Studiotyöskentely ›

jPekka: ... paitsi jos mennään kvanttitasolle, jolloin se on digitaalisen epäjatkuvaa. 8-)
 
Aivan, ääni yhtä aikaa on ja ei ole.
 
e. Tässä ajatusleikissä oletamme että ääni edelleen on vaikka ilmamolekyylien liike tässä yhteydessä on (kai) merkityksetöntä.

jPekka: ... paitsi jos mennään kvanttitasolle, jolloin se on digitaalisen epäjatkuvaa. 8-)
 
Ai, ai helmukkaa keskustelua.. Kvanttimekaniikka oli viimeinen naula arkkuun (schrödingerin)!

Kiinnostavaa vääntöä, vaikken ymmärrä puoliakaan. Yksi asia tulee toistuvasti mieleen:
Kun muodostatte mielipiteitä äänenlaadusta eri näytteenottotaajuuksilla, niin teettekö sen varmasti sokkotestinä? Erot ovat nimittäin todennäköisesti niin pieniä, että jos tiedätte, mitä näytettä kuuntelette, niin ei kannata arvioonsa luottaa. Mielikuvitus vääntää kevyesti kuunteluvaikutelman ihan sellaiseksi kuin odotuksenne ovat.
 
Monissa MP3-äänitysten tai hifi-kaapeleiden raadeissa on saatu todeta, että sama kuuntelija voi kuulla täsmälleen saman äänen kolmella, neljällä eri tavalla kun vain välillä sanotaan vaikka "Nyt vaihdettiin kultakuparikaapeleihin jotka maksaa 200 euroa metri".

Sokkotestit on perceestä. Pitäiskö tässä vaimo valjastaa klikkailemaan palikoita? Ei pentele. Voin kertoo, et sanomista tulee...Ei vaan, mul on takki autossa, se on moro...
Äänisykologia on vahva ase kaupankäynnissä(kin).

Kalmo: Kiinnostavaa vääntöä, vaikken ymmärrä puoliakaan. Yksi asia tulee toistuvasti mieleen:
Kun muodostatte mielipiteitä äänenlaadusta eri näytteenottotaajuuksilla, niin teettekö sen varmasti sokkotestinä? Erot ovat nimittäin todennäköisesti niin pieniä, että jos tiedätte, mitä näytettä kuuntelette, niin ei kannata arvioonsa luottaa. Mielikuvitus vääntää kevyesti kuunteluvaikutelman ihan sellaiseksi kuin odotuksenne ovat.
 
Monissa MP3-äänitysten tai hifi-kaapeleiden raadeissa on saatu todeta, että sama kuuntelija voi kuulla täsmälleen saman äänen kolmella, neljällä eri tavalla kun vain välillä sanotaan vaikka "Nyt vaihdettiin kultakuparikaapeleihin jotka maksaa 200 euroa metri".
 
mulla ei ollu odotuksia ja sitä paitsi havaitsin osa jutuista parani 44.1khzillä vastaan 96khziä ja osa taas teki toisin päin enempi jälkimäistä.

Sokkotesti on melko ehdoton. Mutta sellainen testi, jossa vaihtaa kahta signaalia ilman viivettä haluamassaan tahdissa ja mieluiten jotain pientä pätkää toistaen, toimii myös mun mielestä. Testi, jossa kuuntelujen väli on vaikkapa minuutteja, on minusta turhaa, jos puhe on pienistä eroista. Itse en ainakaan luota omaan kuulomuistiini niin paljoa, että voisin tehdä vaikkapa kaiutinkaapelitestin siten, että vaihtaisin itse kaapelit. Turhaa. Eroja varmasti kaikenlaisissa testeissä kuullaan, mutta onko sillä merkitystä.
 
Eräässä AD-muunnintestissä, jossa oli n. 15 alan ammattilaista muutama vuosi sitten, esimerkiksi kuultiin hyvin selkeitä eroja muuntimien välillä, mutta tässä sokkona toteutetussa testissä tilastollisesti vain yksi oli kuultavissa: vanha mustanaama Adat.
 
Yksinkertaisen ja kaksinkertaisen näytteenottotaajuuden testailu on äärimmäisen vaikeaa. Parhaiten se onnistuu kahdella erillisellä systeemillä, jos sellaisen järjestelyn pystyy tekemään. Väitän, että kuka tahansa kyllä pystyy kuulemaan sen pienen eron, mitä muunnoskessa tapahtuu, mutta onko tämä ero merkittävä, se on vaikeampi kysymys. Itse käytän tuplaa, jos mikään sitä ei estä, ja asiaa sen kummemmin tutkimatta. Miksi ei?
 
Kysymys sitten ei ole lepakkoäänistä vaan helpommin sunniteltavasta filtteristä. Oktaavi enemmän tilaa suodattaa.

Juuri näin.