Studiotyöskentely ›

soundmodel: koska tuottajien moraaliseen velvoitteeseen kuuluu myös valistaa kuluttajia kuuntelusta.
 
No nyt! :--D

Jos studiossa on useita referenssikuunteluja, ei studiossa ole yhtään referenssikuuntelua.
Kannattaa pistää kaikki paukut yhteen mahdollisimman hyvään kuunteluun, jonka opettelee mahdollisimman hyvin. Sit voi toki olla joku snadi BT kajari tms, jolla voi tsekata että kuuluuko basso myös pienillä laitteilla tms. Jos studiossa on useita erilaisia kuunteluja ja kajareita, niin ei voi olla koskaa varma, että mikä se "oikea" soundi lopeensa on.
 
Kantsii hoitaa yksi luotettava kuuntelu ja tehdä sillä. Sitä se referenssi tarkoittaa.
Ei leffojakaan värimääritellä jonkun vanhan plasmatelkkarin mukaan, vaikka jollain saattais sellanen vielä ollakin, saatika kännykän... (ja minkä kännykkämallin?)
 
Hyvä ja tasapainoinen miksaus kyllä välittyy niin hifilaitteistosta, kuulokkeista, kuin matkakajaristakin, sen mitä on välittyäkseen.

dewil:
Hyvä ja tasapainoinen miksaus kyllä välittyy niin hifilaitteistosta, kuulokkeista, kuin matkakajaristakin, sen mitä on välittyäkseen.
 
Ei tässä ole teknisesti mitään järkeä, koska kaiuttimien transienttivasteet ovat erilaisia. Toinen soi avoimesti, kun samalla materiaalilla toinen menee tukkoon.

soundmodel: Ei tässä ole teknisesti mitään järkeä, koska kaiuttimien transienttivasteet ovat erilaisia. Toinen soi avoimesti, kun samalla materiaalilla toinen menee tukkoon.
 
Jos siinä ei ole mitään järkeä, niin miksi koko maailman sivu sillä tavalla on miksattu ja masteroitu miljoonia ja miljoonia myytyä levyä?

soundmodel: Ei tässä ole teknisesti mitään järkeä, koska kaiuttimien transienttivasteet ovat erilaisia. Toinen soi avoimesti, kun samalla materiaalilla toinen menee tukkoon.
 
No jos oikein ny saivarrellaan, niin toki täydellinen miksaus kullekin laitteelle/kaiuttimille syntyy kun se tehdään ko. vehkeellä itsellään. Tämä nyt on helppo jokaisen kokeilla ja todnäk moni miksausta tehnyt on sen aloittelijana tehnyt ihan vahingossa. Tarkoitan siis että on vaikka miksannut yamahoilla silleen, että kuulostaa hyvälle ja lopputulos on sitten todella tumppu...
Toiston erot kaikissa hyvissä* laitteissa on sen verran pieniä, että musiikista voi nauttia kunhan se on ns. hyvin miksattu.
 
Voisitko koittaa selittää esimerkein että missä kajareissa noita eroja nyt niin paljon löytyy? Oman kokemuksen mukaan esim. nauhadiskantit, pillit ja diskanttielementit ovat kyllä toistoltaan erilaisia, mutta ei niin erilaisia että se suuresti haittaisi musiikin kuuntelua. Toinen esimerkki minkä keksin ja mistä eroja helpoiten voi löytää on kaiuttimien basso-osasto. Esim. siis suljettu ja refleksikotelo toistavat bassot hieman eri tavalla. Sitten se refleksiaukkokin voi olla eteen tai taaksepäin suunnattu jne. Taaskaan ei kuitenkaan puhuta niin suurista eroista että vaikka bassorummun miksaaminen 2.1- monitoreilla, joiden subbari on torvikuormitettu, tuottaisi tuloksen joka ei toimisi kelvollisisesti toisenlaisella järjestelmällä. Bassojen osalta tietysti asiaa sotkee erityisesti huone ja homma menee monimutkaiseksi. Kuitenkin se hyvin akustoitu studio toimii miksaustilana vaikka lopputuotetta kuunneltaisiin tavallisessa olohuoneessa. Jos olkkariin haluaa paremmat soundit, niin alkaa sitten akustoimaan ja/tai säätämään.
 
* Suunnilleen mikä tahansa kaupasta ostettava äänentoistojärjestelmä bt-kajareista PA-järjestelmiin.

soundmodel: Ei tässä ole teknisesti mitään järkeä, koska
 
Teknisesti on hyvinkin paljon järkeä laittaa kunnon valot päälle kun alkaa tekemään.
Lopputulosta kehtaa sit kattoa vähän hämärämmässäkin.
 
Toisinpäin on vähän huonompaa koska hämärässä tehtyä ei yleensä kehtaa kattoa päivänvalossa vaikka se hämärässä näytti ihan hyvältä.
 
Jos on ammattitason kuuntelukamat, ammattitason kuuntelupaikka ja ammattitason kuuntelukorvat niin kyllä niillä syntyy ammattitasoista kuunneltavaa ilman autoradiotakin.
 
Kaltaisellani harrastelevalla biisinikkarilla ei oo noista mitään, joten mun tapauksessani olis ihan fiksua tarkistaa joka tapauksessa parhaimmillaankin sinnepäin oleva raakile keittiön pöydällä olevasta bt-pötkylästä tai älyluurista, jos mulla olis sellaiset. Älyluuria ei tule, bt-pötkylä on harkinnassa.

oksatboys: No jos oikein ny saivarrellaan, niin toki täydellinen miksaus kullekin laitteelle/kaiuttimille syntyy kun se tehdään ko. vehkeellä itsellään. Tämä nyt on helppo jokaisen kokeilla ja todnäk moni miksausta tehnyt on sen aloittelijana tehnyt ihan vahingossa. Tarkoitan siis että on vaikka miksannut yamahoilla silleen, että kuulostaa hyvälle ja lopputulos on sitten todella tumppu...
Toiston erot kaikissa hyvissä* laitteissa on sen verran pieniä, että musiikista voi nauttia kunhan se on ns. hyvin miksattu.
 
Voisitko koittaa selittää esimerkein että missä kajareissa noita eroja nyt niin paljon löytyy? Oman kokemuksen mukaan esim. nauhadiskantit, pillit ja diskanttielementit ovat kyllä toistoltaan erilaisia, mutta ei niin erilaisia että se suuresti haittaisi musiikin kuuntelua. Toinen esimerkki minkä keksin ja mistä eroja helpoiten voi löytää on kaiuttimien basso-osasto. Esim. siis suljettu ja refleksikotelo toistavat bassot hieman eri tavalla. Sitten se refleksiaukkokin voi olla eteen tai taaksepäin suunnattu jne. Taaskaan ei kuitenkaan puhuta niin suurista eroista että vaikka bassorummun miksaaminen 2.1- monitoreilla, joiden subbari on torvikuormitettu, tuottaisi tuloksen joka ei toimisi kelvollisisesti toisenlaisella järjestelmällä. Bassojen osalta tietysti asiaa sotkee erityisesti huone ja homma menee monimutkaiseksi. Kuitenkin se hyvin akustoitu studio toimii miksaustilana vaikka lopputuotetta kuunneltaisiin tavallisessa olohuoneessa. Jos olkkariin haluaa paremmat soundit, niin alkaa sitten akustoimaan ja/tai säätämään.
 
* Suunnilleen mikä tahansa kaupasta ostettava äänentoistojärjestelmä bt-kajareista PA-järjestelmiin.
 
Eeei ei eiii!
 
Kyllä nyt on perustettava komitea pohtimaan direktiiviä, jossä määritellään millaisilla laitteilla ja kuinka kovaa on mitäkin tuotosta kuunneltava.
 
Julkaisuun on laitettava teksti, jossa määritellään sanktiot siitä jos esimerkiksi kuuntelet ammattistudiomonitoreilla kuunneltavaksi tarkoitetun kappaleen vaikkapa festariPA:lla saati sitten nappikuulokkeilla puhelimen kautta youtubesta.
 
Ei tätä muuten voi tehdä mitenkään tasapuolisesti ja tuomatta kasvatuksellisia sekä sivistyksellisiä arvoja kuulijoiden tietoisuuteen......

Kyllä varsinkin harrastuksen alkutaipaleella mun miksaukset kuulosti aina parhaalta siinä tilassa ja niillä kajareilla millä ne oli tehty. Eikä siinä mitään mutta jos haluaa, että muutkin pystyy niitä kuuntelen niin täytyy tehdä jotain säätöjä asian suhteen. Ei niitä levyjä turhaan tehdä sillä tavalla kuin niitä tehdään. Sille ei voi sitten mitään jos joku kuuntelee lopputulosta kännykän kaiuttimesta mutta ainakin homma on hoidettu niin, että se toimii kohtuullisesti jopa tuossa skenaariossa.

Onkos porukoilla kokemusta saksalaisista Abacus merkkisistä aktiivikajareista? Ostin parin pienimpiä C Box 3 kajareita muutama vuosi sitten, kun pitkästä aikaa innostuin miksailemaan tietokoneella, mikä nyt on taas viime aikoina jäänyt vähemmälle. Ei taida muita saman kokoluokan monitoreja löytä markkinoilta, jotka toistaa neljäänkymmeneen hertsiin asti, vieläpä suljetusta kotelosta ilman refleksikotelon ongelmia? Kotelon tilavuus on alle 2 litraa ja tehoa Abacuksen omaa R&D:tä oleva dolifet-vahvistin tuottaa 25w, eli kaiutin on tarkoitettu ultra nearfield kuunteluun.
 
Hintaa näillä oli 700€/pari silloin kun hommasin omani, mutta niistä ajoista hinta on noussut tonnin pintaan. Onhan se melko paljon ison maitopurkin kokoisista kajareista, mutta säästää subbarin hankinnalta, kun pidättäydytään tarkoitetussa miksausympäristössä.
 
TECHNICAL SPECIFICATIONS
 
2-way active monitors
RMS power: 25 W
ABACUS Dolifet power amplifiers
Active crossover
Technology ensuring very low self-noise levels
Enclosure volume: approx. 1.6 liters
Bass woofer: 100 mm / 4" by Wavecor
25.4 mm / 1" neodymium tweeter
Frequency range: 35 to 20,000 Hz, linear (-6 dB)
Input: line (RCA)
Smooth adjustment of input level and bass
 
https://www.savitamusic.com/abacus-c-box-3

soundmodel: Ei tässä ole teknisesti mitään järkeä, koska kaiuttimien transienttivasteet ovat erilaisia. Toinen soi avoimesti, kun samalla materiaalilla toinen menee tukkoon.
 
Kuinka monta tuhatta euroa tienasit musahommillasi viime vuonna?

telescope: Kuinka monta tuhatta euroa tienasit musahommillasi viime vuonna?
 
Tässähän tuli neron kommentti. Tällä logiikalla kysytään aina kaikesta esimerkkiä Justin Bieber:iltä tms. suositulta artistilta ja sen crew:ltä. Riippumatta esim. siitä, että työskenteleekö se edes samassa genressä. Lisäksi jos tienaa paljon myymällä jotain punk:ia, niin on silti huippuammattilainen, vaikka musiikki olisi tietoisesti huonosti tuotettua.
 
Oikeen neron leimaus.

soundmodel: Tässähän tuli neron kommentti. Tällä logiikalla kysytään aina kaikesta esimerkkiä Justin Bieber:iltä tms. suositulta artistilta ja sen crew:ltä. Riippumatta esim. siitä, että työskenteleekö se edes samassa genressä. Lisäksi jos tienaa paljon myymällä jotain punk:ia, niin on silti huippuammattilainen, vaikka musiikki olisi tietoisesti huonosti tuotettua.
 
Oikeen neron leimaus.
 
Ikävä kuulla, että kommenttini sattui syvälle sieluusi :/
 
Eli ilmeisesti et tienaa musiikillasi penniäkään ja mahtaako moni tuotoksiasi kuullakaan, mutta silti murehdit, jos joku sattuisikin kuuntelemaan musiikkiasi Saloran matkaradiolla tms.

telescope: Ikävä kuulla, että kommenttini sattui syvälle sieluusi :/
 
Eli ilmeisesti et tienaa musiikillasi penniäkään ja mahtaako moni tuotoksiasi kuullakaan, mutta silti murehdit, jos joku sattuisikin kuuntelemaan musiikkiasi Saloran matkaradiolla tms.
 
Tämä ei liity edelleen mitenkään siihen, miten referenssit tulisi valita tai miten niihin voi harjaantua. Arvaukseni on, että:
 
* On mahdollista, että pitkän kokemuksen kautta voi oppia ennustamaan, miltä asiat kuulostavat muualla, vaikka työskentelisi vain studiossa (kuitenkin esimerkiksi myös ammattilaisilla on usein suuria vaikeuksia adaptoitua, mikäli kuuntelu vaihtuu eli esimerkiksi kaiuttimet vaihtuvat tai studio vaihtuu)
 
On kuitenkin myös mahdollista, että:
 
* Voi valita hyvän referenssin, joka yksinkertaisesti kertoo, miltä asiat tulevat kuulostamaan muualla. Tällöin ei tarvitse opetella kuulemaan.
 
Lisäksi referenssejä on käytetty äänitetuotannon alalla melko kauan, joten luultavasti asia ei ole turha, vaikka sitä ei edes perusteltaisi fysiikalla.
 
Lisäksi osa meistä saattaa työskennellä vaativissa genreissä, joissa miksauksia ei voi redusoida esim. kolmen bandin cross-over:iin.

soundmodel: Tämä ei liity edelleen mitenkään siihen, miten referenssit tulisi valita tai miten niihin voi harjaantua. Arvaukseni on, että:
 
* On mahdollista, että pitkän kokemuksen kautta voi oppia ennustamaan, miltä asiat kuulostavat muualla, vaikka työskentelisi vain studiossa (kuitenkin esimerkiksi myös ammattilaisilla on usein suuria vaikeuksia adaptoitua, mikäli kuuntelu vaihtuu eli esimerkiksi kaiuttimet vaihtuvat tai studio vaihtuu)
 
On kuitenkin myös mahdollista, että:
 
* Voi valita hyvän referenssin, joka yksinkertaisesti kertoo, miltä asiat tulevat kuulostamaan muualla. Tällöin ei tarvitse opetella kuulemaan.
 
Lisäksi referenssejä on käytetty äänitetuotannon alalla melko kauan, joten luultavasti asia ei ole turha, vaikka sitä ei edes perusteltaisi fysiikalla.
 
Lisäksi osa meistä saattaa työskennellä vaativissa genreissä, joissa miksauksia ei voi redusoida esim. kolmen bandin cross-over:iin.
 
Ehkä kannattaisi hiukan tutkia kuulon ja kuulemisen perusteita ja sitten miettiä miksi ja miten.

Pauli Lappalainen: Ehkä kannattaisi hiukan tutkia kuulon ja kuulemisen perusteita ja sitten miettiä miksi ja miten.
 
Tämähän monimutkaistaa vain asiaa, koska toisin kuin pitäisi, niin studiossa miksataan flatilla spektrillä, vaikka kuulo preferoi Harman curven tyyppisiä hymynaama-spektrejä. Osaatko selittää, miksi studiot tavoittelevat sitten flatia, vaikka se ei ole se, miten kuullaan?

soundmodel: Tällöin ei tarvitse opetella kuulemaan.
 
Väärin. Kyllä pitää opetella kuulemaan, jos näitä hommia haluaa tosissaan tehdä.

Henri Henri Olavi: Väärin. Kyllä pitää opetella kuulemaan, jos näitä hommia haluaa tosissaan tehdä.
 
Ei ne kuluttajatkaan kuule samoja asioita. Jokohan meni riittävän vaikeaksi sitten?

soundmodel: Ei ne kuluttajatkaan kuule samoja asioita. Jokohan meni riittävän vaikeaksi sitten?
 
Kyllä kuulee samoja asioita.