Studiotyöskentely ›

saastara: Mä luulin, että makuuhuonehevarit on se ainoa porukka joka niitä miljoonia 'ylimääräisiä' raitoja sinne sessioonsa tunkee.
 
Missäs tuhansissa sen Wintersun-hahmon raitamäärät huiteli?
 
Anyways, minusta Mixerman kiteytti tämän kymmenestä teesistään jo heti toisessa:
If the song sucks, the mix is irrelevant.

studio: Kyse on siitä että perusasioiden pitää olla kunnossa ennen kuin alkaa täyttämään biisiä höysteillä eikä toisinpäin että peitellään biisin heikkouksia "makeilla soundeilla" mikä nykyisin on aika usein tapana etenkin radiohutulla.
 
Sä asetat "radiohuttuun" vetoamalla tietyn arvolatauksen lähinnä suhteellisuuden piiriin kuuliville "perusasioille". Jos sua ei radiossa soivan musiikin estetiikka puhuttele, niin onko se automaattisesti merkki biisien heikkoudesta vai siitä että se estetiikka ei puhuttele juuri sua?

jannu: Sä asetat "radiohuttuun" vetoamalla tietyn arvolatauksen lähinnä suhteellisuuden piiriin kuuliville "perusasioille". Jos sua ei radiossa soivan musiikin estetiikka puhuttele, niin onko se automaattisesti merkki biisien heikkoudesta vai siitä että se estetiikka ei puhuttele juuri sua?
 
"suhteellisuuden piiriin kuuluva perusasia"? Meinaatko että radioiden soittolistat on siksi että ne on loistavia biisejä, ei tuotteita mitkä pitää myydä vaikka väkisin ja äkkiä että saadaan seuraavat tuotteet myyntiin. Noi Keekit ja vastaavat classikot vain tuntuu unohtuvan jo kolmessa kuukaudessa vaikka tuotanto olisi kuinka loistavaa. Ei sieltä silotellun pinnan alta vain löydy mitään, siinä syy.

studio: "suhteellisuuden piiriin kuuluva perusasia"? Meinaatko että radioiden soittolistat on siksi että ne on loistavia biisejä, ei tuotteita mitkä pitää myydä vaikka väkisin ja äkkiä että saadaan seuraavat tuotteet myyntiin. Noi Keekit ja vastaavat classikot vain tuntuu unohtuvan jo kolmessa kuukaudessa vaikka tuotanto olisi kuinka loistavaa. Ei sieltä silotellun pinnan alta vain löydy mitään, siinä syy.
 
Esitätkö sä nyt faktana vai mielipiteenä että kaupallisuus vaikuttaisi itsenäisenä tekijänä jotenkin objektiivisesti musiikin laadukkuuteen tai biisin hyvyyteen? Ja jos esität faktana niin ole hyvä ja määrittele samalla laatu ja hyvä biisi.

jannu: Esitätkö sä nyt faktana vai mielipiteenä että kaupallisuus vaikuttaisi itsenäisenä tekijänä jotenkin objektiivisesti musiikin laadukkuuteen tai biisin hyvyyteen? Ja jos esität faktana niin ole hyvä ja määrittele samalla laatu ja hyvä biisi.
 
En tiedä mitä tuolla lauseella tarkoitat mutta asia on yksinkertainen. Hyvä biisi kestää aikaa. Jos rautalangasta pitää vääntää niin hyvä biisi on vielä 10, 20 jne vuoden jälkeenkin hyvä. Jos laadulla meinaat soundeja niin se on jokaisen oma mielipide, tietysti hetken muodikkaat soundit ei oikein aina kestä kuuntelua 10 tai 20 vuoden päästä.

Mun mielestä radiosta kuulee nykyään myös laadukasta musaa ja 70-luvulla tehtiin myös paskaa. Aina on tehty hyvää ja huonoa musaa teknologiasta riippumatta. Ei vaan voi vetää yhtäläisyysmerkkejä käytetyn teknologian ja musan laadun tai hyvän biisin välille.

60-luvulla moniraitaäänitys oli moderni juttu ja varmasti vanhat jäärät oli silloin tiukasti sitä mieltä, että musiikki pitää saada taltioitua nauhalle yhdellä otolla ja yhdellä mikrofonilla, moniraitaäänitys on vain hetken muoti ja saundi joka ei kestä aikaa.

Siloiteltu jälki ei sinänsä ole kaupallisuutta, kuten ei rosoinen ja räkäinenkään kerro indie-asenteesta.
Esimerkiksi progemusiikki, niin ennen kuin nytkin, on useimmiten viimeisen päälle puleerattua, eikä juuri top ten tavaraksi ole tarkoitettukaan.
 
Suuri(n) osa metallin eri variaatioista on viimeisen päälle laskelmoitua, vaikka soinnissa olisi räkää ja rupea kuinka. Laskelmointia se on sekin, että miettimällä mietitään, miten oltaisiin mahdollisimman "rajuja".

Tietyllä tapaa tää ketju kertoo aiheen vaikeudesta ja merkityksellisyydestä, vaikka sivuraide onkin pitkä ja lavea.
 
Mäkin liputan hyvän laulajan ja laulusuorituksen puolesta. Itsellänin on usein pienimuotoisempi lähetymistapa, mutta tarpeen vaatiessa kaikki teknologian ja kekseliäisyyden suomat mahdollisuudet otetaan kyllä epäröimättä käyttöön.
 
Eilen saavutettiin mun mielestä aika hyvä lead-laulusoundi miksatessa seuraavasti:
 
deEsser (UAD Precision)
leikkaava EQ (DigiEQIII)
limitteri (DigiComp3)
kompressori (UAD LA-4A)
väritys-EQ (UAD Pultec)
 
Efekteinä Soundtoys Echoboy ja UAD Plate EMT140.
 
Mut tää on vain esimerkki siitä mikä toimi eilen eiliselle laulajalle ja sille äänitteelle. Tilanteen ja stailin mukaan valitaan pensselit ja värit.

Exhausted: 60-luvulla moniraitaäänitys oli moderni juttu ja varmasti vanhat jäärät oli silloin tiukasti sitä mieltä, että musiikki pitää saada taltioitua nauhalle yhdellä otolla ja yhdellä mikrofonilla, moniraitaäänitys on vain hetken muoti ja saundi joka ei kestä aikaa.
 
Kyllä ne jäärät oli otettuja kun moniraituri tuli, ei tarvinnut enään pulata kahdella mankalla eikä kyse ollut nyt yhdellä mikillä ja livenä tekemisestä vaikka haastavaa se olisi, hyvä akustiikka ja bändi tarvittaisi.

Mielestäni on vähän huono lähteä väittelemään onko radiomusiikki huonoa vai hyvää. Kaikilla on makunsa. Miljoonat suomalaiset tuntuvat diggaavan siitä mitä spotifyn top-listoilla on tai mitä radioissa soi. Väite "radiomusiikki on paskaa" on sama kuin väittäisi, että iso osa suomalaisista kuuntelee paskaa, jolloin ainakin omasta mielestäni ollaan metsässä ja pahasti.
 
Radiot ovat yrityksiä, joiden tarkoitus on tehdä voittoa. Ei olla levy-yhtiöiden sätkynukkeja. On toki totta, että levy-yhtiöillä on resurssit tuoda kappaleensa kansan kuultavaksi, mutta loppu riippuu täysin kuulijasta. Mikään yritys ei kauaa pysyisi pystyssä, jos itse tuote on huono.
 
Ei nää asiat niin monimutkasia ole. Kukin tykkää mistä tykkää, mutta nettiin on turha tulla huutelemaan toisenlaisen musiikin huonoudesta. Varsinkin kun kyseinen musiikki on selväsi todistanut kyvykkyytensä. Ei kukaan (toivottavasti ainakaan) huutele kadullakaan muille sokkona, jos joku näyttää erilaiselta.
 
Mitä tuotantonnon laatuun tulee niin nykyisin tehdään isossa osin todella hyvän kuuloista kamaa. Etenkin kun mennään jenkkien markkinoille. Siinä on jotain mitä tavoitella.

Kirjoitusta modattu

saastara: Musta taas tuntuu, että poppiskamassa ei nykyään muuta ookkaan kuin laulu, four-on-the-floor ja jotain erittäin sparsea synamourua. :D Mä luulin, että makuuhuonehevarit on se ainoa porukka joka niitä miljoonia 'ylimääräisiä' raitoja sinne sessioonsa tunkee.
 
Mustakin tuntuu että tähän suuntaan on menty.
 
Vaikuttaa myös siltä että listarockmusassakin on vokket (enpä oo tota termiä aiemmin kuullut) miksattu huomattavasti kovemmalle kuin vaikkapa 10 vuotta sitten.

Groovi: Tää ei kyllä pidä paikkaansa. Tosin teknologian kehityskulku ja joidenkin vanhojen ukkojen merkkiuskollisuus pitää erottaa toisistaan.
 
Ehkä viime kädessä joka kehityskulun käänteessä löytyy ihmisiä jotka haistattaa pitkät uudemmalle teknologialle.
 
Kun SSL:n tiskit (joiden uudet reititysmahdollisuudet ja VCA-automaatio nostivat miksaamisen potentiaalin aivan toiselle tasolla) aloittivat maailmanvalloituksensa 80-luvun alussa, oli myös äänimiehiä jotka eivät silloin(kaan) halunneet niitä käyttää johtuen siitä että "vanhemmat ja kömpelömmät Tridentit/Nevet etc. saundaa paremmalta kuin SSL:t". Tilanne ei juurikaan eronnu nykyajan DAW vs. SSL polarisaatiosta.
 
Huvittavaa on se, että nykyään se SSL-sukupolvi sanoo että "vanhemmat ja kömpelömmät SSL:t saundaa paremmilta kuin DAW:t".

Spedemix: Ehkä viime kädessä joka kehityskulun käänteessä löytyy ihmisiä jotka haistattaa pitkät uudemmalle teknologialle.
 
Kun SSL:n tiskit (joiden uudet reititysmahdollisuudet ja VCA-automaatio nostivat miksaamisen potentiaalin aivan toiselle tasolla) aloittivat maailmanvalloituksensa 80-luvun alussa, oli myös äänimiehiä jotka eivät silloin(kaan) halunneet niitä käyttää johtuen siitä että "vanhemmat ja kömpelömmät Tridentit/Nevet etc. saundaa paremmalta kuin SSL:t". Tilanne ei juurikaan eronnu nykyajan DAW vs. SSL polarisaatiosta.
 
Huvittavaa on se, että nykyään se SSL-sukupolvi sanoo että "vanhemmat ja kömpelömmät SSL:t saundaa paremmilta kuin DAW:t".
 
Syystä tai toisesta ne myös soundaa paremmalle kun softat. Jo työskentely niin että ei tarvitse katsella eq käyrien piirtelyä näytöllä vaan keskittyä kuunteluun. Alkuperäisestä kysymyksestä laulujen suhteen aika yksinkertaisella kattauksella saa hyvää jälkeä. Sopiva mikki (58 on joillekkin paras) laulajan tekniikka mikin edessä, kompura ja eq. Tuota laulajan mikkitekniikkaa ei kannata väheksyä oli edessä mikä mikki tahansa.

studio: Syystä tai toisesta ne myös soundaa paremmalle kun softat. Jo työskentely niin että ei tarvitse katsella eq käyrien piirtelyä näytöllä vaan keskittyä kuunteluun. Alkuperäisestä kysymyksestä laulujen suhteen aika yksinkertaisella kattauksella saa hyvää jälkeä. Sopiva mikki (58 on joillekkin paras) laulajan tekniikka mikin edessä, kompura ja eq. Tuota laulajan mikkitekniikkaa ei kannata väheksyä oli edessä mikä mikki tahansa.
 
Jos EQ-käppyröiden piirtely on jollain tapaa kuulohavainnoinnista pois, niin vika on silloin kyllä ihan pelkästään kuulijassa, ei käytetyissä työkaluissa.

studio: Jo työskentely niin että ei tarvitse katsella eq käyrien piirtelyä näytöllä vaan keskittyä kuunteluun.
 
Onhan myös plugari-ekvoja joihin ei piirrellä käppyröitä, esim. Massey VT3 tai Wavesin V-sarja, jotka lisäksi kuulostaa esikuviltaan. https://youtu.be/A0XztDMpxOU
 
E: studio: Raitamääränkin voisi rajoittaa 24-raitaan niin joutuu jo sovitushommiin.
No justiinsa näin. Bohemian Rhapsodyn kolmestatoista lauluraidasta kuudelle on jouduttu äänittämään instrumentteja, juurikin 24-raiturin rajoituksista johtuen.

BaariMikko: Jos EQ-käppyröiden piirtely on jollain tapaa kuulohavainnoinnista pois, niin vika on silloin kyllä ihan pelkästään kuulijassa, ei käytetyissä työkaluissa.
 
Kyllä se vaan on, minkä näet vaikuttaa myös kuulohavaintoon ja niin sen myös pitää olla (tähän evoluutio on meidät vienyt jotta selviäisimme). Kuten biisi jos kuulet pelkän musiikin tuntuu ja kuulostaa eriltä kuin videolta katseltu samainen biisi.

studio: Kyllä se vaan on, minkä näet vaikuttaa myös kuulohavaintoon ja niin sen myös pitää olla (tähän evoluutio on meidät vienyt jotta selviäisimme). Kuten biisi jos kuulet pelkän musiikin tuntuu ja kuulostaa eriltä kuin videolta katseltu samainen biisi.
 
Tämä nyt on ihan yhtä validi argumentti kuin se, jos psykoakustisten tutkimusten perusteella väittäisi, että mustilla kaiuttimilla tehdyt miksaukset kuulostavat paremmilta kuin muunvärisillä suoritetut.
 
Sitäpaitsi, ei ole olemassa minkäänlaista tapaa käsitellä audiota, jonka käyttöliittymään ei liittyisi olennaisesti visuaalisia elementtejä.

BaariMikko: Tämä nyt on ihan yhtä validi argumentti kuin se, jos psykoakustisten tutkimusten perusteella väittäisi, että mustilla kaiuttimilla tehdyt miksaukset kuulostavat paremmilta kuin muunvärisillä suoritetut.
 
Sitäpaitsi, ei ole olemassa minkäänlaista tapaa käsitellä audiota, jonka käyttöliittymään ei liittyisi olennaisesti visuaalisia elementtejä.
 
Kyllä ympäristö vaikuttaa kuulokuvaan samoin kuin mieliala sekä ihmisen kyky suorittaa ja keskittyä yhteen asiaan. Vai kuullostaako esim livekeikka yhtä hyvältä loisteputkien valossa kuin oikeassa keikkavalaistuksessa? Mitä tarkoittaa sana "validi" jota täällä tunnutaan kayttävän vähän joka puolella. Jos väännät nappulaa ei sitä tarvitse tuijottaa toisin hiirellä joutuu aina enemmän tai vähemmän seuraamaan mitä sillä härkkii. Kannattaa kokeilla joskus jos on mahdollista miksata niin että kääntää näytön pois, tosin tietokone hommissa se on mahdotonta jollei omista hyvää kontrolleria.