Studiotyöskentely ›

Tarkotin lähinnä sitä, et kun käytännössä budjetit on aika pieniä, ei ehkä montaa päivää kantsi uhrata miksauksessa siihen, et saadaan paskavehkeissä kuulostaan rahtusen paremmalta. Toki mä tiedän miks noita referenssejä on haettu kaikissa sessioissa joissa mäkin oon ollu. Btw. Auto on helvetin hyvä tilana musan kuunteluun. Kajareiden sijottelu sen sijaan on vähän haasteellista.
 
Joskus kafrut pyytää messiin tuonne Magnusborgin stuudioille apukorvaksi (mitä mä en tajua, koska se on puuta, mutta ehkä mä oon vaan hyvää seuraa) ja referenssi päivän päätteeksi tehdään niin, että kun jallu on korkattu ja vähän diggailtu siinä ja käyty saunassa, niin sitten tilataan taksi, jossa kuunnellaan päivän tuotosta ja sitten mennään baariin, jossa kuunnellaan päivän tuotosta. Se on tavallaan niinko "ilmaista" aikaa, pois siitä itse työajasta. Vaikka vitunko sillä väliä, kun joku muuhan sen aina maksaa ;D
Eikä niille ikinä oo muistaakseni tarvinnu mitään tehdä, kai se on nykyään enää vaan semmonen tapa.
 
edit: ei kun nythän mä keksin. Ne käyttää mua referenssinä. "soitetaan jollekin tosi turakorvalle *yhteen ääneen* LENNULLE, hohoho, die turkischen, jeden tag so schnell!"

Tarkotin lähinnä sitä, et kun käytännössä budjetit on aika pieniä, ei ehkä montaa päivää kantsi uhrata miksauksessa siihen, et saadaan paskavehkeissä kuulostaan rahtusen paremmalta.
 
Eikö? Mun mielestäni siihen kannattaa käyttää paljon enemmän aikaa et kuulostaa "paskavehkeissä" hyvältä, kuin siihen miltä musa hifikamoissa kuulostaa. (Ja samaan tulokseen näyttää pääseen amerikan äijätkin. Californication nimittäin soundaa aika hyvältä turistibussin revenneestä 4" kajarista mutta kunnon kamoilla sitä ei kuuntele pirukaan. Voit vaihtaa Californicationin tilalle mikä vaan viimeisen 6 vuoden aikana ilmestyneen überkovaäänisen levyn.)
 
Kaikkihan nimittäin tietää sen jutun, ettei ne hifistit mitään levyjä kuuntele, paitsi testilevyjä. Suoritusarvot on tärkeitä mutta varmaan aika hemmetin harvoin on takana mitään kovin analyyttista soundidiggailua.
 
Kuten kuuluisa tositarina kertoo - hifisti oli käyttänyt taas 30 000 euroa laitteidensa uusimiseen, ja leuhotti siitä sitten. Soittaja kysyi ihan viattomasti, että millaisella musalla tuo setuppi sitten pääsee oikeuksiinsa, että mistä sä pidät?
 
No, hifisti vastasi kuten hengenheimolaisensa aina ja kaikkialla: "Mä kuuntelen ihan kaikkea, esim toi Irwinin parhaat on tosi hyvä levy."
 
. Btw. Auto on helvetin hyvä tilana musan kuunteluun. Kajareiden sijottelu sen sijaan on vähän haasteellista.
 
Lauri... Sä oot sekasin.
 
EDIT: Ja se taksijuttu viittasi tähän:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=2&t=98834

Kaikkihan nimittäin tietää sen jutun, ettei ne hifistit mitään levyjä kuuntele, paitsi testilevyjä. Suoritusarvot on tärkeitä mutta varmaan aika hemmetin harvoin on takana mitään kovin analyyttista soundidiggailua.
 
Mä en missään tapauksessa ole mikään hifisti, enkä ylipäätään ymmärrä kyseisen lajityypin edustajia, mutta jos levy ei soundaa hyvältä tavallisissa stereoissa on mua kusetettu.
 
On tietysti totta, että todellinen ostovoima on jossain muualla kuin meikäläisen taskuissa, mutta silloin kun kauppaan menee olisi ihan kiva jos rahoilleen saisi vastinetta.

Mä en missään tapauksessa ole mikään hifisti, enkä ylipäätään ymmärrä kyseisen lajityypin edustajia, mutta jos levy ei soundaa hyvältä tavallisissa stereoissa on mua kusetettu.
 
No, ei kai tästä ollutkaan kyse. Onhan levyn tarkoitus kuulostaa aivan erityisen hyvältä niissä studion isoissa kajareissakin.
:-)

Itse miksaan tiettyjä juttuja mahdollisimman hyvillä kajareilla ja toisia sitten jollain rupukajareilla. Kompressoinnit ja ekavalisoinnit yleensä säädän hyvillä kaiuttimilla (bassotaajuuksia säädän usein myös rupukajareilla) ja soitinten balanssin rupukajareilla.
 
Yleensä säädän kompressorin niin että se kompressoi mahdollisimman paljon ilman että korva kuulee kompressoria. Jos minä en kuule kompressointia kuunnellessani huippustudiossa huippu kajareilla, niin luulen ettei tavallinen kuuntelijakaan kuule sitä autoansa ajaessaan. Jos säätäisin kompressorin rupukajareilla, niin paremmilla kaiuttimilla saattaisikin ilmestyä yllätyksiä.
 
Ensimmäistä levyä tehdessäni koulun studiossa olin oikein tyytyväinen soitinten balanssiin istuessani miksaajan paikalla. Sitten poltin työni levylle ja kuuntelin seuraavana päivänä kotonani ja ihmettelin ekan biisin aikana että eikös ton kitaraintron pitänyt tulla vaan kaks kertaa ilman rumpuja ja tarkemmin kuunneltua huomasin että alottihan ne rummut soittamisen jo, oli vaan miksattu kitarat niin kovalle että mistään muusta ei kuulunut kuin pientä pihinää. Sen jälkeen otiin studioon tietokoneeni kajarit mukaan ja pistin ne osoittamaan seinään ja säädin sitten tasoja uudelleen ja tuli selvästi parempaa jälkeä.
 
Noi studion kaiuttimet anatavat huomattavasti enemmän "anteeksi" kuin rupu kajarit, kun niissä jokainen soitin tuntuu erottuvan huomattavasti paremmin toisistaan. Lisäksi jos istuu siinä ihanteellisimmassa paikassa mihin kaiuttimet on suunnattu oikein, on helpompi erottaa esim. kitara ja basso, koska basso tulee yleensä keskeltä ja kitara laidoista.
 
Tietenkin jos on hyvä miksaaja niin osaa miksata millä tahansa laitteilla niin että kuulostaa hyvältä :)

Yleensä säädän kompressorin niin että se kompressoi mahdollisimman paljon ilman että korva kuulee kompressoria. Jos minä en kuule kompressointia kuunnellessani huippustudiossa huippu kajareilla, niin luulen ettei tavallinen kuuntelijakaan kuule sitä autoansa ajaessaan. Jos säätäisin kompressorin rupukajareilla, niin paremmilla kaiuttimilla saattaisikin ilmestyä yllätyksiä.
 
Miksi käyttää kompressoria, jos korva ei kuule eroa puhtaan ja kompressoidun matskun välillä? Tai sitten ymmärsin ihan väärin...
 
Ed: Tai siis toivon, että jos teet huippustudiossa huippukajareilla, niin huomaisit, miten kompressio vaikuttaa, koska kyllä tekijän korvan pitäis itse kuulla, onko kompressori päällä vai pois.

Miksi käyttää kompressoria, jos korva ei kuule eroa puhtaan ja kompressoidun matskun välillä? Tai sitten ymmärsin ihan väärin...
 
Ed: Tai siis toivon, että jos teet huippustudiossa huippukajareilla, niin huomaisit, miten kompressio vaikuttaa, koska kyllä tekijän korvan pitäis itse kuulla, onko kompressori päällä vai pois.
 
Nyt olen eri mieltä. Kompressori ei perinteisten studio-oppien mukaan saa kuulua, sen vaikutus toimii kyllä silti. Kompuran käyttäminen kuuluvana tehosteena on sit uudempi juttu.

Kompuran käyttäminen kuuluvana tehosteena on sit uudempi juttu.
 
Tuotapa myös hain. Varsinkin, jos lähdetään pois perinteisestä bändimusasta tuonne vaikkapa trip-hop tms. lo-fi osastolle. BD/Bs-pumppaus sidechainien kautta jne. ovat yleensä aika toivottavia ratkaisuja.
 
Mutta silti... Pitäisi miksaajan itsensä kuitenkin kuulla onko esim. masterbussissa kompura päällä vai ei.

Mutta silti... Pitäisi miksaajan itsensä kuitenkin kuulla onko esim. masterbussissa kompura päällä vai ei.
 
Mulle opetettiin aikoinaan, että silloin kun se näkyy selkeästi mittareissa, mutta ei vielä kuulu korvissa, silloin on hyvä. Näin siis analogiaikaan.
 
Siinäkin mielessä diggaan tuosta ettei yksittäinen kompura kuulu, että tykkään käyttää niitä useampia.
 
Kun kaikki ryhmät ja aliryhmät kompressoreineen lasketaan, mulla saattaa olla jossain bassarissa tai bassossa 7 kompuraa ennen kuin miksaus on ohi. Ne kyllä kuuluu jos kaikki otetaan pois, vaikkei joku yksittäinen kuuluisikaan
:-P

Mulle opetettiin aikoinaan, että silloin kun se näkyy selkeästi mittareissa, mutta ei vielä kuulu korvissa, silloin on hyvä. Näin siis analogiaikaan.
 
Ymmärrän pointtisi. Itse kuitenkin pahoinpitelen matskua yleensä niin pahasti, että kyllä sen huomaa, jos bypassaa kompurat. Olkoon niitä peräkkäin 1 tai 5.
 
= ) hooh.

Itse kuitenkin pahoinpitelen matskua yleensä niin pahasti, että kyllä sen huomaa, jos bypassaa kompurat. Olkoon niitä peräkkäin 1 tai 5.
 
Sama juttu. Riippuu tietysti tilanteesta. Kyllä kompuran käyttö soundinluojana on nykyään vähintään yhtä yleistä kuin perinteisessäkin tarkoituksessa. Vaan eiköhän me kaikki se jo tiedettykin.
 
Mä en ole koskaan ollut kovin innostunut tuosta usemman peräkkäisen kompuran käytöstä miksauksessa oikeastaan muualla kuin rummuissa. Sielläkin kolme on melkein maksimi. (Esim. kaksi yksittäisessä rummussa ja yksi koko setin ryhmässä.)
 
No, ehkä joskus myös laulussa ja onhan se s-limitterikin tietysti jonkinlainen litistäjä.

Tuntuu olevan aika tavalla tietämystä autoäänentoistosta Kivellä ;-) Joskus muinoin olin rakentamassa harrastelijaluokan autoja kisoihin, ja 8000 mk:n budjetillakin ne sai soundaamaan aika hyvälle. Suosittelen tutustumista alaan.

Tossa oli puhetta kompuran käytöstä efektinä...vielä enemmän vituttaa efektilaite nimeltä autotune. Mun on todella vaikea käsittää, että jonkun mielestä se vissiin kuulostaa hyvältä. Perusteles vanhana punkkarina Kivi toi mulle.

Tossa oli puhetta kompuran käytöstä efektinä...vielä enemmän vituttaa efektilaite nimeltä autotune. Mun on todella vaikea käsittää, että jonkun mielestä se vissiin kuulostaa hyvältä. Perusteles vanhana punkkarina Kivi toi mulle.
 
Ei laitteet oo itsessään hyviä eikä pahoja, joten ei oo reilua ladata niihin positiivisia tai negatiivisia arvoja. Autotune on oikeassa paikassa varsin perusteltu, jos se auttaa kokonaisuuden saamista sen kuuloiseksi kuin on tarkoitus.
 
Ja vanhoista punkkareista... istuin aikoinaan oluella kaverini T.V. Smithin, tän legendaarisen Adverts-solistin, kanssa; keskustelimme sitten Autotunesta kaiken muun ohessa. Hänellä oli ko. laitteen käyttöön varsin selkeä näkemys: jos olet tekemässä sillä sellaista minkä pystyisit tekemään ilmankin, tee se. Silloin on kyse pelkästä ajansäästöstä, ja se on ok. Jos taas yrität muuttaa todellisuutta, huijata ihmisiä, no niin...
 
Minkä jälkeen haimme seuraavat tuopit, ja hän totesi tyytyväisenä, ettei hänen levyillään onneksi ole mitään hyötyä korjata lauluja vireisemmiksi. Soittimia hän sen sijaan korjaa autotunella niissäkin.
 
2) Vai 8000 markkaa autostereoihin? Mulla ei oo tainnut olla kunniaa kovin usein edes ajaa yli 8000 markan autolla, saati että olis ollut stereoihin tuollainen summa. Omat autoni ovat järjestään olleet enemmänkin 1000 - 5000 markan hintaluokassa, mutta vastaavasti ajan niillä sitten enemmän, siinä kuin moni ammattiautoilija.
:-D

Myyt kato sun 335:n ni saat kaheksan tonnin auton ja samanhintaset stesset! Hoho. Tarkotin tota tunehommaa ku sitä käytetään niin paljon, et soundi on ku vetäis lauluraidat yhellä koskettimella ja pitchillä.

Tossa oli puhetta kompuran käytöstä efektinä...vielä enemmän vituttaa efektilaite nimeltä autotune. Mun on todella vaikea käsittää, että jonkun mielestä se vissiin kuulostaa hyvältä.
 
Höh, AutoTune on taivaan lahja kaikille huonoille laulajille - kuten mulle :-)
 
Tarkotin tota tunehommaa ku sitä käytetään niin paljon, et soundi on ku vetäis lauluraidat yhellä koskettimella ja pitchillä.
 
Ei sitä tarvitse käyttää niin, että kuulostaa viivalta.

Myyt kato sun 335:n ni saat kaheksan tonnin auton ja samanhintaset stesset! Hoho. Tarkotin tota tunehommaa ku sitä käytetään niin paljon, et soundi on ku vetäis lauluraidat yhellä koskettimella ja pitchillä.
 
Ei kai se kirveen syy oo, jos joku sillä hakkaa ennemmin polveensa ku halkoja?
 
Mä ostin juuri uudet autostereot, kiitos vain. 80 euroa. Ihan sama mikä skraitta siellä on, ei se dieselin jyrinän yli kuulu ennen kuin korviin alkaa sattua.

Höh, AutoTune on taivaan lahja kaikille huonoille laulajille.

Jep, jotakuinkin noin :)

Kaikkihan nimittäin tietää sen jutun, ettei ne hifistit mitään levyjä kuuntele, paitsi testilevyjä. Suoritusarvot on tärkeitä mutta varmaan aika hemmetin harvoin on takana mitään kovin analyyttista soundidiggailua.

 
Tuota voisi kysyä tietysti esim. Hifilehden Eräpuulta ja Nevalaiselta, tosin varsinkin ensinmainittu on kyllä tunnettuja äänipuolen miehiä (esim. eilen tuli Teemalta v.1980 Eräpuun äänittämä Pekka Pohjolan keikka Espan lavalta, hyvin saundit toimi vielä nykymittapuunkin mukaan, näytti muuten siltä että melkein koko rumpusetti olisi mikitetty 58:lla, mutta saattoi ne olla jotain muitakin esim. Beyreitä).
 
Noilla hifilehden ja hifiharrastajien forumeilla ilmenee muuten sellainen mielenkiintoinen "musikaalisuusboomi", eli laitteida ei arvioidakaan enää mittalaitteiden avulla (tai katsota hintalappua) vaan korvilla. Musikaalisia hifilaitteita voivat tällöin olla vaikka ne 2 EUR Alpinen autokaiuttimet. Mulla oli edellisessä autossa 4" Bilteman kaiuttimet ja ne toisti skittapohjaisen rokin tosi hyvin. Parin viikon sisäänajon jälkeen bassopääkin alkoi toistua paremmin. Tuollaiset kun laittaisi muutaman litran koteloihin niin saisi hyvä referenssit (noiden elementtien Q arvo on melkoisen iso koska ne on tarkoitettu laitettaviksi takaa avoimiin koteloihin kuten auton etupaneeliin, eli bassot piikittää eikä mene hirveä alas, toimisi varmaan pienissä kitarakomboissakin). Eräpuukin muuten kehunut eräitä 3" Tangband elementeistä rakennetuja skobeja (elementtejä saa muuten www.hzh-audio.com firmasta Raumalta, tämä on tuo kyseinen 3" malli jota itsekin olen kokeillut: http://www.hzh-audio.com/?page_name=W3-871S).

...hyvin saundit toimi vielä nykymittapuunkin mukaan...
 
50- luvun Elvis ? Siinä saundit, joihin nykymittapuilla ei päästä.
Siis jos minulta kysytään. Ei tietysti tarvitse kysyä.