Studiotyöskentely ›

Kokeilkaapa tehdä joskus niin että jokaiselle kanavalle on käytössä yksi eq ja koko sessioon esim viisi kompuraa ja pari kaikulaitetta. Näin sitä kiinnittää huomiota enemmän siihen mitä ja kuinka sitä tavaraa sinne nauhoittelee.
 
No kyl nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus että noita raitoja vaan sessioihin päätyy ihan hitosti. Mulla ei usein riitä 24 raitaa edes vokaaleille. Mun mielestä on tyhmää rajoittaa itseään tuollaisen säännön mukaan erityisesti jos tietää millaista soundia on hakemassa ja miten siihen pääsee? Lopputulos kai ratkaisee, ei se miten sinne päädytään?
 
+S+

Kun raitoja karsii keskittyy enemmän biisintekoon kuin peittelemään biisin ja sovituksen heikkoutta.

studio: Kun raitoja karsii keskittyy enemmän biisintekoon kuin peittelemään biisin ja sovituksen heikkoutta.
 
Tää argumentti ei tarjoa hirveästi lohtua siinä kohtaa kun miksattavana on jonkun muun musiikkia ja, uskomatonta mutta totta, musiikin tekijä ja äänittäjä ovat sitä mieltä että äänitetyt raidat ovat jotenkin perusteltuja kokonaisuuden kannalta.

studio: Kun raitoja karsii keskittyy enemmän biisintekoon kuin peittelemään biisin ja sovituksen heikkoutta.
 
No, mun mielestä taas kun sovitus on muuten kunnossa, noita lisäraitoja tuppaa kertymään siksi, että voi lisäillä esim vokkeihin kaikenmaailman pieniä kikkoja, kivoja tuplauksia, efektejä jne sopiviin kohtiin, jotka tuovat biisiin mielenkiintoa. Noi vokaalikikkailut on aika yleinen tapa nykypäivän listapopissa. Jos niitä lisäillään siksi, että sovitus tai biisi ei ole kunnossa, mennään metsään.
 
Kattelin just tossa että esm ton yhden tuottamani bändin kesähittirallissa on 200+ raitaa joista varmaan 60 on pelkästään vokaaleja (sis efektit, tuplaukset, stemmat jne kolmelle eri vokalistille), ja uudessa(kin) rallissa raitoja näyttäis Logic-sessiossa olevan 85 (joista vokkeraitoja ehkä 20), ja tossakin on jo tuplaukset, stemmat yms downmiksattu stereoraidoiksi.
 
+S+

Kirjoitusta modattu

Groovi: miksi kovimpien tuottajien raakaversiot (siis pelkän träkkäyksen tulokset, ilman ensimmäistäkään plugaria) kuulostavat paremmalta kuin tyypillisen harrastajan valmiit miksaukset?
 
Niillä on kivempi mökki, kalliimmat lelut, paremmat laulajat ja hyvät biisit.

Antti1: Niillä on kivempi mökki, kalliimmat lelut, paremmat laulajat ja hyvät biisit.
 
Erityisesti kaks vikaa pitää paikkansa ;)
 
+S+

Kirjoitusta modattu

studio: Markkinamiehet on keksineet että ainakin kymmenen plukaria pitää olla jokaisella raidalla. Kokeilkaapa tehdä joskus niin että jokaiselle kanavalle on käytössä yksi eq ja koko sessioon esim viisi kompuraa ja pari kaikulaitetta. Näin sitä kiinnittää huomiota enemmän siihen mitä ja kuinka sitä tavaraa sinne nauhoittelee. Raitamääränkin voisi rajoittaa 24-raitaan niin joutuu jo sovitushommiin. Ei tarvitse miettiä ensimmäisenä minkä plugarin minnekkin laittaa.
 
Tästäkin puuttuu valitettavasti konteksti.
 
Pitää muistaa että iso osa kuvailemistasi (paremmin onnistuneista) projekteista on tehty studiossa joissa rautaa riittää; sen avulla saadaan "lopullisempaa" saundia talteen. Jos sulla on kotistudiossa yks mikki, yks hajuton etari eikä mitään muuta, uskomattoman timmien balanssimiksausten (juu tiedän on hieman kärjistetty) tekeminen muuttuu yllättäen aika paljon vaikeammaksi.
 
Markkinamiehet ovat oivaltaneet että nykyään nk. "studioäänitys" voi olla nykyään huomattavasti värittömämpää, siksi tuppaavat kaikennäköistä muljutusta markkinoilla täyttämään reikää. Niiltä joilta löytyy laitteet ja tietotaito tehdä "valmista" saundia ei kuulu näiden kohderyhmään.
 
Se on tietenkin eri asia kumpi lähestymistapa on parempi. Itse olen huomannut saavani tuloksia molemmilla lähestymistavoilla; itse äänittämäni miksaukset kuuluvat just tohon kuvailemaasi kategoriaan, mutta hyvällä maulla tehdyllä rankalla prosessoinnilla olen saanut mojoa ulos myös muiden äänittämistä vanilla-raidoista.
 
Anteeksi että käytin taas Vanilla -sanaa. :)

studio: Kun raitoja karsii keskittyy enemmän biisintekoon kuin peittelemään biisin ja sovituksen heikkoutta.
 
Tämä ja edellinen viestisi sisältävät melko vahvaa yleistystä. Tuotantoja ja tekijöitä mahtuu jok'ikiseen sapluunaan niin järjetön määrä että jonkun "less is more"-dogman soveltamninen kaikkeen tuntuu enemmän asennevammalta kuin miltään viisaudelta.
 
Ja mistä lähtien miksaus (tai äänitys) on millään tavalla liittynyt biisintekoon? Tai siis, joo, kyllähän asioita tehdään välillä niin että työvaiheet sekoittuvat mutta miten raitojen karsiminen valmiista tuotteesta auttaa sitä biisien tekemistä enää mitenkään? Jos biisi tai arri ei ole valmis miksausvaiheeseen mennessä, niin vika on kyllä ihan jossakin muualla kuin raitojen määrässä tai plugareissa.

jannu: Tämä ja edellinen viestisi sisältävät melko vahvaa yleistystä. Tuotantoja ja tekijöitä mahtuu jok'ikiseen sapluunaan niin järjetön määrä että jonkun "less is more"-dogman soveltamninen kaikkeen tuntuu enemmän asennevammalta kuin miltään viisaudelta.
 
Ja mistä lähtien miksaus (tai äänitys) on millään tavalla liittynyt biisintekoon? Tai siis, joo, kyllähän asioita tehdään välillä niin että työvaiheet sekoittuvat mutta miten raitojen karsiminen valmiista tuotteesta auttaa sitä biisien tekemistä enää mitenkään? Jos biisi tai arri ei ole valmis miksausvaiheeseen mennessä, niin vika on kyllä ihan jossakin muualla kuin raitojen määrässä tai plugareissa.
 
Aika monta levyä on tehty miltei tai täysin studiossa mukaan lukien biisien teon. Karsiminen auttaa biisin teon ajankäytössä niin että keskittyy olennaiseen biisin sävellyksen kannalta eikä aika kulu vähemmän olennaiseen nypläämiseen. Kun kaikki oleellinen on soiteltu voi lisäillä mausteita maltilla peittämättä itse biisin sävelkulkuja. Vähällä pärjää jos malttaa pysähtyä miettimään sovituksia eikä mättää kymmeniä raitoja vain sen vuoksi että voi. Myös "enemmän on enemmän" on asennevamma.

Kirjoitusta modattu

studio: Aika monta levyä on tehty miltei tai täysin studiossa mukaan lukien biisien teon. Karsiminen auttaa biisin teon ajankäytössä niin että keskittyy olennaiseen biisin sävellyksen kannalta eikä aika kulu vähemmän olennaiseen nypläämiseen. Kun kaikki oleellinen on soiteltu voi lisäillä mausteita maltilla peittämättä itse biisin sävelkulkuja. Vähällä pärjää jos malttaa pysähtyä miettimään sovituksia eikä mättää kymmeniä raitoja vain sen vuoksi että voi. Myös "enemmän on enemmän" on asennevamma.
 
Mikä tahansa on asennevamma, jos se on halutun lopputuloksen tiellä.

studio: Kun raitoja karsii keskittyy enemmän biisintekoon kuin peittelemään biisin ja sovituksen heikkoutta.
 
Siinä vaiheessa kun miksataan, ni se biisi on jo tehty ja tallennettu.
 
Pitäiskö esim. sinfoniaorkesterista lähteä karsimaan jengiä pois jotta säveltäjä vois keskittyy "biisintekoon"?

PJS: Siinä vaiheessa kun miksataan, ni se biisi on jo tehty ja tallennettu.
 
Pitäiskö esim. sinfoniaorkesterista lähteä karsimaan jengiä pois jotta säveltäjä vois keskittyy "biisintekoon"?
 
Mikitätkö joka soittimen erikseen? Tämä ei nyt ole aivan sama kun treeniksellä kavereitasi äänität.

jannu: Mikä tahansa on asennevamma, jos se on halutun lopputuloksen tiellä.
 
Kyse on siitä että perusasioiden pitää olla kunnossa ennen kuin alkaa täyttämään biisiä höysteillä eikä toisinpäin että peitellään biisin heikkouksia "makeilla soundeilla" mikä nykyisin on aika usein tapana etenkin radiohutulla.

studio: Kyse on siitä että perusasioiden pitää olla kunnossa ennen kuin alkaa täyttämään biisiä höysteillä eikä toisinpäin että peitellään biisin heikkouksia "makeilla soundeilla" mikä nykyisin on aika usein tapana etenkin radiohutulla.
 
Hmph, ainakin mun mielestä suurin osa nykypäivän "radiohutusta" on tuotantoarvoiltaan varsin korkeatasoista? Makuasia sit kuka minkäkinlaisesta musiikista tykkää, mutta kyllä noi Teflonbrossit ja Cheekit on aika helvetin hyvin duunattua kamaa vaikka niissä kikkailua harrastetaankin.
 
+S+

sami_sumea: Hmph, ainakin mun mielestä suurin osa nykypäivän "radiohutusta" on tuotantoarvoiltaan varsin korkeatasoista? Makuasia sit kuka minkäkinlaisesta musiikista tykkää, mutta kyllä noi Teflonbrossit ja Cheekit on aika helvetin hyvin duunattua kamaa vaikka niissä kikkailua harrastetaankin.
 
+S+
 
Toki ennen oli varmasti paremmin :D

PJS: Siinä vaiheessa kun miksataan, ni se biisi on jo tehty ja tallennettu.
 
Pitäiskö esim. sinfoniaorkesterista lähteä karsimaan jengiä pois jotta säveltäjä vois keskittyy "biisintekoon"?
 
ööhhh... Sinfikselle tehty teos ja pop-sovitus ja niiden miksaus ovat aika eri asioita. Ei orkesterille säveltävä mieti täydellistä virveli- tai basarisaundia päivästä toiseen. Orkesteri soi omalla tavallaan ja sillä mennään. "Biisinteko" näille kahdelle eri välineelle on ihan eri asia, joten vertaus karsimisesta ei oikein toimi. Pop-miksauksessa käy useinkin niin, että huomataan, että se kuudes kitarastemma ei toimi, joten se laitetaan mutelle. Sinfoniaorkesterin kanssa sitä ei äänityksen jälkeen tapahdu. Mitä parempi sovittaja, sen vähemmän asioita tiputetaan pois miksausvaiheessa, mutta kyllä nykypäivänä usein tuntuu olevan aivan liikaa tavaraa, jotta olennainen välittyisi. Siksi vokaalitkin jäävät jalkoihin.

loosah: mutta kyllä nykypäivänä usein tuntuu olevan aivan liikaa tavaraa, jotta olennainen välittyisi. Siksi vokaalitkin jäävät jalkoihin.
 
Musta taas tuntuu, että poppiskamassa ei nykyään muuta ookkaan kuin laulu, four-on-the-floor ja jotain erittäin sparsea synamourua. :D Mä luulin, että makuuhuonehevarit on se ainoa porukka joka niitä miljoonia 'ylimääräisiä' raitoja sinne sessioonsa tunkee.