovat rauenneet ajat sitten ja speksit ovat kenen tahansa saatavilla. Oman lukunsa on johonkin tiettyyn studioon alkujaan tehdyt laitteet.
 
Lisäksi laitteiden laatu on vaihdellut vuosien saatossa, koska niitä on tehty juuri sillä hetkellä saatavilla olevista komponenteista. Eivät ole siis keskenäänkään vertailukelpoisia tai tasalaatuisia, vaan enemmän uniikkeja yksilöitä. Näiden pohjalta taas on kehitetty uusia "klooneja" jne. Esim. Urei 1176 Blue Stripe on hyvä esimerkki laitteesta, joka on variaatio ja jota on varioitu. Kertaalleen suunniteltu laite, avoimet speksit ja kuka tahansa voi avata oman tuotantolinjan ja myydä tuotetta joko "orkkiksena" tai varianttina ihan just siihen hintaan, minkä parhaimmaksi näkee ja minkä katsoo riittävän.
 
Tunnen ja tiedän useitakin nikkareita, jotka duunailevat ja tuunailevat näitä "studioklassikoita" itse omiin kotipajoihinsa. Laadukkaillekaan osille ei paljoa hintaa kerry ja lopputulos on helposti vähintäänkin yhtä hyvä kuin kalliin kaupallisen version, mutta usein myös parempi ja kehittyneempi. Myös valmiita ja verraten laadukkaita DIY-paketteja on saatavilla. Niitä voi sitten kuka tahansa osaava rakennella mieleisensä ja ihan just niin tuunatun kuin haluaa.
 
Miten saisinkin sinut nyt ymmärtämään sellaisen hyvin yksinkertaisen asian, että hinta ei aina eikä useinkaan tarkoita laatua samassa suhteessa. Brändissä onkin kyse mielikuvista ja brändi & imago ovat yksi markkinointitapa. Tätä samaa mielikuvien kaupallistamista esiintyy ihan kaikissa kaupallisissa artikkeleissa. Mikä tällaiseen perustuva hinta sitten on, on tyystin eri asia kuin mikä on tai olisi tuotteen reaalihinta ja siihen tosiasiallisesti korreloituva laatu. Minkä tahansa laitteen myyntihinta on siis vain yksinkertaisuudessaan keino tehdä yritykselle massia, eikä se sisällä aina välttämättä taetta ultimaattisesta paremmuudesta vs. joku toinen vaihtoehto.

Testasimme silloisen kollegan kanssa erään suuren suomalaisen yleisradioyhtiön kaiuttomassa rinnakkain T-kaupan kiinalaista konkkaa ja Neumannin U89i -mikkiä. Vasteet olivat hämmästyttävän yhtenevät.
 
Purimme kiinaihmeen ja sieltä paljastuivat ryppyiset kalvot. Itse elektroniikkahan on melko simppeliä, kohinatasot olivat ns. riittävät verrattuna saksalaiseen. Laadullisesti kiinalaisen komponentit olivat tietty huokeita.
 
Tärkeää:
Erot näissä tulevat siitä, että saksalainen toimii ja toimii. Siihen saa varaosia. Huolto pelaa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
 
Kiinalainen työnnetään (tietysti SER-) roskikseen, kun se poksahtaa. Eikä sitä kalibroida tai säädetä säännöllisesti. Kertakäyttökamaa. Samanlainen kuin K-ruosteen kiinanpora, jolla saatat saada reiän betoniin. Kerran, ehkä kaksi.
 
Ammattilainen maksaa muustakin kuin osista, jottei työmaa seiso. Tätä aluetta turistin voi olla vaikea ymmärtää. Miksi ostaa Hilti, kun on halvempia?
 
Rautakommenteista paistaa täälläkin kuvitelma raudan pysyvyydestä. Esimerkiksi Kajaanin pöydissä oli aivan hirveästi säädettävää mutta ne sai todella vakuuttaviin arvoihin säännöllisellä (sic!) askartelulla.
 
Isojen studio- ja autopöytien maailma muuttui kertaheitolla, kun isot ynnä pienet digimikserit ilmestyivät työntämään analogipöydät tieltään. Mutta: kuka korjaisi vaikkapa Yahayaa, kun ruuveja on miljoona ja modulaarisuus katosi? Siis risat roskiin. Aiemmin pieniäkin pöytiä pidettiin yllä todella pitkiä aikoja, koska hyvää saattoi huoltaa. (Olen pessyt Penny et Gilesin liukuja.)
 
Rautaa on kiva ihannoida mutta sen kanssa saa varautua ylläpitoon. Käytetystä ei voi etukäteen tietää, minkä hoidon tarpeessa se on. Toinen kysymys kuuluu: kuka sen voi huoltaa? Missä speksit, ohjeet ja varaosat?

ituvirtanen: Miksi ostaa Hilti, kun on halvempia?
 
Vois ajatella, mutta tämä ei aina toimi näin. Lähdetään ensiksikin siitä, että "kiinalaisella" ja "kiinalaisella" on eroja. Ne ei ole yksi ja sama, mutta se kaikista halvin ei ole myöskään ainoa vaihtoehto. Otetaan esimerkki. Brändituote A maksaa 3000 €. Sen vaihtoehto B 1000 € ja C 500 €. Hintaerot B:llä ja C:llä tuoteeseen A ovat 3x ja 6x. Onko vaihtoehto A 3x parempi kuin vaihtoehto B tai 6x parempi kuin C? Väitän että ei. Eroa saattaa olla esim. jälleenmyyntiarvossa tai jonkun osan saatavuudessa, mutta ei välttämättä niin, että se olisi kaikilta osin ja jokaiselta ominaisuudeltaan 3 tai 6 kertaa parempi. Lisäksi B ja C saattavat olla myös huollettavia, mutta myös pienellä rahalla tuunattavia paremmaksi riippuen mm. miten ne on tehty. Saattavat myös kestää sen saman sukupolven mittaisen käyttöiän kuin kalliimpikin verrokki. Tai jos ei, uuden saman hintaluokan korvaava kampe on edelleen edullisempi kauppa kuin A:n osto. B:ssä rahaa säästyy vielä 1000 € ja C:ssä 4000 €.
 
Entä jos ostaa kalliin kamppeen käytettynä? Helposti ihannoidaan vaikkapa esimerkkinä U87:aa. Käytettynäkin ovat edelleen hintavia, mutta missä kunnossa ne ovat, onkin taas eri juttu. Soundi saattaa olla tunkkainen, on saattanut saada osumaa ym. Kapseli kaipaisi puhdistusta tai vaihtoa, juotokset ovat saattaneet heikentyä, elkot vanheta jne. Eli pitäisi huoltaa. Ammattilainen ottaa siitä oman hintansa, luonnollisesti. Mikä on mikin hinta huollon jälkeen, sama kuin jos ostaisi uuden tai onko peräti loppusumma vieläkin enemmän? Sitten voidaan tehdä taas kerran samaa hintavertailua kuin aiemmassa esimerkissä A:lla, B:llä ja C:llä ja miettiä ostaisko sittenkin vaikka uuden Warmin tekemän kloonin tai vaikka stereoparin ja edelleen jää erotusta yhteen alkuperäiseen €uromääräisesti puolet.
 
Kolmanneksi pohdittavaksi seikaksi voidaan ottaa saavutettava etu. Pistetään vaikka overeiksi 2 kpl U87:ja ja etukseksi pari kanavaa vähän tyyriimpää "studiostandardia" tai vaihtoehtoisesti 2 kpl Warmin WA-87:ja ja joku vähän edullisempi stereokanava. Onko satavarmaa, että loppumiksauksessa kuulee eron ja jos kuuleekin, onko ero kuinka moninkertainen, kuten hintakin on? Entä kauanko näitä pitää käyttää, ennen kuin investointi maksaa itsensä takaisin ja kääntyy plussaksi viivan alle? Entä vaikuttaako se siihen, että just tämän valinnan takia loppukäyttäjä ei ostakaan tuotetta ja kuunteleeko hän just sitä sieltä kotistereostaan tai blue tooth luuristaan?
 
Siitä ei ole kyse, että esimerkilläni väheksyisin jonkun Manleyn, UA:n, SSL:n, Avalonin tms. laatua. Päin vastoin. Itsellänikin on UA:ta useampi kanava ja tykkään kuin hullu puurosta. Pitää kuitenkin muistaa, että joku Universal Audio työllistää X määrän henkilökuntaa, jonka lisäksi sillä on muita kuluja. Näiden kaikkien kulujen kattamiseksi, ja jotta yritykseen sijoittaneetkin saisivat osuutensa, yrityksen pitää tehdä hirmuisesti voittoa ja se syntyy katteesta. Kate voi rakentua niin voluumista kuin ihan puhtaasti kertoimella. Monta kerta näiden välistä löytyy hyvä ja kestävä kompromissi. Monta kertaa kuin ostamme kaupasta jotakin, maksamme noin 1,5 - 1,8 hinnoittelukertoimella saadun hinnan. Voi olla toki vähemmän tai joskus enemmänkin, riippuen minkälaista ja minkä perusteista hinnoittelua myyjä käyttää.
 
Ennen kuin tuote lähtee kaupasta ostajan matkaan, se on saattanut päätyä myyntiliikkeeseen parinkin tukkuportaan kautta, joista jokainen on ottanut omansa. Seuraavaksi voidaan miettiä, jos ja kun tuote X maksaa asiakkaalle 3000 €, mikä on ollut tuotteen tuotantokustannus, josta vielä valmistaja on ottanut kannattavaksi katsomansa osuuden oman toimintansa pyörittämiseen? Sitäkin ennen myös osien valmistaja on on vastaavalla tavalla ottanut oman osuutensa. Luonnollisesti jokaiseen vaiheeseen, missä tavara tuotantoketjussa joko vaihtaa omistaa tai prosessoituu, liittyy myös sivukulurakenne, mikä myös pitää kompensoida katteeksi.
 
Summa summarum, tässä nyt yksi esimerkki siitä, mistä jonkun tuotteen hinta muodostuu ja jokainen voi kelata onko se suoraan verrattavissa mihin tuotteen ominaisuuteen versus vaihtoehto.

Itsekin olen testannut jotain Neumannia ja muistaakseni jotain Oktavaa (vai ehkä Studio Projects?), jota väitettiin hyväksi klooniksi. No esim. kohinataso ei ollut lähimain samaa tasoa, ja ei ollut myöskään keskialueen pehmeys äänessä siellä kohdin, missä laulun tai puheen transientit yleensä käyvät. Loppupäätelmäni oli, että on todennäköistä, että Neumann vaan on kalliimpi, koska klooni ei ole yhtä hyvä, ja että Neumannilla on vaan varaa pyytää enemmän, koska sille ei ole vaihtoehtoja. Soinnillista eroa ei noin vain korjata jollain EQ:lla.
 
Uskoisin, että joillekin hintaero ei ole ongelma, jos pitää saada paras työkalu eikä "sinnepäin" riitä.

Uskoisin, että joillekin hintaero ei ole ongelma, jos pitää saada paras työkalu eikä "sinnepäin" riitä.
 
Uskomusasioitahan yleensä juurikin on "uskoa" jonkun paremmuuteen, koska on kalliimpi. Mitäs luulet, mikä laadullinen ero on Telefunkenin ELA M 251E:lla (14 400 €) ja John Peluson 22 251:llä (2200 €)? Hintaerohan näissä on liki seitsenkertainen.

ejhfi: Uskomusasioitahan yleensä juurikin on "uskoa" jonkun paremmuuteen, koska on kalliimpi. Mitäs luulet, mikä laadullinen ero on Telefunkenin ELA M 251E:lla (14 400 €) ja John Peluson 22 251:llä (2200 €)? Hintaerohan näissä on liki seitsenkertainen.
 
Ei kun esimerkissämme sinun tulisi näyttää, että on olemassa jokin U87-klooni esimerkiksi, joka on yhtä hyvä kuin U87. Mainituista laitteista en tiedä.
 
Toisaalta voi myös näyttää, että olisi vaikkapa LA2A-klooni, joka on yhtä hyvä kuin aito, 1073-klooni, joka on yhtä hyvä kuin aito, SSL G -klooni, joka on yhtä hyvä kuin aito. Väitän, että näitä ei ole. On olemassa "sinnepäin"-klooneja, mutta se ei välttämättä riitä.
 
Mikäli vertauskuvana on, että "kuuluvatko ne miksauksessa", niin ne voivat riittää, mutta U87 lead-vokaalissa ei nimenomaan ole tällainen tapaus. Myöskään klooni lead-kitarassa tuskin on.

soundmodel: Ei kun esimerkissämme sinun tulisi näyttää, että on olemassa jokin U87-klooni esimerkiksi, joka on yhtä hyvä kuin U87. Mainituista laitteista en tiedä.
 
Luepas nyt taas ihan ajatuksella mitä kirjoitin. Kykenet siihen varmasti. En viitsisi siteerata itseäni, mutta se löytyy tuosta vähän ylempää.

soundmodel: Toisaalta voi myös näyttää, että olisi vaikkapa LA2A-klooni, joka on yhtä hyvä kuin aito, 1073-klooni, joka on yhtä hyvä kuin aito, SSL G -klooni, joka on yhtä hyvä kuin aito. Väitän, että näitä ei ole. On olemassa "sinnepäin"-klooneja, mutta se ei välttämättä riitä.
 
Mihin tuo sun väite perustuu ettei klooni voi olla yhtä hyvä kuin aito? Jos klooni tehdään huolellisesti samoista tai vastaavista osista kuin alkuperäinen, niin miten se voisi olla huonompi? Voihan se olla jopa parempi, koska ei noi vuosikertavehkeetkään aina ole parasta mahdollista suunnittelutyötä ja laadukkaimpia osia. Laakkosesta tehtiin wikin mukaan 3 versiota jo silloin 60-luvulla ja sit vielä reissue 2000-luvulla. Eiköhän noissakin ole eroja jo, mikähän niistä on paras.
 
Kloonin ja kopion olen käsittänyt: Klooni = mahdollisimman 1:1 tehty alkuperäisen kanssa vähintään oleellisilta osin. Kopio = usein vähän halvempi laite, joka ratsastaa alkuperäisen maineella ja muistuttaa alkuperäistä enemmän ulkoisesti kuin sisäisesti. Tietenkään nämä eivät ole mitään eksakteja määritelmiä ja liukumaa on. Kiinnostaisi nähdä ja kuulla noi uudet Behkun UA-johdannaiset. Isolla volyymilla kun tehdään, niin voivat olla halpoja mutta silti ihan hyviä.

oksatboys: Laakkosesta tehtiin wikin mukaan 3 versiota jo silloin 60-luvulla ja sit vielä reissue 2000-luvulla. Eiköhän noissakin ole eroja jo, mikähän niistä on paras.
 
Just tämä. Bill Putnam Jr. on perustanut niin nykyiset UA:n raudat kuin mallinnoksetkin vain joihinkin saatavilla oleviin isänsä luomuksiin, missä on todellakin ollut eroja. Tämän lisäksi ne on tuotu nykyaikaan eli tehty nykyisin saatavilla olevista komponenteista ja ehkä jotakin muutakin. Ero jossakin studioräkissä olevaan orkkikseen saattaa siis olla hyvinkin huomattava. Eikä ole kovinkaan kauan, kun vastaan tuli videopätkä, missä Warren Huart keskusteli erään toisen tuottajan kanssa 1176:sista, niiden yksilöllisistä eroista ja kuinka näitä yksilöllisiä eroja ovat sitten muut käyttäneet klooneissaan, kopsuissaan ja mallinuksissaan hyödyksi. Vanhat vermeet eivät todellakaan ole identtisiä, tasalaatuisia tai edes standardeja kuin ehkä imagollisesti.

oksatboys: Mihin tuo sun väite perustuu ettei klooni voi olla yhtä hyvä kuin aito? Jos klooni tehdään huolellisesti samoista tai vastaavista osista kuin alkuperäinen, niin miten se voisi olla huonompi? Voihan se olla jopa parempi, koska ei noi vuosikertavehkeetkään aina ole parasta mahdollista suunnittelutyötä ja laadukkaimpia osia. Laakkosesta tehtiin wikin mukaan 3 versiota jo silloin 60-luvulla ja sit vielä reissue 2000-luvulla. Eiköhän noissakin ole eroja jo, mikähän niistä on paras.
 
Kloonin ja kopion olen käsittänyt: Klooni = mahdollisimman 1:1 tehty alkuperäisen kanssa vähintään oleellisilta osin. Kopio = usein vähän halvempi laite, joka ratsastaa alkuperäisen maineella ja muistuttaa alkuperäistä enemmän ulkoisesti kuin sisäisesti. Tietenkään nämä eivät ole mitään eksakteja määritelmiä ja liukumaa on. Kiinnostaisi nähdä ja kuulla noi uudet Behkun UA-johdannaiset. Isolla volyymilla kun tehdään, niin voivat olla halpoja mutta silti ihan hyviä.
 
Että en ole nähnyt tai kuullut hyvää kloonia.
 
Myös esimerkiksi https://www.thomann.de/fi/behringer_369_kt.htm näyttää ihan siistiltä sinänsä, mutta on demojen soundissa hyvin kaukana Neve:stä. Plugarit kuulostavat minusta autenttisemmilta kuin tuo.
 
Entäs esim. https://www.youtube.com/watch?v=QOsDXKZvQdk (Serpent SB4001, ne demot on siellä myöhemmin), joka on melkein saman hintainen kuin SSL:n oma 500 purkki? Jo tuosta demosta käy ilmi, että se on sinnepäin, mutta ei ihan samanlailla grabbaa. En tiedä, miten paljon rahaa pitäisi muka laittaa, että klooni olisi kuin aito. Serpent on 500-unit, mutta on kalliimpi kuin G-kloonit yleensä (esim. https://reverb.com/item/52500806-gs … lone-kit-all-parts-included-for-diy), joiden hinta asettuu kai lähemmäs 500 euroa.
 
Joo olen kuunnellut netistä erilaisia kloonidemoja, koska minuakin on kiinnostanut, että onko mahdollista saada samaa laatua halvemmalla. Mielestäni vaikuttaa siltä, että se ei ole mahdollista.
 
Nettidemoissa on se hyvä puoli, että valmistajien tulisi voida myydä laite niiden perusteella, joten ei ole tarpeen vuokrata laitteita testiin tms.

soundmodel:
Myös esimerkiksi https://www.thomann.de/fi/behringer_369_kt.htm näyttää ihan siistiltä sinänsä, mutta on soundissakin hyvin kaukana Neve:stä. Plugarit kuulostavat minusta autenttisemmilta kuin tuo.
 
Myös esim. Serpent SB4000 oli minusta aika kaukana SSL G:stä, joten en tiedä, miten paljon rahaa pitäisi muka laittaa, että klooni olisi kuin aito. Serpent 500-unit, mutta on kalliimpi kuin kloonit.
 
Miten olet suorittanut vertailukuuntelua noiden kesken? Oletko lainannut laitteet kotiisi, kuunnellut jossain studiossa niiden eroja vai kuunnellut netistä pätkiä?

soundmodel: Että en ole nähnyt tai kuullut hyvää kloonia.
 
Ok, no se ei tarkoita etteikö vaikka laakkosta voisi kloonata hyvin. Yksinkertainen laite, jossa ldr toki voi olla hankala komponentti löytää. Muistaakseni siitäkin oli markkinoilla kallis laatu"klooni".
 
Myös esimerkiksi https://www.thomann.de/fi/behringer_369_kt.htm näyttää ihan siistiltä sinänsä, mutta on demojen soundissa hyvin kaukana Neve:stä. Plugarit kuulostavat minusta autenttisemmilta kuin tuo.
 
Bmerkin laite, joka maksaa noin vähän on todennäköisesti enemmän kopio kuin klooni. Näyttää siis ihan hyvältä, mutta kustannusten karsimiseksi tehty jotenki helpommin / halvemmin. Viritys, joka voi olla merkittävä osa diskreetin laitteen soundia jäänyt varmaankin myös tekemättä....
 
Joo olen kuunnellut netistä erilaisia kloonidemoja, koska minuakin on kiinnostanut, että onko mahdollista saada samaa laatua halvemmalla. Mielestäni vaikuttaa siltä, että se ei ole mahdollista.
 
Tähän en minäkään usko.