Studiotyöskentely ›

oujee! suomen police ;)
 
Hyvä huomio! Meillä oli silloin Police mielessä mutta astetta rokkaavampana. Rummuissa oli muuten Woudessa aiemmin soittanut ja nykyisin Fuckin' Hippies ryhmässä vaikuttava Kimmo Kosenius - ja biitti kulki :-)
 
Basisti myi myöhemmin sielunsa Nokialle ja lopetti soittohommat. Siinä meni sekin hyvä rockin soittaja ihan hukkaan. Harmittaa oikein näin vuosien jälkeen kun meillä oli silloin niin hyvä draivi ja sitten se vaan loppui.
 
EDIT:
Olispa muuten kiva tavata Kimmo pitkästä aikaa. Ei kukaan sattuisi tuntemaan? Hippiesin sivuilta löytyvään osoitteeseen panin jokin aika sitten viestiä mutta ei ole tainnut kukaan lukea.

Ei sille pysty tekemään mitään kun se on pelkkää kaiun lätinää :-(
 
Dominion. Auttaa juuri tuollaisissa tilanteissa ihan kivasti:
http://www.digitalfishphones.com/main.php?item=2&subItem=4

Ei sitä eroa niin hirveästi tolla osastolla ole koskaan ollut. Muinaishistoriassa kun artisti ei osannut käytettiin studiomuusikoita, nykyään laulaa beat detective ja autotune kun se on vaan niin paljon halvempaa.
 
- Itellä tuli tästä lähinnä mieleen että tarkoitin 70-luvun rockia jolloin Zeppelin ja muuta oikeesti lahjakkaat orkesterit soittelivat menemään melko kohtuullista musiikkiaan.
 
Ja eipä nuokaan nauhat noin ees soitannallisesti ole täydellisiä mutta eipä se menoa haittaa! EI SITTEN TIPPAAKAAN!
 
Mua harmittaa nykypäivässä sekin että mihin kuoli rock ja asenne? Mitä sitten jos se blues soolo mennytkään taimillisesti oikein tai että kuului yksi häiriöäänen poikasenkirpunvitunvälähdys?
 
Miksei rock saisi olla räkäistä ja raakaa?
 
Milloin kaikesta piti tulla kliinistä ja täydellistä? Joka ei TUNNU miltään...
 
POP on sitten ihan oma kirosanansa. Vaikkakin Poppiahan nuo kovatkin jätkät aikanaan olivat. Nykysin POP on vaan eri genreä ja tyyliä.
 
Sinänsä en näe mitään pahaa sen lopullisen tuotoksen kokoamisessa useammasta otosta jos sovituksellinen näkemys yms. on soittajalla muuten hanskassa. Itse asiassa kun on tullut äänitettyä useampaa tässäkin ketjussa kirjoittanutta niin aikalailla jokaisen kohdalla on näin tehty :-)
 
- Joo, eipä pieni korjaaminen mitään haittaa mutta kuunnelkaa Basshunterin Boten Anna! :D Kun aletaan koko artistin "lahja" tekemään koneen sisällä niin se on jo melko väärillä raiteilla...
 
Jopas mouhosin... No, en jaksa kumittaakaan. :)

Sen lisäksi että aika moni nykybändeistä ei keikkaile (syy varmaan keikkapaikkojen puute ja se että ei saa edes kuluja pois) eivät ne myöskään tunnu treenaavan juurikaan. Ja se kyllä sapettaa studiossa kaikkia osapuolia.
 
En kyllä tommosta ihan hiffais. Mun mielestä se yhdessä soittaminen just on se hauska osuus. Kun revitetään ja fiilistellään niitä kasaan saatuja omia biisejä. Eli jos keikkoja ei tule heitettyä syystä tai toisesta niin ihmettelen jos sen takia jätetään soittaminen väliin, mutta mennään kuitenki studioon. Minä ainakin viihdyn bänditreeneissä. Soittelu on kivaa, oltiin sitä keikalla tai jossain kellarissa treenaamassa.
Sitku homma rullaa ja yhteissoitto pelaa niin voi miettiä studioon menemistä. Vaikka sitten vedettäiskin kaikki soittimet erikseen nauhalle niin se, että yhteissoitto pelaa kertonee siitä että sovituskin on osapuilleen kohallaan. Oke joo mitälie dipadaapa offtopiccia moro vain :)

Hyvä aihe, aloitus (vaikka meikäläisen putkiaivoilla sitä oikeaa pointtia piti hakea hiukka pidempään) ja keskustelu.
 
Haluaisin yhden kummastelun aiheen lisätä, nimittäin sen kuinka nykyään bändit eivät enää tee demoja. Bändi perustetaan ja ekaa julkaisua, olkoonkin kuinka hirveätä saissea, kutsutaan suorilta ep:ksi tai, herra paratkoon, albumiksi. Samoin hauskuttaa, kun demobändien jäsenet tekevät irtioton ja nauhoittavat "soololevyn". Huh huh ja joopajoo.