Studiotyöskentely ›

soundmodel: Toki moni kai uskoo, että särön hinnalla on valitettavasti aika suuri merkitys myös esim. rokkikitaroissa. Se jokin Behringerin OD-pedaali ei yksinkertaisesti kuulosta samalta kuin Tube Screamer.
 
Miltä särö kuulostaa, riippuu muustakin kuin säröspeden valmistajasta. Olen TS-fani ja niitä on tullut ostetultua ja jonkun purnukan olen rakentanutkin joskus itse. Kitaralaudasta löytyy tälläkin hetkellä pari kolme ja hyllyssä on lisää. Muistaakseni myös Behkun valmiste.
 
Screamerin tuottaman soundin lopputulos ei ole kiinni siitä, mitä purkin päällä lukee. Soundi on oleellisesti eri jos kitarassa on single coilit, P-90:t, humpparit etc. miten potikat on säädetty (boosti vai raastin?), minkälaista dynamiikkaa soitossa (TS on dynamiikkasensitiivinen spede), minkälaisella volalla sitä ajaa styrkkarista ulos, onko yksi vaiko useampi palikka lenkissä, missä asennossa on styrkkarin nupit ja mikä styrkkari kyseessä jne. Lisäksi jokaisessa Screamer-mallissa ja kloonissa on hiukan omanlaisensa soundi, joka ei ole sinänsä hyvä tai huono, vaan juurikin omanlaisensa. Näissä on malli- ja yksilökohtaisia eroja ja ominaisuuksia kuten vaikka fuzzeissa.
 
Sen mitä olen 46 soittovuoteni aikana säröjä vertaillut yleisestikin ja myös Screamereita, näihin liittyy enemmän mielikuvauskomuksia kuin varsinaisia eroja. Kyllä se on pelimannista enemmän kuin spedestä kiinni, miten se Screamer laulaa tai rutisee. Lisäksi muistelisin Behkun Screamerin olevan soundiltaan ihan ok.
 
Eri asia sitten, että onko sillä paljon väliä.
 
Harvemmin, jos homma on hanskassa, tietää mitä tekee ja tuntee työkalunsa. Tätä olen koittanut viestittää.

soundmodel: No entäpä se sitten, että voiko taidoilla mitigoida rautasoundin edun, vaikka käyttäisi plugareita?
 
En ole tästä ihan varma. Olen kuullut ITB-miksauksia, joissa plugarit ovat selvästi rajoitteena, vaikka miksaus muuten on ihan ok. Ero on tällöin tyyppiä Near Mint vs Mint.
 
Toisaalta on myös biisejä, joissa biisi on hyvä ja miksaus on ihan huono, joten ei ole edes väliä sillä, että onko siinä €3299 rautasoundi vai ei.
 
Toisaalta on myös miksauksia, jotka kuulostavat ITB-miksauksina paremmilta kuin ne kuulostaisivat raudalla.
 
Voitko antaa esimerkkejä näistä, jotta me muutkin voimme kuunnella?

On se jännä että tämäkin puheenaihe vielä elää ja voi hyvin.

Mikael: Voitko antaa esimerkkejä näistä, jotta me muutkin voimme kuunnella?
 
No nämä ei varmaan ole genreä, jota kaikki ymmärtävät, mutta ...
 
Tapaus 1:
Minulla ei ole mielessä nyt esimerkkiä biisistä, jossa ITB-soundi on jarruna, mutta sellaiseksi kelpaa mikä tahansa biisi, jossa TB-303 syna on pääelementti, mutta sellaisena käytetään jotain vähäisempää kuin x0xb0x tai aito TB-303. Näissä se pääelementti ei yksinkertaisesti soi oikein eikä sitä voi korjata millään säröllä tms., koska oikea sointi tulee vain tietynlaisesta raudasta. Puutteellinen TB-303 soundi paljastuu usein filterin tuottaman transientin pehmeytenä sekä portamenton "laiskuutena". Aidompi 303 kuulostaa niin paljon paremmalta, että nämä muut ovat vain huonon kopion kuuloisia. Tällaiseksi esimerkiksi kelpaa myös mikä tahansa biisi, missä on särökitara tms. merkittävässä roolissa ja sen tunnistaa plug-in mallinnukseksi, koska se ei "pure" oikein. Sanoisin siten, että nämä ovat esimerkiksi genrejä, joissa poikkeaminen "odotetusta soundista" on deal breaker.
 
Tapaus 2:
Aphex Twin:in vanhat levyt esim. SAW II on sitten esimerkki levystä, jossa on huono miksaus, mutta sillä ei ole kauheasti merkitystä, koska biisit ovat silti vetäviä. Lisäksi, jos levy olisi paremmin miksattu, niin siinä ei olisi samaa fiilistä.
 
Tapaus 3:
Sellainen artisti kuin Vaetxh on käsittääkseni pelkkää ITB-soundia, mutta miksaukset ovat niin hyviä, etten osaa kaivata mitään lisää. Toisin sanoen, vaikka näihin lätkisi ne kalliit hardware:t, niin niillä ei voisi enää saavuttaa mitään.
 
---
 
Muistaakseni joku oli keksinyt EDM-musiikkiin myös eräänlaisen oikopolun, jolla voi saada "most of hardware" ja "mostly digital", joka on suurinpiirtein, että pitää ostaa:
 
-ainakin yksi analoginen syntetisaattori ja filteri, esimerkiksi Jupiter-8, Andromeda tai budjettivaihtoehtona Juno-106 tms.
-Thermionic Culture Vulture tai vastaava, jolla kaikki sopiva digitaalinen "lämmitetään".
 
Rumpukoneita, kaikuja tms. ei välttämättä tarvita rautana, jotta ne menevät läpi kuulijalle.
 
Esimerkiksi U-he:n synien jälkeen olen kylläkin epäillyt, että menisivätkö plugarit läpi myös hardcore-synahifisteille.

soundmodel: No nämä ei varmaan ole genreä, jota kaikki ymmärtävät, mutta ...
 
Ymmärrätkö itse siis kaikkia genrejä?
 
Sulla on hirveästi mielipiteitä ja näkemyksiä, mutta kehäpäätelmättömiä perusteluita näkemyksille löytyy ainoastaan, jos pääset briljeeraamaan jollain 303:lla tai komponenttitason nippelitiedolla. Sun perimmäinen pointti tässä(kään) "plugari vs rauta" -haahuilussa ei ole näiden sivujen aikana varsinaisesti auennut. Kaikesta pitäisi saada keskinkertaista, keskihintaista ja keskiarvoista, mutta miksi?

jannu: Kaikesta pitäisi saada keskinkertaista, keskihintaista ja keskiarvoista, mutta miksi?
 
Koska se on edullisinta, jos ei ole parempaa tietoa kuuntelijoiden tarpeista tms.
 
Yllä oli kuitenkin huomioitu, että musiikialan kilpailu voisi olla niin kovaa, että ei ole varaa tehdä muuta kuin erittäin hyvää. Muuten voi olla, että katoaa massaan. Tämä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, koska on myös esimerkkejä hyvin keskinkertaisista menestyjistä.
 
Kuten tässä viime aikoina yritetään esimerkillistää, niin on myös kuulijoita, joilta menee kokonaan ohi se, vaikka biisissä olisi 100k€ vehkeet. Tällöin sijoitus 100k€ vehkeisiin on mahdollisesti turhaa rahan menoa. Sitten on tuottajia, jotka pystyvät tuottamaan priimaa myös esim. pelkillä plugareilla.
 
Ööh ja raudan ja plugarin ero on nimenomaan komponenttitason nippelitasolla. Se on esim., että tuleeko harmoninen kerrannainen n voimakkuudella x vai x+0.1. Eikä tämän kaltaista eroa voi korjata EQ:lla tms. Ero on sama kuin sillä, että onko esim. rumpu viritetty hyvin vai huonosti.
 
Kuitenkin, tällä ei esim. ole mitään väliä, jos biisiä kuunnellaan jossain ostarin äänentoistojärjestelmässä.
 
Kuitenkin, mikäli on totta, että plugareilla on teoriassa mahdollista saada täydellinen priimasoundi, niin keskustelu loppuisi, koska tämä todistaisi, että raudan luomat tarpeet ovat pinnallisia. En vain itse usko tähän esim. TB-303:n tapauksessa. Uskon siihen joidenkin miksausten tapauksessa.
 
Tässä voi kuunnella itse, miksi ne TB-303:t eivät ole samanlaisia:
 
ROLAND TB 303 vs BEHRINGER TD3
https://www.youtube.com/watch?v=osHqty-qfEk&t=62s
(ei ole mielikuvauskomus tämä, tunnistaisin nämä vaikka unissani)

soundmodel: Koska se on edullisinta, jos ei ole parempaa tietoa kuuntelijoiden tarpeista tms.
 
Kuten tässä viime aikoina yritetään esimerkillistää, niin on myös kuulijoita, joilta menee kokonaan ohi se, vaikka biisissä olisi 100k€ vehkeet. Tällöin sijoitus 100k€ vehkeisiin on mahdollisesti turhaa rahan menoa. Sitten on tuottajia, jotka pystyvät tuottamaan priimaa myös esim. pelkillä plugareilla.
 
Ööh ja raudan ja plugarin ero on nimenomaan komponenttitason nippelitasolla. Se on esim., että tuleeko harmoninen kerrannainen n voimakkuudella x vai x+0.1.
 
Onko sillä mitään merkitystä minkä hintainen joku laite tai bittinippu on, jos sillä saa kelpoa jälkeä aikaiseksi ja ostaja päättää just sen verran siihen sijoittaa? Mielestäni ei, koska se on aina yksilökohtaista, eikä jonkun henk.koht. valinnan pitäisi mielestäni olla kenenkään toisen päänsärky. Ja oikeesti, kuulijaa ei kakkaakaan kiinnosta minkälainen hintalappu jollakin härpäkkeellä on. Ei sitä hintalappua voi äänittää.
 
Itse tykkään puljata sellaisten laitteiden kanssa, joita ilmankin tulisin toimeen ja jotka on korvattavissa. Puljaan siks, että se on kivaa ja minulla on siihen mahdollisuus. Harvemmin tulee esim. mietittyä, onko se taloudellisesti miten kannattavaa? Taloudellisesti harvemmin (itse asiassa taloudellisen kannattavuuden päälle laskemisen musatouhuissa olen unohtanut ja ajat sitten), mutta esim. fyysisistä laitteista joku voi saada ihan toisenlaisia kiksejä kuin biteistä. Joku sitten taas ei saa. Tsekkasin just eilen Kesthousen Jassen tuoreen vlogin (https://www.youtube.com/watch?v=pXXtH-EHhLQ&list=LL&index=4), missä esitteli synatiskiään. Hyvin samanlaisia ajatuksia mullakin on Moogista ja halpa Behkun D-malli käy siihen varsin hyvin.
 
A) Hanki ne tilbehöörit, mitä tarvitset ja millä otaksut tulevasi toimeen.
B) Jos raha ei riitä, hanki se, mihin on varaa sijoittaa ja opettele tekemään sillä.
C) Jos tarviit enemmän rahaa, keskity siihen millä sitä saa tehtyä.
D) Kelaa speksejä ja nippelitietoa vähemmän ja fokusoi itse tekemiseen.
E) Näin se homma toimii.
 
Melkosia maalitolppien siirtelyjä ja olkiukkokehitelmiä noi sun juttus.

soundmodel: No nämä ei varmaan ole genreä, jota kaikki ymmärtävät, mutta ...
 
jannu: Ymmärrätkö itse siis kaikkia genrejä?
 
Genret my ass, eihän niihin tuijottelu muuta kuin rajoita tekemisestä.

ejhfi: Genret my ass, eihän niihin tuijottelu muuta kuin rajoita tekemisestä.
 

 
Tekee niillä vimpaimilla mitä on, niin hyvin kuin osaa. Se on hyvä.

ejhfi: Genret my ass, eihän niihin tuijottelu muuta kuin rajoita tekemisestä.
 
On olemassa paljon kuuntelijoita, joilla on genren odotukset:
 
The role of expectation in music: from the score to emotions and the brain
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26304299/
 
Nimenomaan tällöin se on fataali virhe laittaa jokin LA2A kitaraan, kun kuuntelija odottaa 1176 ja ehkä jopa rautaista sellaista.

Kaikki mitä kuunnellaan digitaalisesti, voi tuottaa digitaalisesti. Yllätys?

KaRa: Kaikki mitä kuunnellaan digitaalisesti, voi tuottaa digitaalisesti. Yllätys?
 
No ei siihen silti välttämättä tule samat spektrit.

soundmodel: On olemassa paljon kuuntelijoita, joilla on genren odotukset:
 
Joo, mutta "all in" tuottajana ja taiteilijana en ole niistä pätkääkään kiinnostunut. Itselleni riittää, että musa on hyvää, olisi se jonkun mielestä jotakin genreä tai ei (tai tehty ihan millä tahansa vermeillä).
 
Nimenomaan tällöin se on fataali virhe laittaa jokin LA2A kitaraan, kun kuuntelija odottaa 1176 ja ehkä jopa rautaista sellaista.
 
Haha, tietäisitpä paljonko olen just kitarassa käyttänyt optista kompuraa :D

Pauli Lappalainen: Tekee niillä vimpaimilla mitä on, niin hyvin kuin osaa. Se on hyvä.
 
Just tälleen!

ejhfi: Genret my ass, eihän niihin tuijottelu muuta kuin rajoita tekemisestä.
 
No ei nyt ihan noinkaan, mutta lähempänä pointtia kuitenkin.

Nimenomaan tällöin se on fataali virhe laittaa jokin LA2A kitaraan, kun kuuntelija odottaa 1176 ja ehkä jopa rautaista sellaista.
 
Miten LA-2A ja 1176 sulkevat toisensa pois? Niillä ei tehdä ylipäätään samoja asioita.
 
Melkoinen tyylilaji, jos yksittäinen laitevalinta koituu kuolemaksi...

jannu: Miten LA-2A ja 1176 sulkevat toisensa pois? Niillä ei tehdä ylipäätään samoja asioita.
 
Melkoinen tyylilaji, jos yksittäinen laitevalinta koituu kuolemaksi...
 
No juuri siksi, koska kuuntelija odottaa 1176 soundia.
 
Jos annat sille LA-2A soundin, niin ehkä se ajattelee, että olet nero, mutta todennäköisemmin se ajattelee, että et osaa.
 
Olisikin hauska testi, jos joskus miksattaisiin sama biisi siten, että kompurat ja ehkä eq:t pakotetaan vaihtamaan toisiin. Sitten nähtäisiin, miten paljon ne oikeasti vaikuttavatkin.

jannu: No ei nyt ihan noinkaan, mutta lähempänä pointtia kuitenkin.
 
Mä koen, että se on just noin. "Tässä musatyylissä KUULUU käyttää just tätä vimpainta tälleen ja soittaa näin tämmösellä ja tämmösellä soittopelillä, ja jos poikkeaa normista, rikkoo standardia jolloin onkin jo ihan joku muu genre kyseessä." Kristus miten matalaotsaista, ahdistaa :D
 
Muistan, kun vielä äänittelin muita bändejä ja artisteja, montako kertaa kävin sen keskustelun, kun työstettävä artisti halusi, että joku juttu kuulostaa just siltä, tältä tai tolta. Piti aina varmistaa, että haluatko tehdä jonkun muun juttua vai pitäiskö keskittyä enemmän sen oman ja oman kuuloisen musan tekemiseen? Miksi pitää kuulostaa vaikka Nirvanalta, kun se on jo tehty ja kun te ette ole Nirvana, eikä biisinnekään ole Nirvanan biisejä teistä irtoavasta soundista puhumattakaan?
 
Ihan liian paljon just tänä päivänä musa on semmosta Legoilla leikkimistä. Palikoita on rajaton määrä, mutta muotopuoli on rajallista. Halutaan käyttää samoja soittimia, samoja plugareita, presettejä ja mallinnoksia, jotta se tehty juttu ei taatusti erottuisi, tai ainakaan liiaksi. Kopion kopion kopiota. Persoonatonta, hajutonta, mautonta ja tylsää.

soundmodel: No juuri siksi, koska kuuntelija odottaa 1176 soundia.
 
Rohkenen väittää, että kuulijalle on yks hailee mitä kilkkeitä signaaliketjussa on, jos lopputulos on korvia ja mieltä miellyttävää. Vai meinaatko, että kuulija menee lövykauppaa ja sanoo myyjälle, että mä haluun ostaa vain sellainen plätyn, missä kitaroissa on käytetty UA:n 1176:sta, eikä missään nimessä mitään muuta paavoa kompurana? Toisekseen, ei kuulija tiedä mitä se odottaa, eikä kukaan voi sitä hänen puolestaankaan päättää, mikä häntä miellyttää.

ejhfi: Rohkenen väittää, että kuulijalle on yks hailee mitä kilkkeitä signaaliketjussa on, jos lopputulos on korvia ja mieltä miellyttävää. Vai meinaatko, että kuulija menee lövykauppaa ja sanoo myyjälle, että mä haluun ostaa vain sellainen plätyn, missä kitaroissa on käytetty UA:n 1176:sta, eikä missään nimessä mitään muuta paavoa kompurana?
 
Jotkut kuulijat kyllä varmaan. Oletko katsonut koskaan UA:n markkinointitekstejä?
 
Ei kai ne hardisfirmatkaan myisi hardwarea, jos plugarit olisivat parempia.
 
Tällä mnetissäkin on studioiden mainoksia, joissa nimenomaan mainostetaan, mitä kaikkea aitoa gearia on.