Studiotyöskentely ›

sami_sumea: Mut joo, makuasioita. Äidit, tyttäret, jne. Helvetin hyvä levyhän tuo STD on, diggaan kyl biiseistä.
 
edit: ehkä "lussu" on väärä sana, "vähemmän alamiddleinen" tai "enemmän hifi" vois olla osuvampi. Ja jos Equatorit toistaa vielä keskimääräistä vähemmän alamiddleä, voin kuvitella että tuo lätty kuulostaa sillä kuuntelulla normaalia ohuemmalta.
 
Joo ei siinä sellaista "runkkua" ole... Eikä se toki jyrää samoin kuin möyheä Muse ja jotkut VHB:t, mutta mä pidän iskevyytenä ja tykkään kovasti siitä miten tällä levyllä etenkin virveli hakkaa, bassari jysähtää, jne. Onhan toi toki miksattu siinä mielessä siististi että kullakin soittimella on aika hyvin oma erotteleva paikkansa. Ja sovituksilla on tietysti myös iso rooli siinä että mä koen ko. platan iskeväksi.
 
Tämä ei toki ole mulle tuttua genreä oikeastaan ollenkaan, joten en osaa verrata iskevyyttä ja muita atribuutteja muihin hevilevyihin. Muissa kun ei biisit (eikä miksaukset) oo napannu ni ne oon ohittanu analysoimatta tarkemmin.
 
Takaisin D5:siin. Kävin veljen betonikuutio-olohuoneessa asettelemassa hänen parin paikoilleen, ja tuli todettua että näitähän voi käyttää melkein kuulokkeina! Huoneessa armottoman paha 130Hz reso ei haitannut enää ollenkaan kun kajareihin oli matkaa 20cm! Ja hyvältä kuulosti. Tämä koaksaaliratkaisu on selkeästi näiden pömpeleiden suurin etu. Ja tietysti se että kokoon ja painoon nähden botne ulottuu todella alas.

Niinhän siinä mullakin kävi, että HS80M:t lähtivät uuteen kotiin, ja D5:t juuri kulkemaan Thomannilta tähän suuntaan. Odotan jännityksellä millaisen vaikutuksen nuo tekevät.
 
Ajelin HS80M:iä aina +2dB midboost päällä, ja eniten Equatoreissakin luonnollisesti kiinnostaa se ilmeinen keskialueen selkeys, mitä noissa on erityisesti hehkutettu. Alapään mahdollinen keveys pienemmän wooferin takia ei oikeastaan kuumota lainkaan, Yamahoilla oli tapana tehdä liian kevyt alapää ja luureilla liian iso, joten tämä luultavasti osuu juuri sopivasti väliin. Ihmiset ovat myös kehuneet kuinka hyvin noilla miksatut biisit kääntyvät muille järjestelmille, mikä mulla oli toisinaan ongelmana Yamahoilla. Kun vertasi johonkin toiseen kuunteluun, niin lähes aina laulun ja toisinaan snaren tasoa piti ruuvata jompaan kumpaan suuntaan. Alamiddlen kanssa joutui myös aina painimaan; kun alkoi tarkastaa luureilla alapäätä, joutui samalla usein tsekkaamaan myös basson ja kitaran riitelytaajuudet paljon tarkemmin.
 
Onko ne ledit noissa muuten oikeasti niin kirkkaat, että niitä pitää alkaa teippailemaan?

Ei oo ainakaan mun silmiin ledit häikiny, toki en kyllä miksaa pimeässä.

Kirjoittelivat SONAR-foorumilla, että kun ajaa sisään nuo Equatorit soittamalla pari vuorokautta valkoista kohinaa ja musiikkia, niin ääni loksahtaa korvinkuultavasti "paikoilleen".

Ze Kink: eniten Equatoreissakin luonnollisesti kiinnostaa se ilmeinen keskialueen selkeys, mitä noissa on erityisesti hehkutettu.
 
Toivottavasti et pety. Mun Equatorit lähtee takas juurikin siksi ettei keskialueesta (200-2000Hz) tiedä mitä siellä tapahtuu. Ja 9KHz:ssä on joku kiukkunen korostuma jonka kanssa en tullut toimeen. Useamman päivän näistä kuuntelin musaa ja katselin sarjoja olkkarissa, jonka jälkeen studion puolella tehdyn uusintatestin perusteella taajuustoisto ei ollut asettunut riittävän neutraaliksi että viitsisin näistä sen 439€ maksaa. Koko, paino ja koaksaalisysteemi olisivat kyllä mainioita piirteitä.
 
Veljelle hankitusta Equator-parista toinen alkoi viikon käytön jälkeen pieremään, eli bassoelementti hankaa diskanttielementin pidikkeeseen. Samaa ongelmaa on näemmä ollut muillakin.
 
Käytiin tänään vertaamassa (ehjiä) Equatoreita saman hintaluokan kilpailijoihin; RCF Ayra 5, Mackie MR5 mkII, Behringer 2030A, ja Behringer 3030A. Mukana oli myös oma referenssi Focal CMS40. Pikaiset tuomiot:
 
Mackie MR5 mkII: Turha tuote. Yhden nuotin hidas basso, ei keskialueita, ja hyvin epätasaiselta kuulostava diskantti.
RCF Ayra 5: Tässä on jo yritystä. Tuli mieleen KRK, eli melko jytky botne, ja keskialue ei mulle riittävän lämmin ja lähellä. Mahdollinen työkalu tästä soundista pitäville.
Behringer 2030A: Näissä pitää diskanttia ja mahdollisesti bassohyllyäkin vähän leikata takalevyn säätimillä, jonka jälkeen tämä on hintaluokassaan passeli pönttö. Keskialue ei silti kerro ihan niin paljoa kuin toivoisin.
Behringer 3030A: Helkuta. Nyt on Behku onnistunut. Todella avoimen kuuloinen monnari. Kuulee keskialueen erittäin hyvin, eikä nauhadiskantti ole yhtä kaunisteleva kuin mihin mun aiemmat Adam P11:t kompastui. Botne ei ole yhtä jytky kuin 2030A:ssa, mutta on läsnä ja ulottuu sopivan alas. Keskialue on leveästi 1KHz:n ympäriltä mukavasti erotteleva, ja luulen että tällä miksatessa väsyneilläkään korvilla ei väännä liian pehmeää tai honottavaa yleissoundia. Nämä lähti mukaan, ja monipuolisilla säätimillä nämä sai todella hankalaankin tilaan istutettua hyvin.
 
Focal CMS40 on reilusti pienempi ja kalliimpi, mutta kyllä se vaan paljasti tässäkin seurassa kyntensä. Syvintä bassoa ei ole kuin pieni tuoksu, mutta kaikki muu onkin sitten mahtavasti tasapainossa ja esillä. Kokeilin pikaisesti myös kovasti kehuttuja Neumann KH120:siä (1300€/pari). Mainiot ovat, mutta mä tykkään pikkasen enemmän Focalien tavasta esitellä keskialue. En ehtinyt KH:n EQ:ta kokeilla, mutta uskon että sen olisi kyllä saanut omaan korvaan mainiosti istuvaksi.
 
Alapään mahdollinen keveys pienemmän wooferin takia ei oikeastaan kuumota lainkaan
 
Siitä ei pitäisi olla hätää, Equatorit potkii matalaakin botnea kyllä ihan toisella tavalla kuin mitä koon pitäisi mahdollistaa.
 
Onko ne ledit noissa muuten oikeasti niin kirkkaat, että niitä pitää alkaa teippailemaan?
 
Ei mun mielestä. Mutta kyllä ne kirkkaat on eli ymmärrän jos toisia häiritsee.

Akille plussaa. Ihmeellinen hype kyllä saatu noista pöntöistä päälle.

Mä onneksi sain takuuasioiden kanssa säädölle onnellisen lopun ja nyt on käytössä viikon vanhat bränikät ekvaattorit ja hyvältä kuulostaa. Mun ainoo valituksen aihe on noiden kanssa on se että pöntöistä puuttuu nk magnetic shielding kokonaan niin on aika häiriöherkkiä istuessaan tossa iMacin molemmin puolin (kaikennäkönen kovalevyn pörinä ym. kuuluu kajareista). Kriittisen miksauksen aikana otankin pöntöt yleensä vähän lähemmäs itseäni pois koneen välittömästä läheisyydestä, kun koaksiaalidesign tuon sallii...

JAV: Akille plussaa. Ihmeellinen hype kyllä saatu noista pöntöistä päälle.
 
Jenkkilän aiemmalla $300 hinnalla (~230€) ymmärrän että näistä nousi haloo, mutta Thomannin 440€... Ei. Kai se on mahdollista että kaikissa neljässä meille päätyneessä oli sama diskantin kalibrointihäikkä mistä luin Gearslutzilla, tai sitten pidempi sisäänajoluukutus olis tehnyt taikojaan ja ero olisi "night-n-day". Mutta mä päätin hankituttaa pöntöt jotka kuulostaa oikealta jo ennen sisäänajoa.
 
Nyt voi sitten Mnetissäkin alottaa sen väännön missä 10v sitten rikkoontuneen Behkun Ultra Superizerin perusteella ne Paremmat Ihmiset (tm) polkee kaikki B:t syvimpään hornankoloon, ja avoimemmalla mielellä varustetut vähävaraiset haukkuu heidät ylimielisiksi kerskapelleiksi kun haukkuvat 3030:ia vaikkeivät ole edes kuullut kyseisiä pönttöjä.
 
Onko 3030A nk. game changer? Ei välttis. Mutta kyllä se on alle 600€:n parihintaisissa ehdottomasti kärkikastia. Mun mielestä.
 
Pitääpä vielä mainita, EQ:lla etsiskelin 2030:sta sitä keskialueen kuoppaa. 3,5KHz, kapea 12dB korostus, eikä soundissa ollut juuri muutosta. Jotenkin niissä on se jakotaajuus ryssitty. Ei onnistunut 3030:lla, kaikki korostukset kuului, kiusallisenkin hyvin.
 
Pistetääs tähän vielä ärsyttämisen varmistamiseksi hintajärjestyksessä mun mielestä hankkimisen arvoiset studiomonnarit. Fostexit, JBL:t ja Eventit ainakin on vielä kuulematta.
Samson Rubicon R6A (220€), Behringer 3030A (300€), Focal CMS50 (1000€), Neumann KH-120 (1300€), Focal CMS65 (1400€), Focal Solo6 (2000€).

Kyllä mä allekirjoittaisin, ainakin osittain, noiden D5:n kohdalla ton Akin mielipiteen. Noissa kajareissa on todella vittumainen soundi. En mä PIDÄ ollenkaan noista kajareista. Niitä kuunnellessa mulla väsyy myös korvat todella vikkelään joten taukoja pitää muistaa pitää tiuhaan.
 
Mutta kuitenkin.. Toi keskarin tarkkuus on kuitenkin niin omaa luokkaa tossa hintatasossa, että siedän näillä omilla budjeteilla ton. Balanssien säätäminen ymv on tosi iisiä noilla. Kalliimmat Focalit tmv on kiikarissa, mutta vielä ei oo mitenkään realistista itselle.
 
Noista Behkun 303x-sarjasta oon itseasiassa kuullut niin paljon hyvää, että oon noiden D5:n rinnalle harkinnut testiin. Noi aiemman sarjan Truthit oli melko käyttökelvottomat itselle.

Aki: Toivottavasti et pety. Mun Equatorit lähtee takas juurikin siksi ettei keskialueesta (200-2000Hz) tiedä mitä siellä tapahtuu. Ja 9KHz:ssä on joku kiukkunen korostuma jonka kanssa en tullut toimeen. Useamman päivän näistä kuuntelin musaa ja katselin sarjoja olkkarissa, jonka jälkeen studion puolella tehdyn uusintatestin perusteella taajuustoisto ei ollut asettunut riittävän neutraaliksi että viitsisin näistä sen 439€ maksaa. Koko, paino ja koaksaalisysteemi olisivat kyllä mainioita piirteitä.
 
Hehe, toivon toki samaa. Neutraalia saundia en sinänsä juuri etsikään, että ei haittaa vaikka saundimaailma olisi vähän ns. vittumainenkin. Eipä noita HS80M:ääkään kovin neutraaliksi voinut mieltää, ja silti tykkäsin niistä.
 
Thomannillahan on toisaalta kuitenkin takuuasiat ja palautusmeiningit kunnossa, joten jos meillä onkin pönttöjen kanssa yhteensopivuusongelmia, niin vaihtoon vain ilman sen kummempia hampaiden kiristelyjä.
 
Koko, paino ym. ovat kyllä aika iso juttu mulle henkilökohtaisesti tässä vaiheessa. Niiden takia harkitsin jopa hetken vakavissani Genelecin 8020:aa, vaikken yleisesti diggaa Genelecien saundia juuri yhtään.
 
Veljelle hankitusta Equator-parista toinen alkoi viikon käytön jälkeen pieremään, eli bassoelementti hankaa diskanttielementin pidikkeeseen. Samaa ongelmaa on näemmä ollut muillakin.
 
Noista laatuongelmista on kyllä netissä valiteltu huolestuttavan paljon, minkä takia T-kaupan hienosti toimiva 3v takuu ei ainakaan haittaa yhtään.
 
Käytiin tänään vertaamassa (ehjiä) Equatoreita saman hintaluokan kilpailijoihin; RCF Ayra 5, Mackie MR5 mkII, Behringer 2030A, ja Behringer 3030A. Mukana oli myös oma referenssi Focal CMS40. Pikaiset tuomiot:
 
Mackie MR5 mkII: Turha tuote. Yhden nuotin hidas basso, ei keskialueita, ja hyvin epätasaiselta kuulostava diskantti.
RCF Ayra 5: Tässä on jo yritystä. Tuli mieleen KRK, eli melko jytky botne, ja keskialue ei mulle riittävän lämmin ja lähellä. Mahdollinen työkalu tästä soundista pitäville.
Behringer 2030A: Näissä pitää diskanttia ja mahdollisesti bassohyllyäkin vähän leikata takalevyn säätimillä, jonka jälkeen tämä on hintaluokassaan passeli pönttö. Keskialue ei silti kerro ihan niin paljoa kuin toivoisin.
Behringer 3030A: Helkuta. Nyt on Behku onnistunut. Todella avoimen kuuloinen monnari. Kuulee keskialueen erittäin hyvin, eikä nauhadiskantti ole yhtä kaunisteleva kuin mihin mun aiemmat Adam P11:t kompastui. Botne ei ole yhtä jytky kuin 2030A:ssa, mutta on läsnä ja ulottuu sopivan alas. Keskialue on leveästi 1KHz:n ympäriltä mukavasti erotteleva, ja luulen että tällä miksatessa väsyneilläkään korvilla ei väännä liian pehmeää tai honottavaa yleissoundia. Nämä lähti mukaan, ja monipuolisilla säätimillä nämä sai todella hankalaankin tilaan istutettua hyvin.
 
Mulla oli itellä pitkään 2030A:t, mitkä oli sinänsä kyllä aika kivat, mitä nyt vähän epäselvät ja "mutaiset" saundiltaan. Vaihdoin ne aikanaan juurikin HS80M:n eikä jäänyt lainkaan ikävä. 3031A:ta taas kuulin kunnolla ekaa kertaa eilen aika huonossa tilassa - PJK:n Arabiasalin backstagella - ja varsinkin botnen määrä yllätti täysin. Muuten noista on vaikea sanoa mitään kovin analyyttista vieraan matskun ja epäsuotuisan tilan takia. Se jäi kuitenkin mieleen, että noita pitää joskus tsekata vähän paremmin ja ajan kanssa, ja tietty varmaan sitä pienempää mallia. Ainakin noissa 2 -sarjan Trutheissa se pienempi oli mielestäni selkeästi parempi.
 
Focal CMS40 on reilusti pienempi ja kalliimpi, mutta kyllä se vaan paljasti tässäkin seurassa kyntensä. Syvintä bassoa ei ole kuin pieni tuoksu, mutta kaikki muu onkin sitten mahtavasti tasapainossa ja esillä. Kokeilin pikaisesti myös kovasti kehuttuja Neumann KH120:siä (1300€/pari). Mainiot ovat, mutta mä tykkään pikkasen enemmän Focalien tavasta esitellä keskialue. En ehtinyt KH:n EQ:ta kokeilla, mutta uskon että sen olisi kyllä saanut omaan korvaan mainiosti istuvaksi.
 
Focalit ovat pyörineet mielessä jo pidempään. Varmasti sitten kun löytyy vähän pysyvämpi tila ja akustiikallekin on ehtinyt tekemään jotain, on suotuisampaa katsella vähän kovemman budjetin monitoreja, ja Focalit on ainakin kuunneltava läpi. Neumanneja olen jonkin verran kuunnellut myös; diggasin kyllä niiden keskialueesta sinänsä, mutta jotenkin niistä jäi vaan sellainen "ihan jees" -fiilis. En tosin miksannut niillä mitään, joten se todellisen luonnon paljastava testi jäi ehkä tekemättä.
 
Siitä ei pitäisi olla hätää, Equatorit potkii matalaakin botnea kyllä ihan toisella tavalla kuin mitä koon pitäisi mahdollistaa.
 
No tämä on ainakin mukava tietää. Varmaan päästään samoihin sfääreihin kuin HS80M:n kanssa, jotka taas tuntuivat potkivan kokoonsa suhteutettuna aika kesysti botnea. Tiukkaa ja tarkkaa botnea, tosin.
 
Ei mun mielestä. Mutta kyllä ne kirkkaat on eli ymmärrän jos toisia häiritsee.
 
Pimeässä yömyöhään miksaaminen on ehkä vähän huonoa monenkin asian kannalta, mutta sitä on vaikea lopettaa. Ehkä mä vain vihdoin hommaan sen laavalampun kaikkia noita sinisiä ledejä kompensoimaan, hoho.
 
Metalliac: Mä onneksi sain takuuasioiden kanssa säädölle onnellisen lopun ja nyt on käytössä viikon vanhat bränikät ekvaattorit ja hyvältä kuulostaa. Mun ainoo valituksen aihe on noiden kanssa on se että pöntöistä puuttuu nk magnetic shielding kokonaan niin on aika häiriöherkkiä istuessaan tossa iMacin molemmin puolin (kaikennäkönen kovalevyn pörinä ym. kuuluu kajareista). Kriittisen miksauksen aikana otankin pöntöt yleensä vähän lähemmäs itseäni pois koneen välittömästä läheisyydestä, kun koaksiaalidesign tuon sallii...
 
Tämä onkin mielenkiintoinen tieto, jota ei missään tuolla internetseissä tullut vastaan. Eikö tuo suojauksen puute tarkoita myös sitä, että kovot kannattaa turvallisuuden kannalta siirtää vähän kauemmas noista pöntöistä, vai onko käsitykseni lähtöisin jostain 90 -luvulta?
 
Tässähän alkaa olla aika täpinöissään että mitä tuolta on oikein tulossa. Pitää kai kirjoittaa tänne jotain omaakin kommentääriä kaiuttimien saapuessa.

Magneettisuojatuilla kajareilla on merkitystä varmaankin vain vanhanaikaisten CRT-näyttöjen kanssa, TFT:t ei ole suojaamattomista kajareista millänsäkään. Mitä turvallisuuteen tulee, ni kyllä mun piti aikoinaan vähän kikkailla että sain kitaracombon kuvaputkitelkkariin aiheuttaman värivirheen korjattua. Piti pyöritellä sitä comboa telkkarin edessä ja viedä kauemmas just oikeassa kulmassa...
 
Mutta se kovalevy. Enpä osaa sanoa. Vaikken ole koskaan kuullut kajarin tuhoavan kovoa, niin ehkä kajarin päällä ei kannata säilyttää.

Saattaahan toki olla, että mulla on noiden pörinöiden kannalta tällä hetkellä jotenkin erittäin epäpyhä kolminaisuus: iMac, M-Audio Profire 610 ja Equatorit. Voisihan tuo ongelmanlähde olla myös tuo äänikorttikin, mutta Gensujen kanssa se on ainakin pelannut ongelmitta. Magneettisuojaus on se ainut noiden ero joka voisi ehkä vaikuttaa asiaan niin oletin luonnollisesti että on kyse siitä. Kaikki laitteet on maadotetussa pistorasiassa.

Metalliac: Saattaahan toki olla, että mulla on noiden pörinöiden kannalta tällä hetkellä jotenkin erittäin epäpyhä kolminaisuus: iMac, M-Audio Profire 610 ja Equatorit. Voisihan tuo ongelmanlähde olla myös tuo äänikorttikin, mutta Gensujen kanssa se on ainakin pelannut ongelmitta. Magneettisuojaus on se ainut noiden ero joka voisi ehkä vaikuttaa asiaan niin oletin luonnollisesti että on kyse siitä. Kaikki laitteet on maadotetussa pistorasiassa.
 
Minkälaiset piuhat ja liittimet sulla on äänikortin ja pönttöjen välillä? Onko ne balansoidut? Jos ei, niin kannattaa hommata sellaiset. Balansoidussa piuhassa ja liittimessä on kolme johdinta, tarvitsee xlr- tai trs(stereo)-liittimen kaverikseen.

anapena: Minkälaiset piuhat ja liittimet sulla on äänikortin ja pönttöjen välillä? Onko ne balansoidut? Jos ei, niin kannattaa hommata sellaiset. Balansoidussa piuhassa ja liittimessä on kolme johdinta, tarvitsee xlr- tai trs(stereo)-liittimen kaverikseen.
 
Kyllä nuo ihan balansoidut piuhat on, joskin sellaset jossa lähtee TRS muodossa äänikortista ja menee XLR:nä Equatoreihin.

On nuo ledit kyllä ihan pirun kirkkaat mun silmiin, mutta kuten sanottua, miksailen lähinnä vain pimeässä. En jaksanut alkaa teippailemaan, vaan pistin purkkaratkaisuna pari plekua nojaamaan noita ledejä vasten. Niiden läpi näkee aivan riittävän hyvin onko monitorit päällä vai ei.
 
Mä tykkään näistä kyllä ihan hitosti, näin vähän alle viikon käyttökokemuksella. Vielä en ole ehtinyt miksaamaan yhtään biisiä kokonaan alusta loppuun, mutta parista vanhasta ongelmamiksauksesta olen saanut virheet korjattua näillä, mitä en ollut Yamahoilla hiffannut ja mitkä kuulokkeilla maskautui. Saundi on oikeastaan aika erilainen kuin mitä osasin kuvauksien perusteella odottaa. Botneahan näissä on siis kokoonsa nähden aivan törkeästi, ja vaikkei se aivan yhtä alas menekään kuin HS80M:llä, niin sen määrä ja analyyttisyys on aika toista luokkaa. Bassarin eq:ttaminen tuntuu jopa onnistuvan näillä, kun aiemmin olen tehnyt sen aina luureilla. Joskin täytyy sanoa, että nuo Yamahat 8" kartioineen taitavat olla lähes jo jotkut midfieldit, ja tarvitsisivat ympärilleen paljon enemmän tilaa kuin mitä mulla tässä yksiössä on tarjota. Keskialueen suhteen musta tuntuu, että nämä eivät ole mitenkään kummalliset, vaan aika "perus". Ihan jees, mutta valkoisten kartioiden maailmasta jäädään hyvän matkan päähän. Eipä sillä että moista olisin odottanutkaan, mutta olisin ollut positiivisesti yllättynyt. Eq:n kanssa sekoillessa on tullut ruuvailtua mm. kitara-asioihin lisää jotain 1-2k:ta, aika näyttää onko se hyväksi vai pahaksi.
 
Koaksiaalihomma on kyllä todella jees. Tuntuu, että saundimaailma muuttuu vain todella minimaalisesti kun rullailee tuolilla koneen edessä ja/tai kääntelee päätä. Stereokuva tuntuu myös todella paljon selkeämmältä eikä jotenkin "utuiselta". Tässä kohtaa on taas mainittava, että mullahan ei tosiaan ole seinillä mitään paneeleita. Joka tapauksessa, nyt kuulee selkeämmin mihin jutut on pannattu, ja keskellä tapahtuvat jutut taas tuntuvat jotenkin olevan tiukemmin "paketissa".
 
Jännä tämä näiden pitämä hiljainen ininä. Kun pistää mitä tahansa soimaan - musta tuntuu, että hiljaisuuskin riittää - niin se katoaa. Kun painaa Macin näppäimistöstä kaiuttimet mutelle ja takaisin päälle, se vaihtaa korkeuden niin korkealle, että sitä on lähes mahdotonta kuulla. Ja kun näppäimistön volumenappuloilla ruuvaa volumea edestakaisin, niin sen sävelkorkeus muuttuu, varsinkin ns. pohjalukemissa liikuttaessa. Duet 2:n omaa volumenappulaa ruuvaamalla äänen korkeus taas pysyy koko ajan samana, joskin siitä kuuluu hiljainen raksutus potikkaa pyörittäessä, mutta vain oikeasta kaiuttimesta. Todella hämmentävä ilmiö, jolle tuli vähän hekoteltua. Ainakin mulla tuo ääni on niin hiljainen, että pitää olla täysin hiljaista, että sitä edes havaitsee, eikä se häiritse vaikka kuuluisikin.
 
Senkin huomion tässä tein, että tietyllä tapaa en ole diggaillut niin hirveästi kuunnella rokkia näillä, mm. Number Girlin Sappukei -levy ei mielestäni kuulosta näillä erityisen hyvältä (referenssinä levyn avausraita: http://www.youtube.com/watch?v=-N5OEyRHrOg). Jotenkin tuo saundien raakuus ja rosoisuus menee Equatoreilla vähän yli. Sen sijaan hip hoppia näillä kuuntelee todella mielellään, ja olenkin nyt tutustunut varsinkin Death Gripsiin astetta syvemmin.

Mä käänsin just omistani sen bassoleikkurin täysille. Johtuu varmaan mun huoneen olemattomasta akustiikasta ja miljoonista heijastuksista (ikkuna selän takana) mutta tuntuu toimivan paremmin näin vaikkei bassoa toistakkaan niin kovasti enää.

Julkistivat muuten tossa tosiaan D8 -monitorit, joiden pitäisi kai tulla ulos jo peräti ensi kuussa. Mielenkiinnolla odottelen että millaiselta mahtavat saundata, vaikka itse pysyttelenkin mielelläni tässä pienemmässä.

Kova hehkutus ja kehuminen kesti aikansa mutta sitten alkoi hiljaisuus. No, onko ne hyvät vai paskat?

lumppaaja: Kova hehkutus ja kehuminen kesti aikansa mutta sitten alkoi hiljaisuus. No, onko ne hyvät vai paskat?
 
Kuten tossa taisi aiemminkin tulla ilmi.. Soundi on aika 'karu'. Ja ymmärrän ihan hyvin porukkaa, joka ei näistä pidä.
 
Mutta kyllä nää helvetin hyvät on, hintaisekseen melko mielettömät. Itsellä on ainakin säilynyt ykköskajareina. Ainoa narina itsellä on lähinnä se, että tykkään miksaa kunnon volilla. Silleen, että kivasti tutisee.. Ja näillä siinä vaiheessa kun on semmoinen fuckjea!-vola, lähtee pää irti keskarien toimesta ja taukojen tarve nousee exponentiaalisesti. Ainakin mulla..
 
Nyt olisikin tarkoitus D8:n siirtyä noista D5:sta, joska ne sitten kutittelisi vähän paremmin tuolta vatsan alueelta.

lumppaaja: Kova hehkutus ja kehuminen kesti aikansa mutta sitten alkoi hiljaisuus. No, onko ne hyvät vai paskat?
 
Mä oon ollut erittäin tyytyväinen noihin edelleen. Nyt on tosin kesä tullut pyörittyä vaikka missä, joten luurimiksaus on ollut vakio, ja noilla sitten tarkistus himassa. Muutinkin tuossa, ja nykyisessä kämpässä ei ole tilaa laittaa noita ständeille. Saundi huononi vähän kun nuo on nyt mopad -kopioiden päällä pöydällä - ja koska huone on aivan perseestä - mutta lähellä istuessa huoneen vaikutus minimoituu sen verran, että eq:ttamisessakin on jopa järkeä. Todellakin lähikenttämonitorit siis.