Studiotyöskentely ›

Lisäksi on nappi "Easy Listening", mikähän se on?

"Easy Listening"
 
Ahaa, sillä tehdään hissimusiikkia. Juuri sellaista säväystä kaipaankin ;-)
 
Näkyy olevan käytössä jossakin oikeassa studiossakin: http://www.marrsbar.co.uk/recordingstudio.html (Behringer Studio Compressor)
 
Tuolla parempi kuva (toinen ylhäältä) http://i5.ebayimg.com/02/i/05/00/70/d5_1_b.JPG
 
EDIT: Ja vielä parempi kuva: http://i7.ebayimg.com/02/i/05/11/03/06_1_b.JPG

Mitä muuten tehdään "sidechainilla"?

Mitä muuten tehdään "sidechainilla"?
 
Kompressoitavaa signaalia ohjataan jollain muulla kuin kompressoitavalla signaalilla itsellään.
 
Esimerkiksi bassoa kompressoitaessa saatetaan kompressorin sidechaininn kytkeä bassorummusta tuleva signaali. Tai radiodj ohjaa puheellaan kompressoria, joka on kytketty soitettavaan popmusiikkiin: kun dj alkaa löpistä iltapäivälehden otsikoista musiikki vamenee.

radiodj ohjaa puheellaan kompressoria, joka on kytketty soitettavaan popmusiikkiin: kun dj alkaa löpistä iltapäivälehden otsikoista musiikki vamenee.
 
Käytännössä noin ei ainakaan radiossa toimita, mutta tuollainen duckerin olen nähnyt keikka-dj:n setissä.
 
Radiossa lähetysketjussa agc tekee jatkuvasti "gain-ridingia" kovimman äänen mukaan, ja puheet pyritään ajamaan kovempaa kuin musa.. joten musa tilttaa kun puhe alkaa.

Käytännössä noin ei ainakaan radiossa toimita, mutta tuollainen duckerin olen nähnyt keikka-dj:n setissä..
 
Eipä taideta yleensä ottaen toimia - esitinpä vain esimerkkejä sidechain-kytkentöjen mahdollisista käyttötavoista ilmiötä havainnollistaakseni.
 
Sillä saa muuten tehtyä biisin tempossa sykkivän tremolon kitaraan ohjaamalla siihen klikkiä (tai mitä tahansa muuta biisin tempossa napakasti menevää perkussiivista elementtiä.)
 
Niin, yleensä tremoloa ei noin kuitenkaan tehdä.
 
Ja nämä easy-, overeasy, more-ym hanikat kompuroissa ovat nimensä mukaisesti algoritmeja, joilla ratiot, atakit ja kynnysarvot säätyvät automaattisesti sen mukaan miten laitteen valmistaja on katsonut parhaimmaksi niiden reagoivan. Käyttäjälle jää tällöin jotakuinkin yksi hanikka väännettäväksi ("Laitetaanko lisää kompuraa?" "Joo laita snadisti")

Ja nämä easy-, overeasy, more-ym hanikat kompuroissa ovat nimensä mukaisesti algoritmeja, joilla ratiot, atakit ja kynnysarvot säätyvät automaattisesti sen mukaan miten laitteen valmistaja on katsonut parhaimmaksi niiden reagoivan. Käyttäjälle jää tällöin jotakuinkin yksi hanikka väännettäväksi ("Laitetaanko lisää kompuraa?" "Joo laita snadisti")
 
Eli aloittelijalle hyvä lähtökohta varmaankin?

Eli aloittelijalle hyvä lähtökohta varmaankin?
 
Ei se kyllä pahaa aloittelijalle tee, että selvittää itselleen, mitä ratio, attack ja treshold tekee. Ja vähän kokeilee ja kuulostelee.

Ei se kyllä pahaa aloittelijalle tee, että selvittää itselleen, mitä ratio, attack ja treshold tekee. Ja vähän kokeilee ja kuulostelee.
 
Tosi on. On vain uskomatonta, miten nopeasti korvat puutuvat testailuun eikä enää erota mikä kuulostaa hyvältä ja mikä huonolta. Täytyy pitää tauko ja kuunnella jotain ihan muuta.

Hassua. Täälläkään ei ole mainittu sitä perusasiaa. Eli kompressoinnin määrää EI määrää ratio eikä mikään muu kuin Gain Reduction -mittaristo. Se kertoo miten paljon kompressoidaan. Eräs tuttu sanoi laittavansa lauluun kompressoria ihan vähän vaan, ratiolla 2:1. Gain Reduction (GR) oli paikoin yli 10dB, joten laulumikki oli erittäin kiertoherkkä. Ts, kompuraa oli todella paljon.
 
Eli, tresholdin avulla määrätään kompression määrä joka ilmoitetaan GR-mittarissa. En ikinä hankkisi kompressoria ilman GR-mittaria. Jotkut automaattiset attack- ja releasesäädöt toimii ihan hyvin. Tällöin kuitenkin GR ja ratio on säätäjän vastuulla.
 
Ratio, attack, release ja knee määrittävät kompressorin luonteen. Perusasia on tietysti opetella mitä mikin tekee, ja kokeilemalla selvittää mikä kuulostaa miltä. Mikäli tähän ei ole viitseliäisyyttä, hyvin tahmeeseen alkuun pääsee näillä:
 
(Huom, KAIKKI mainitut asiat ovat makuasioita. Suurin osa ihmisistä on aina eri mieltä näistä asioista. Eri kompressorit käyttäytyvät IHAN eri tavalla. Livenä ja studiossa aika eri arvot.)
 
LAULU
Attack: 20-40ms
Release: 50-100ms
Ratio: 4:1 - 8:1
GR: 2-8dB
 
SÄHKÖKITARA ja KOSKETTIMET
Attack: 20-40ms
Release: 15-30ms
Ratio: 1,5:1 - 3:1
GR: 1-4dB
 
SÄHKÖBASSO
Attack: 10-30ms
Release: 30-50ms
Ratio: 3:1 - 6:1
GR: 0-4dB
 
VIRVELIRUMPU
Attack: 15-40ms
Release: 40-70ms
Ratio: 4:1 - 8:1
GR: 4-7dB
 
BASSORUMPU
Attack: 10-30ms
Release: 10-30ms
Ratio: 2:1 - 4:1
GR: 1-6dB

Minun Behringerissä on potikoina vain:
Ratio
Threshold
Level
 
Siis Attack ja Release puuttuu.
 
Jonkunlaiset mittarit siinä on, tosin en ole osannut niitä vielä tulkita.
 
Lisäksi painonappeina on:
Tie (yhteinen molemmille kanaville)
In/Out
Easy Control
 
Testaillessani tuota en ole onnistunut äänittämään mitään, mikä kuulostaisi paremmalta kuin ilman vehjettä. Ilmeisesti siis vehje on erittäin huono.
 
Kiitos Aki noista arvoista. Jotain tuollaista hainkin alunperin. Nyt vain pitäisi hommata kunnon kompura.

Äänitysvaiheessa kompressoria ei ole tapana käyttää. Miksausvaiheeseen on hyvä jättää aika paljon pelivaraa ja soundipäätöksiä, mieli ehtii kuitenkin muuttua kun kokonaisuus on narulla.
 
Kyllä sillä Behkullakin alkuun pääsee, kun muistaa vaan käyttää kompuraa hyvin hillitysti.

Äänitysvaiheessa kompressoria ei ole tapana käyttää. Miksausvaiheeseen on hyvä jättää aika paljon pelivaraa
 
Kyllähän kompressoreita tavataan aika useasti käyttää äänitysvaiheessakin, tosin pelimies käyttää tuolloin melko mietoja säätöjä, ellei todella usko asiaansa.
 
Jos käytössä on vain rajallinen määrä suosikkikompuroita rautapuolelta, ei oikein muuta vaihtoehtoa olekaan.
 
Sitäpaitsi: pelivaran jättäminen miksaukseen on kyllä nykyajan vitsauksista viheliäisimpiä. Pitäisi kyllä uskaltaa tehdä sitovia ratkaisuja jo äänittämisvaiheessa.