Studiotyöskentely ›

saastara: Silloin kun keskustellaan jonkin eksaktin osan vaikutuksesta auton moottorin toimintaan, lienee turha huutaa sivupöydästä että vain liikkuminen paikasta A paikkaan B on olennaista. Fokus on jakaa tietoa, ja siinä tää threadi on musta tän paikan tasoon nähden harvinaisen onnistunut.
 
No joo, onhan se näinkin. Ei ollut tarkoitus hyydyttää keskustelua.
 
Esimerkiksi perseelleen biasoitu kelanauhuri vaikuttaa soundiin 20 X enemmän kuin mikään AD-muunnos. Nauhan tuomaa soundia moni pitää ihan positiivisena juttuna ja sitä jopa yritetään emuloida plugareilla.
 
Samaan aikaan valtaosa porukasta ei pysty sokkotestissä erottamaan huippuluokan AD-muunninta marketin romuista. Itseasiassa yllättävän moni hapuilee jo MP3 ja WAV tiedostojen välillä, viimeistään silloin kun materiaalin joutuu kuuntelemaan jossain muualla kuin tutussa ympäristössä.
 
AD-muunnos vaikuttaa varmasti soundiin. Mikä sen osuus on lopputuloksessa, onkin jo toinen tarina. Monesti unohtuu myös kysyä, että onko se tapahtuva muutos äänessä ihmiskorvan kannalta hyvä vai huono asia? Tekniset speksit eivät kerro sitä miten kuulija asian kokee.

AoA: Termit heittää helposti, digitalisoinnilla siis tarkoitan AD muunnosta, muunninta, ja sitä näytteistämistä audioksi mikä laite sitten onkaan. Äänessä ei ole sitä samaa eloa enää digitalisoinnin jälkeen mutta nauhaa kun kuuntelee se ei pyöri sekunnin murto-osaakaan samalla tavalla, eli joka soittokerta myös on käytännössä vähän erilainen koska pyöriminen on mekaanista ja se siitä varmaankin tekee jotenkin enemmän eläväisen. Tietokoneelle kun siitä vedetään niin se tallentaa sen yhden pyörityskerran ja siten vaan toistaa aina sitä samaa sen jälkeen.
 
Aa.. meinasit siis sillä elävyyden puuttumisella nimenomaan sitä, että digitaalisessa maailmassa ääni pysyy samanlaisena ja nauhan vääristys ja epäideaalisuus on se toivottu asia? Voihan se noinkin olla joissain tilanteissa, mutta sillon kyse ei ole siitä, että digitalisointi tekee äänelle jotain vaan siitä, että nauhuri tekee äänelle jotain. Saman homman voit tehdä myös plugarilla tarvittaessa.

Groovi:
 
Samaan aikaan valtaosa porukasta ei pysty sokkotestissä erottamaan huippuluokan AD-muunninta marketin romuista. Itseasiassa yllättävän moni hapuilee jo MP3 ja WAV tiedostojen välillä, viimeistään silloin kun materiaalin joutuu kuuntelemaan jossain muualla kuin tutussa ympäristössä.
 
Nykyajan muunnitekniikka on niin hyvää, että se halvinkin tekee käytännössä huomaamatonta työtä. Digitaaliset komponentit on mikrosiruilla, jotka on rakenteeltaan aika samanlaisia kaikkialla. Erot on siellä analogielektroniikan puolella enemmän. Ei ihme, ettei porukka erota lynxiä behringeristä.

Jaava: Nykyajan muunnitekniikka on niin hyvää, että se halvinkin tekee käytännössä huomaamatonta työtä. Digitaaliset komponentit on mikrosiruilla, jotka on rakenteeltaan aika samanlaisia kaikkialla. Erot on siellä analogielektroniikan puolella enemmän. Ei ihme, ettei porukka erota lynxiä behringeristä.
 
Hämmentävän harvoin näkee masterointipajoilla Behringereitä.

saastara: Hämmentävän harvoin näkee masterointipajoilla Behringereitä.
 
Ei nää, koska se ei kuulosta asiakkaiden mielestä hyvältä merkiltä. Toisaalta taas masteroijat ovat ehkäpä juuri niitä kultakorvaisimpia jotka voivat eron kuulla. (Masterointi)studiossa myös kaikki on niin vimpan päälle, että olis tyhmää jättää joku asia heikommalle tasolle ja kun kaikki on kunnossa on ylipäätään mahdollista huomata eroja.
 
Kuten Jaava jo sanoi, niin aikalailla samoja komponentteja vehkeet sisältää. Jossain se hintaero tietty näkyy, esim. häiriösuojauksessa ja powerissa.
 
Kumpi on kumpi? Kumpi on parempi? Onko behku niin paska ettei voi käyttää?
https://www.gearslutz.com/board/gea … aurora-16-vs-behringer-ada8000.html

saastara: Hämmentävän harvoin näkee masterointipajoilla Behringereitä.
 
Niillä on tapana olla vähän epäluotettavia ja osassa on ollut kohisevat virtalähteet. Mielummin semmosia vehkeitä, jotka toimii varmasti. Saa silti aika kultakorvamasteroija olla, jos erottaa muunninpiirin soundin.

oksatboys: Kumpi on kumpi? Kumpi on parempi? Onko behku niin paska ettei voi käyttää?
https://www.gearslutz.com/board/gea … aurora-16-vs-behringer-ada8000.html
 
Tässä testissä on tää sama perse-edellä-puuhun-logiikka millä tässäkin topicissa ohitettiin toi AoA:n sinällään ihan validi pointti siitä, mitä menetetään AD-muunnoksella.. Ja nimeomaan sillä ekalla kerralla.
 
En kuunnellut noita filuja tai lukenut tota GS:n topicia tokaa kappaletta pidemmälle, mutta satavarma olen että en kuulisi eroa edes tarkkaamossa.. Mutta.. Oletetaan, että mulla on vastapäätä ikkunaa bändi jota äänitän hyvillä puitteilla. On peliä ja rensseliä ja sinistä lediä ynnä vu-mittaria vilkkuu ja vätkyttää niin saatanasti..
 
Otetaan kuuntelu mikserin monitoriulostulosta tai mankan jos mentäisiin hypoteettisesti nauhalle.. Kaikki kuulostaa kivalta. Tän jälkeen, dumpataan koko homma Behringerin tai Auroran läpi porotoolssiin. Kuulostaako se yhä yhtä hyvältä kuin sieltä mikseristä kuunneltuna?
 
Toi GS:n topikki ei siihen pysty vastaamaan.. Ja musta toi skenaario jonka mä mainitsin, on paljon validimpi ja todellisempi kuin se, että pyöritellään jo digitoituja filuja loopin läpi.
 
E:Jaava: Niillä on tapana olla vähän epäluotettavia ja osassa on ollut kohisevat virtalähteet. Mielummin semmosia vehkeitä, jotka toimii varmasti. Saa silti aika kultakorvamasteroija olla, jos erottaa muunninpiirin soundin.
 
Jos tarkoitus on taas halkoa hiuksia, että porukka erottaa A/B-vertailussa jotain piirilevyn komponentteja lennosta niin juu, saatat olla oikeassa.
 
Mutta esim DA:n erojen kuulemiseen ei tarvi olla mikään kovin kummoinen noitatohtori, kyllä mäkin huomaan tutussa ympäristössä tutulla matskulla eroja äänikorttien välillä. Ja mä olen aika puukorva, eikä mun kamat mitään kovin hi endiä vaikka perus jees onkin. Mä en näe mitään loogista syytä olla kurottamatta tätä myös AD:n suuntaan.. Ainoa ero on se, että jengi harvemmin rinta rinnan kuuntelee analogia, ja paria eri muunninta.

Jaava: Niillä on tapana olla vähän epäluotettavia ja osassa on ollut kohisevat virtalähteet. Mielummin semmosia vehkeitä, jotka toimii varmasti. Saa silti aika kultakorvamasteroija olla, jos erottaa muunninpiirin soundin.
 
Usein masterointipajoissa on "vähän" paremmat kuunteluolosuhteet niin laitteiden kun akustoinninkin kannalta että uskallan väittää että masteroija voi hyvinkin kuulla eri konverttereiden eron. Varsinkin jos on tehnyt työtä vuosia. Itse kun vaihdoin halvan Toontechin äänikortin RME:n korttiin vuosia sitten ja laitoin ihan tarkoituksella molemmat rinnakkain AB:ta varten, kuulin kyllä eron selkeästi. Että veikkaan kyllä että sama tapahtuu Behringerin ja Lynxin välillä eikä siihen edes tarvita mitään kultakorvia.

saastara: Otetaan kuuntelu mikserin monitoriulostulosta tai mankan jos mentäisiin hypoteettisesti nauhalle.. Kaikki kuulostaa kivalta. Tän jälkeen, dumpataan koko homma Behringerin tai Auroran läpi porotoolssiin. Kuulostaako se yhä yhtä hyvältä kuin sieltä mikseristä kuunneltuna?
 
Mutta esim DA:n erojen kuulemiseen ei tarvi olla mikään kovin kummoinen noitatohtori, kyllä mäkin huomaan tutussa ympäristössä tutulla matskulla eroja äänikorttien välillä. Mä en näe mitään loogista syytä olla kurottamatta tätä myös AD:n suuntaan
 
Ihan yhtä hyvältä se kuulostaa. Jos sulla on 48ch pulpetti jokaista piippua myöden täynnä, niin siinä kohtaa jo tiskin tuoma soundi on paljon merkittävämpi asia kuin muuntimet. DA:ssa verrattuna AD:hen on toki se ero, että tällöin konvertterin analogisen osan merkitys korostuu. Analoginen osa on oikeastaan se muuttuja joka voi teoreettisia eroja tehdä eri muuntimien välille. Silti erot ovat käytännössä merkityksettömiä, eikä niitä oikein ole onnistuttu sokkotesteissä todentamaan. Jos eroja ei kuule, niin kannattaako niistä olla kovin huolissaan?
 
Pointtini tässä on se, että nykypäivänä äänityksissä käytetyt muuntimet (ja formaatti) ovat jo kauttaaltaan niin hyviä, että oleelliset erot lopputuloksen kannalta syntyvät aivan jossain muualla. Siksi meillä on maailma täynnä plugareita joilla yritetään mallintaa milloin mitäkin analogirautaa, koska itse tallentaminen ei väritä ääntä enää ollenkaan.
 
Aika harvoin olen kuullut että jonkun levyn soundi olisi mennyt munilleen jitterin takia. Sen sijaan esim kelanauhojen kanssa voi homman pilata hetkessä, eikä sen toteamiseksi tarvita analysaattoreita.

Groovi: Ihan yhtä hyvältä se kuulostaa. Jos sulla on 48ch pulpetti jokaista piippua myöden täynnä, niin siinä kohtaa jo tiskin tuoma soundi on paljon merkittävämpi asia kuin muuntimet.
 
Nimenomaan. Sehän mun pointti olikin. Säilyykö SE soundi yksi yhteen sisäänmennessä. En tiedä, en ole ikinä testannut, kunhan mietin.
 
DA:ssa verrattuna AD:hen on toki se ero, että tällöin konvertterin analogisen osan merkitys korostuu.
 
Miksi näin?
 
Analoginen osa on oikeastaan se muuttuja joka voi teoreettisia eroja tehdä eri muuntimien välille. Silti erot ovat käytännössä merkityksettömiä, eikä niitä oikein ole onnistuttu sokkotesteissä todentamaan.
 
Eli jotta nyt siis ollaan samalla viivalla, sä käytännössä sanot siis, että kaikki tuhannet ja tuhannet ammattimiksaajat, -masteroijat, -äänittäjät ja pitkän linjan äänen kanssapuljailijat, jotka kokee, että laadukkaat muuntimet tuo pöydälle jotain lisäkivaa tai että muuntimissa voi olla soundillisesti tyyppipiirteisiä ominaisuuksia, elää joko itsepetoksessa tai sitten ne pitää niitä kamoja vain jotta asiakkaat innostuisi?
 
Ja jos palataan hetkeksi otsikon aiheeseen, niin esim Ponon DAC-puoli käyttää aika tavallisuudesta poikkeavaa filtteröintiä, mikä varmaan osaltaan selittää miksi osa porukkaa kokee Ponon kuulostavan jotenkin 'erilaiselta'.
 
Meininki siis siinä, että ei se suunnittelutyön taida ihan sitä vaan olla, että otetaan pari standardipiirilevyä ja sitten lätkitään vaan astetta parempaa osaa kiinni kuin halvemmassa vastaavassa.
 
Jos eroja ei kuule, niin kannattaako niistä olla kovin huolissaan?
 
Jos itse ei kuule mutta tuhannet muut kuulee, niin kyllä mä ehkä vähän saattaisin leukaani raapia.. Mutta vakavammin, siinä välissä on harmaa alue, milloin ero on merkityksetön ja milloin oma kuuntelu on vain liian rajoittunut toteamaan sitä eroa.
 
Toinen homma on sitten se, että kun mitättömät asiat multiploituu tarpeeks monta kertaa, ne voi yhtäkkiä jo merkitä jotain.
 
Pointtini tässä on se, että nykypäivänä äänityksissä käytetyt muuntimet (ja formaatti) ovat jo kauttaaltaan niin hyviä, että oleelliset erot lopputuloksen kannalta syntyvät aivan jossain muualla.
 
Juu, ja mun pointti oli edelleen se, että kun puhutaan eksakteista objektiivisistä asioista, on turhaa tuoda subjektiivisia painopisteitä sekaan keskusteluun. Mä olen ainakin vaan puhtaasti utelias siitä miten ja miksi asiat futaa. Eiköhän kaikki tiedä täällä mikä on musiikissa merkittävää ja mikä ei.. Leikitään vaikka, että ollaan CSI:n äänianalyysiväkeä ja halutaan parasta.
 
Siksi meillä on maailma täynnä plugareita joilla yritetään mallintaa milloin mitäkin analogirautaa, koska itse tallentaminen ei väritä ääntä enää ollenkaan.
 
Näinpä, mutta se, että se formaatti ei tuo mitään pöytään, ei automaattisesti tarkoita, etteikö se voisi viedä jotain.
 
Aika harvoin olen kuullut että jonkun levyn soundi olisi mennyt munilleen jitterin takia. Sen sijaan esim kelanauhojen kanssa voi homman pilata hetkessä, eikä sen toteamiseksi tarvita analysaattoreita.
 
Kuten sanoin, tästä ei nyt tainnut tässä keskustelussa olla kyse.

flimtrick: Usein masterointipajoissa on "vähän" paremmat kuunteluolosuhteet niin laitteiden kun akustoinninkin kannalta että uskallan väittää että masteroija voi hyvinkin kuulla eri konverttereiden eron. Varsinkin jos on tehnyt työtä vuosia. Itse kun vaihdoin halvan Toontechin äänikortin RME:n korttiin vuosia sitten ja laitoin ihan tarkoituksella molemmat rinnakkain AB:ta varten, kuulin kyllä eron selkeästi. Että veikkaan kyllä että sama tapahtuu Behringerin ja Lynxin välillä eikä siihen edes tarvita mitään kultakorvia.
 
Tommoseen AB-vertailuun ei riitä, että laittaa laitteet vierekkäin. Pitäisi vielä virittää mittarilla täsmälleen yhtä kovalle koko systeemi molempien läpi.
 
Mutta se gearsluzin vertailu, jossa oli ajettu miksaus insertissä edestakaisin joko behringerin tai lynxin läpi on varmaan edelleen olemassa. Sieltä vaan fileet mukaan ja parhaaseen kuunteluhuoneeseen kuuntelemaan. Niissä oli järjestäjä mitannut etukäteen, että tasot on varmasti samat. Siinä tosin tosiaan ajettiin vaan digitaalista kamaa analogiseksi ja takaisin digitaaliseksi. On vähän hankala järjestää koe pelkästään analogisesta digitaaliseksi. pitäisi olla analoginen äänilähde, josta saa kaksi identtistä ulostuloa, jotka saisi ajettua yhtäaikaa kahteen eri muuntimeen ja molemmat talteen muuten identtisellä laitteistolla.

saastara:
Mutta esim DA:n erojen kuulemiseen ei tarvi olla mikään kovin kummoinen noitatohtori, kyllä mäkin huomaan tutussa ympäristössä tutulla matskulla eroja äänikorttien välillä. Ja mä olen aika puukorva, eikä mun kamat mitään kovin hi endiä vaikka perus jees onkin. Mä en näe mitään loogista syytä olla kurottamatta tätä myös AD:n suuntaan.. Ainoa ero on se, että jengi harvemmin rinta rinnan kuuntelee analogia, ja paria eri muunninta.
 
Mä sanoin jo ihan ekassa kommentissa, että jos sen ponon analogielektroniikka on oikeasti keskimääräistä parempi, soitin saattaa olla jopa ihan hyvä ostos. Sama pätee sun äänikortteihin. Mäkin erotan ihan hyvin eron mun läppärin äänikortin ja mun RMEn välillä (tai ainakin uskon erottavani, en mä ole oikeasti mittarilla koskaan niitä virittänyt testiolosuhteisiin).
 
Tämä on muuten yksi asia mistä niissä kalliissa muuntimissa maksetaan. Se analogipuoli on viritetty niin kohinattomaksi kuin vain mahdollista. Digipuolella komponentit on aika pitkälti samoja kaikissa laitteissa. Ehkä niillä on jotkut superoptimoiduntarkat kiteet niissä kalliissa vehkeissä kelloa tekemässä, mutta enpä usko, että kukaan sitä kuulee.
 
Me kuitenkin lähdettiin puhumaan siitä, onko korkeassa näytteistyksessä jotain järkeä ja yleisesti digitaalitekniikasta. Pointti silloin ei ole, että kyllähän mä kuulen eron satasen behkun pikkutiskin ja sadan tonnin midaksen pöydän välillä. Juu, niissä on eroa. Mutta tuottaako se digitaalimuunnos siitä erosta paskaakaan on toinen kysymys.

saastara: sä käytännössä sanot siis, että kaikki tuhannet ja tuhannet ammattimiksaajat, -masteroijat, -äänittäjät ja pitkän linjan äänen kanssapuljailijat, jotka kokee, että laadukkaat muuntimet tuo pöydälle jotain lisäkivaa tai että muuntimissa voi olla soundillisesti tyyppipiirteisiä ominaisuuksia, elää joko itsepetoksessa tai sitten ne pitää niitä kamoja vain jotta asiakkaat innostuisi?
 
Jos itse ei kuule mutta tuhannet muut kuulee, niin kyllä mä ehkä vähän saattaisin leukaani raapia.. Mutta vakavammin, siinä välissä on harmaa alue, milloin ero on merkityksetön ja milloin oma kuuntelu on vain liian rajoittunut toteamaan sitä eroa
 
En halua väitellä, haluan oppia.
 
Mun mielestäni on objektiivista katsoa mittaustuloksia ja tehdä kuuntelutestejä, sekä vetää niistä loogisia johtopäätöksiä. Subjektiivista on uskoa siihen mihin muutkin uskovat ja hankkia samat kamat kuin muillakin on. Täytyy myös muistaa, että ihmisillä voi olla vahvoja mielipiteitä asioista joista heillä ei ole mitään omakohtaista kokemusta. Mitä kalliimpi laite, sitä vähemmän liikkuu kokemuspohjaista tietoa.
 
Äänimaailmassa tehdään paljon hullumpiakin juttuja kuin ostellaan kalliita muuntimia ja uskotaan niiden tuovan valoa pimeyteen. Minäkin uskoin joskus näin. Aika harvalla riittää selkäranka toteamaan, että se uusi kolmen tonnin AD-muunnin kuulostaa samalta kuin entinen behringer. Sellainen ei vain käy joidenkin mielestä laatuun ja syyt ymmärrän kyllä.
 
Oikeastaan tärkein pointti on kokeilla asioita itse. Kun lakkaa uskomasta ja alkaa kokeilemaan, niin asiat asettuvat helposti oikeaan perspektiiviin. Parhailla ammattistudioilla on aina parhaat kamat ja se on hyvin luonnollista. Mikä niiden kamojen rooli ja vaikutus on missäkin asiassa, ei näy päällepäin. Harva myös päivittää laitteita kalliimpaan, mutta sitten takaisin halvempaan, koska ei huomannutkaan mitään konkreettista eroa. Tässä kohtaa iskee kuvioon se ihmisen subjektiivisuus.

Groovi: En halua väitellä, haluan oppia.
 
Sama juttu, tuskin piskuisen nettivoorumin keskustelussa kellään on ego pelissä.. Ei tää nyt ihan niin tasokas paikka ole, että sillä olisi jotain suurempaa merkitystä.
 
Mun mielestäni on objektiivista katsoa mittaustuloksia ja tehdä kuuntelutestejä, sekä vetää niistä loogisia johtopäätöksiä. Subjektiivista on uskoa siihen mihin muutkin uskovat ja hankkia samat kamat kuin muillakin on. Täytyy myös muistaa, että ihmisillä voi olla vahvoja mielipiteitä asioista joista heillä ei ole mitään omakohtaista kokemusta. Mitä kalliimpi laite, sitä vähemmän liikkuu kokemuspohjaista tietoa.
 
Puutuin lähinnä tohon mitä sanoit siksi, että sä et voi kumartaa jonnekkin pyllistämättä samalla toiseen suuntaan.. Kun sä sanot muuntimista ja niiden teoreettisista eroista mitä sanot, sä samalla sanot, että kaikki alan ihmiset jotka löytää selviä eroja, on harhaisia.. Koska ollakseen validi kanta, molempien asioiden on pidettävä paikkansa.
 
Myös noita mittauksia mietin, löytyykös niistä valmistajien toimesta muutakin kuin taajusvasteet, geneeriset säröt ja kohinat? Aika moni muukin asia vaikuttaa ääneen, ja niitä harvoin mittauspekseissä mainitaan.
 
Mutta oon sun kanssa periaatteesta samaa mieltä, mutta lähdekritiikki on myös melko hyvä ominaisuus näissä asioissa.. Esimerkiksi silloin kun maaton nimetön henkilö harrastelijafoorumilla on melko ankarasti eri mieltä konventioista joita kymmenet tuhannet alalle elämänsä omistaneet ihmiset ovat samaa mieltä.
 
En yritä väittää, että auktoriteettiin vetoaminen olisi nyt fine, koska jo muinaiset kreikkalaiset ties ettei se ole.. mutta silloin kun about kaikki on sun kanssa eri mieltä, se johtuu usein siitä että sä olet erittäin väärässä tai erittäin oikeassa. Ja toista noista sattuu huomattavasti harvemmin.
 
Mutta vaikka se onkin seksikkään uusliberaalia, mä en itse jaksa leikkiä, että kaikkien mielipiteet on samanarvoisia. Jos keskustelun aiheena on lajikehityksen nyanssit, mä uskon ja kuuntelen suuremmalla painolla evoluutiobiologian professorien kantoja asiasta kuin nettiharrastelijoiden.. Jos keskustellaan muunninteknologiasta ja sen laatueroista, mä laitan enemmän painoarvoa Lavryn, Rich Williamsin ja huippumasteroijien mietteille kuin nettiharrastelijoiden.
 
Äänimaailmassa tehdään paljon hullumpiakin juttuja kuin ostellaan kalliita muuntimia ja uskotaan niiden tuovan valoa pimeyteen. Minäkin uskoin joskus näin. Aika harvalla riittää selkäranka toteamaan, että se uusi kolmen tonnin AD-muunnin kuulostaa samalta kuin entinen behringer. Sellainen ei vain käy joidenkin mielestä laatuun ja syyt ymmärrän kyllä.
 
Oikeastaan tärkein pointti on kokeilla asioita itse. Kun lakkaa uskomasta ja alkaa kokeilemaan, niin asiat asettuvat helposti oikeaan perspektiiviin. Parhailla ammattistudioilla on aina parhaat kamat ja se on hyvin luonnollista. Mikä niiden kamojen rooli ja vaikutus on missäkin asiassa, ei näy päällepäin. Harva myös päivittää laitteita kalliimpaan, mutta sitten takaisin halvempaan, koska ei huomannutkaan mitään konkreettista eroa. Tässä kohtaa iskee kuvioon se ihmisen subjektiivisuus.
 
Mutta siis, jälleen jotta ollaan samalla sivulla, sulla on siis omakohtaista kokemusta eritasoisten muuntajien vaikutuksesta vrt suoraan analogiin tai keskenään, hyvässä huoneessa kuunneltuna?
 
Mitä tulee eroihin ja merkittävyyteen, harva täällä maailmassa kuulee eroa rinnan t.snaken ja vovoxin, behringerin ja manleyn, sound Blasterin ja Lavryn tai t.bonen ja Gefelin, välillä.. Ainakaan tuhansien eurojen edestä. Mutta lyödään kaikki nuo nippuun, niin pienet mitättömyydet ei välttämättä ole enää niin mitättömiä.
 
E: Mut siis, aihetta jatkaakseni, mitä tarkotit sillä, että DA:ssa analogitien laatu korostuu vrt AD? Miksi se on AD:ssä vähemmän merkittävä?

Jaava: Tommoseen AB-vertailuun ei riitä, että laittaa laitteet vierekkäin. Pitäisi vielä virittää mittarilla täsmälleen yhtä kovalle koko systeemi molempien läpi.
 
Mutta se gearsluzin vertailu, jossa oli ajettu miksaus insertissä edestakaisin joko behringerin tai lynxin läpi on varmaan edelleen olemassa. Sieltä vaan fileet mukaan ja parhaaseen kuunteluhuoneeseen kuuntelemaan. Niissä oli järjestäjä mitannut etukäteen, että tasot on varmasti samat. Siinä tosin tosiaan ajettiin vaan digitaalista kamaa analogiseksi ja takaisin digitaaliseksi. On vähän hankala järjestää koe pelkästään analogisesta digitaaliseksi. pitäisi olla analoginen äänilähde, josta saa kaksi identtistä ulostuloa, jotka saisi ajettua yhtäaikaa kahteen eri muuntimeen ja molemmat talteen muuten identtisellä laitteistolla.
 
AD/DA muuntimien vaikutusta on ainakin helppo testata ja vertailla itse kun ottaa muuntimesta piuhalla äänen ulos ja suoraan takaisin inputtiin. Voin sanoa että ainakin omissa RME:ssä ja Marian Adconissa on erittäin selkeä ero. Esimerkkinä kun käyttää esim. jotain biisiä 24bit 44khz muodossa. Muulla laadulla en oo testannut. Eikä edes tarvitse mitään parasta kuunteluhuonetta.

saastara: Jos keskustellaan muunninteknologiasta ja sen laatueroista, mä laitan enemmän painoarvoa Lavryn, Rich Williamsin ja huippumasteroijien mietteille kuin nettiharrastelijoiden.
 
Mutta siis, jälleen jotta ollaan samalla sivulla, sulla on siis omakohtaista kokemusta eritasoisten muuntajien vaikutuksesta vrt suoraan analogiin tai keskenään, hyvässä huoneessa kuunneltuna?
 
E: Mut siis, aihetta jatkaakseni, mitä tarkotit sillä, että DA:ssa analogitien laatu korostuu vrt AD? Miksi se on AD:ssä vähemmän merkittävä?
 
Tottakai, on todennäköisempää osua kohdalleen kuuntelemalla alansa parhaita ammattilaisia, kuin nettiharrastelijoita. Hulluhan sitä olisi, jos aivan huvikseen tekisi asiat toisin kuin ammattilaiset. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että esim. masteroinnin ammattilaiset eivät ole elektroniikkasuunnittelun ammattilaisia. Tässä piilee taas se sama subjektiivisuus/objektiivisuus miina. Ammattilainen kun ostaa kalustoa, niin yleensä hankitaan parasta mitä rahalla saa. Se ei kuitenkaan ole varsinaisesti mikään argumentti laitteiden väliselle paremmuudelle.
 
Omakohtaista testausta muuntimien kanssa on tullut tehtyä paljonkin, mutta niiden tulokset tietysti palvelevat vain omaa kuunteluympäristöä ja laitteistoa. En pysty sokkotestissä erottamaan hyviä muuntimia keskenään, en edes ajamalla kaikki träkit tiskiin, saati pelkästään summaamalla stereoksi. Puhutaan Apogee, Lucid, RME, Lynx -tason kamasta. Ainoastaan tarpeeksi vanhan teknologian pystyy kuuntelemalla erottamaan muista. Esimerkiksi efektilaitteissa Eventide H3000 muuntimet pistävät korvaan vähän tunkkaisina ja suttuisina, mutta sekään ei ole laitteen käyttötarkoitusta ajatellen välttämättä negatiivinen asia. Mutta tämäkään pointti ei oikeastaan edes kuulu tähän keskusteluun.
 
Omien kokemusten perusteella eroja löytyy ainoastaan kohinasta (nekin erittäin pieniä ja häilyviä eroja) ja siitä miten muunnin käyttäytyy kun se ajetaan särölle. Tässä varmaankin piilee se validi argumentti miksi masteroijat käyttävät jotain tiettyjä muuntimia. Jotkut muuntimet saadaan leikkaamaan signaalia miellyttävän kuuloisesti.
 
DA-muunnos on potentiaalisempi ongelmakohde kuin AD, koska siinä konvertoidaan data jännitteeksi. Aina kun vahvistetaan, tullaan vahvistaneeksi myös ei toivottuja asioita. Isoissa studioissa on myös tyypillistä että muuntimilta ajetaan kerralla suuri määrä raitoja analogipöytään. Tällöin, kuten itsekin totesit aikaisemmin, asiat alkavat helposti kertaantumaan. Onko asiat siltikään kuultavissa? Mä en kuule, mutta ehkä joku muu voi kuulla.

AoA: AD/DA muuntimien vaikutusta on ainakin helppo testata ja vertailla itse kun ottaa muuntimesta piuhalla äänen ulos ja suoraan takaisin inputtiin. Voin sanoa että ainakin omissa RME:ssä ja Marian Adconissa on erittäin selkeä ero. Esimerkkinä kun käyttää esim. jotain biisiä 24bit 44khz muodossa. Muulla laadulla en oo testannut. Eikä edes tarvitse mitään parasta kuunteluhuonetta.
 
No siinä gearslutzin vertailussa tehtiin juuri noin. Siitä vaan kuuntelemaan. Ja tuollaisen testin toteuttamiseen kotioloissa tarvitaan mittari, jolla saadaan tasot täsmälleen samaksi.

Jaava: No siinä gearslutzin vertailussa tehtiin juuri noin. Siitä vaan kuuntelemaan. Ja tuollaisen testin toteuttamiseen kotioloissa tarvitaan mittari, jolla saadaan tasot täsmälleen samaksi.
 
Taitaa joka audio-ohjelmasta löytyä signaalgeneraattori jolla voi outputista lähtevän ja inputtiin palaavan vingun tason säätää samaksi vertaamalla tulo ja lähtö tasoja äänikortin mittareista. Sitten vaan näillä asetuksilla joku kappale muunnoksen läpi. Tässä myös tulee ilmi äänikortin puutteet jos signaali lähtee jollakin tasolla ja tulee takaisin eri tasolla, sehän pitäisi pysyä tietenkin samana.
 
Tulikin mieleen, kun jonkin aikaa sitten testailin, niin ei tullut kiinnitettyä hirveästi huomiota onko se sama pelkästään kuunnella, vai tapahtuuko siinä vielä sitten jotain kun lopputuloksen nauhoittaa tietokoneelle, ja kuuntelee sitä audioksi tallennettua tiedostoa.

AoA: Taitaa joka audio-ohjelmasta löytyä signaalgeneraattori jolla voi outputista lähtevän ja inputtiin palaavan vingun tason säätää samaksi vertaamalla tulo ja lähtö tasoja äänikortin mittareista. Sitten vaan näillä asetuksilla joku kappale muunnoksen läpi. Tässä myös tulee ilmi äänikortin puutteet jos signaali lähtee jollakin tasolla ja tulee takaisin eri tasolla, sehän pitäisi pysyä tietenkin samana.
 
Tähän väliin vielä muistutus yhdestä piilevästä miinasta. Kun puhutaan pelkistä konverttereista, niin ao. ongelmaa ei ole. Mutta jos kotosalla testaillaan jotain halvempaa äänikorttia jossa on myös mikkietarit, niin voikin käydä hassusti.
 
Usein halvemmissa äänikorteissa signaali menee aina mikkietusen läpi, riippumatta siitä syötetäänkö niihin kamaa linjatulosta vai mikkitulosta. Tää johtuu siitä, että yhden signaalitien rakenne on halvempi toteuttaa. Linjatasoinen signaali läpäisee mikkietusen, mutta se konvertoidaan etusen jälkeen takaisin linjatasoiseksi. Tää on monelle ylläri, vaikka sama periaate on ollut käytössä joissakin analogimiksereissä varmaankin 70-luvulta asti.
 
Eli voi käydä niin, että kaapeloimalla äänikortin ulostulon suoraan sisääntuloon signaalitie onkin DA-preamp-AD, eikä suinkaan DA-AD.
 
Astuin vuosia sitten itse tähän miinaan. Testailin ensimmäistä kertaa audion mittaamiseen tarkoitettua softaa ja ihmettelin miksi halpaa usb-äänikorttia joutui kalibroimaan saadakseen aikaan luotisuoran taajuusvasteen. Se johtui juuri em. syystä.

Jaava: Tommoseen AB-vertailuun ei riitä, että laittaa laitteet vierekkäin. Pitäisi vielä virittää mittarilla täsmälleen yhtä kovalle koko systeemi molempien läpi.
 
Mutta se gearsluzin vertailu, jossa oli ajettu miksaus insertissä edestakaisin joko behringerin tai lynxin läpi on varmaan edelleen olemassa. Sieltä vaan fileet mukaan ja parhaaseen kuunteluhuoneeseen kuuntelemaan. Niissä oli järjestäjä mitannut etukäteen, että tasot on varmasti samat. Siinä tosin tosiaan ajettiin vaan digitaalista kamaa analogiseksi ja takaisin digitaaliseksi. On vähän hankala järjestää koe pelkästään analogisesta digitaaliseksi. pitäisi olla analoginen äänilähde, josta saa kaksi identtistä ulostuloa, jotka saisi ajettua yhtäaikaa kahteen eri muuntimeen ja molemmat talteen muuten identtisellä laitteistolla.
 
Ite tein oman testin niin että ajoin molemmat äänikortit ulostuloista mikseriin ja mikseristä kaiuttimiin. Sit laitoin levelit samalle tasolle ja saman biisin soimaan ja pystyin AB:ttaa kummankin äänikortin ulostulevaa signaalia.