Studiotyöskentely ›

Ihan hyviä visioita on ollut, mutta täytyy sanoa, että ei ole kyllä tapahtunut oikeastaan mitään kovin uutta ja innovatiivista pitkään pitkään aikaan. Ihan samoilla vehkeillä pystyy edelleen duunaamaan kuin silloin 5 vuotta sitten. Tuntuu, että tällä hetkellä ollaan aika paikallaan pysyvässä tilanteessa.

Cathi777: Ihan hyviä visioita on ollut, mutta täytyy sanoa, että ei ole kyllä tapahtunut oikeastaan mitään kovin uutta ja innovatiivista pitkään pitkään aikaan. Ihan samoilla vehkeillä pystyy edelleen duunaamaan kuin silloin 5 vuotta sitten. Tuntuu, että tällä hetkellä ollaan aika paikallaan pysyvässä tilanteessa.
 
Mun visio topicista:
 
2015 ei tarvita tietokonetta. Kaikki hoituu yhdellä näppiksen kokoisella laitteella, jonka fyysinen koko on tuota luokkaa pelkästään liitäntämahdollisuuksien takia.

Laitteessa on sisäänrakennettua suoraan presetit erilaisiin musiikkityyleihin ja laite korjaa automaattisesti laulun epäpuhtaudet ja laittaa rummut timeen - monen muun asian ohella. Kitarasoundin saa napilla vaihdettu 70-luvun fuzz-pörinästä tuon ajan muodikkaaseen 3-D-kohisevaan säröön. Luonnollisesti biisin voi hetkessä siirtää siihen "pilveen", jossa on jaossa lähes kaikki maailman musiikki.
 
Odotellaan Zoomin uusinta mallia, josko siinä nuo olisi:) Pilvipalvelut ovat jo kehittyneet pitkälle, mutta hajautetusti. Ehkä enemmänkin voisi olla varmuuskopioinnit suoraan dropboxiin tms.

Tulipa nopeasti tämä vuosi 2015:-) Ei mitään kovin mullistavaa ole tapahtunut.

Lapari: Tulipa nopeasti tämä vuosi 2015:-) Ei mitään kovin mullistavaa ole tapahtunut.
 
Piti oikein käydä Zoomin sivuilla katsomassa olisiko uutta jo tarjolla.
 
Tälläinen löytyi, Iphoneen liitettävä stereokonkka, kaupanpäälle hieno vanhan miehen tupee:
 
http://www.zoom.co.jp/products/iq6/?lang=en

Jaha, etulevaisuus toteutuu:-). En jaksanut kahlata ketjua läpi mutta näyttää siltä että studio mahtuu reppuun vuonna 2015. Harrastelijalle se on iRig + iPad + Garageband ja ammattilainen korvaa iRigin varmaan Apogeella ja Garagebandin jollain proosoftan mobiiliversiolla. Siinä on paketti jolla hyvin pitkälti voi tehdä kaikkea..... tai ainakaan se ei ole vehkeistä kiinni. Tietenkään äänen fysiikka ei ole muuttunut mihinkään, jokaisessa tilassa on akustiikka joka soveltuu paremmin tai huonommin äänittämiseen ja mikrofonit ovat mitä ovat aina olleet, mutta itse laitteisto mahtuu taskuun.
 
Minusta tämä on aivan ihmeellistä mitä nykyisin voi ihan jokaikinen ihminen tehdä laitteilla jotka ovat ihan jokaikisen ulottuvilla. Vastareaktiona näyttää analogiset äänitysemmeet tulevan muotiin ainakin niissä piireissä joilla on mahdollisuus niiden kanssa operoida. Eikös nykyisin ole studioita joissa koko prosessi hoidetaan analogisesti aina kelamnkkoja myöten ja huttu muunnetaan digitaaliseksi vasta ihan prosessin lopuksi?

hallu: Jaha, etulevaisuus toteutuu:-). En jaksanut kahlata ketjua läpi mutta näyttää siltä että studio mahtuu reppuun vuonna 2015. Harrastelijalle se on iRig + iPad + Garageband ja ammattilainen korvaa iRigin varmaan Apogeella ja Garagebandin jollain proosoftan mobiiliversiolla. Siinä on paketti jolla hyvin pitkälti voi tehdä kaikkea..... tai ainakaan se ei ole vehkeistä kiinni. Tietenkään äänen fysiikka ei ole muuttunut mihinkään, jokaisessa tilassa on akustiikka joka soveltuu paremmin tai huonommin äänittämiseen ja mikrofonit ovat mitä ovat aina olleet, mutta itse laitteisto mahtuu taskuun.
 
Mitä se auttaa että "laite" mahtuu taskuun jos jo mikkitelineet on yhtä isoja kuin aina ennenkin. Nyt voi siis jonkin H1:n tai H4:n korvata iphonella + siihen tökätyllä stereomikillä. Toki sitten löytyy editointimahdollisuudet. Mutta jos oikeasti haluaa äänitellä niin kyllä siinä auton takakontti täyttyy romppeista kun äänityskalustoa siirretään. Ja kyllä mä silloin mieluummin otan siihen Macbookin kuin iPadin, mutta tässä toki käyttötarkoitus ja -tilanne vaikuttavat. Molemmat mahtuvat reppuun, samalla kertaakin.
 
PS. Jos taas ei ole varsinaisesti tarve äänittää, vaan harrastaa musiikintekoa reissussakin, niin iPad olisi ollut vastaus unelmilleni runsaat 20 vuotta sitten. Yamahalta tuli silloin videokasetin kokoinen midityöasema, QY10, ostin sen mutta se ei kauan jaksanut innostaa, myin pois.

Aika vähän on muuttunut ainakaan itellä kotihommat. SSD-levyt ehkä suurin tekninen kohennus. Vähän nopeempi läppäri ja uudemmat softat. Muuten aika sama meno kun tuolloinkin...

Mikael: Aika vähän on muuttunut ainakaan itellä kotihommat. SSD-levyt ehkä suurin tekninen kohennus. Vähän nopeempi läppäri ja uudemmat softat. Muuten aika sama meno kun tuolloinkin...
 
Näin se on mullakin. Isosta windows-myllystä ja Cubasesta vaihdoin Macbook + Logic -yhdistelmään, ja samalla jäi mikseri ja rautasynat pois jokapäiväisestä kokoonpanosta.

Entä se usb3? Onko siltä rintamalta mitään, joka voisi ottaa pojan reppuselkään. Thunderbolt-äänikortteja on alkanu tulemaan.

Asiat on kyllä ihan kunnossa, mutta näistä nykyajan tietoteknisistä hienouksista olen pudonnut kelkasta. Nämä SSD:t ja Satat sun muut. Viimeksi olen käyttöjärjestelmää optimoinut audiokäyttöön XP-kaudella, läppäri on siis viitisen vuotta vanha, silloin osastoa nopea ja laadukas, nopeasti pyörivälle irtokovalevylle usb2 menee materiaali.
 
Kysymys siis kuuluu, minkälaisella kokoonpanolla nykyään rakennettaisiin varmatoiminen, riittävän tehokas äänityskone, ja miten systeemi viriteltäisiin? Otetaan lähtökohdaksi nyt vaikka fw-väyläinen interface ... kun sellainen nyt on... jos toimivia fw-väyliä enää edes saa.

32-bittisen XP:n päivitin 64-bittiseen Windows seiskaan ja muistia 16Gb. Cubase 8:a odotan saapuvaksi Treppendorffin kylästä asennettavaksi.
 
Ja 10 vuotta vanha läppäri vaihtui uuteen Lenovon läppäriin (liveäänityksiä ym. varten).

Lennu: Entä se usb3? Onko siltä rintamalta mitään, joka voisi ottaa pojan reppuselkään. Thunderbolt-äänikortteja on alkanu tulemaan.
 
http://display.didioffendyou.com/1/3117513075e664be0.jpg
 
Is it in yet?
 
.
 
Oikeastaan kaikilta, taiteellisilta, musiikillisilta jne. oleellisilta tahoilta katsottuna, mikään ei enää tunnu missään. Itse asian, musiikin, kannalta siis.
 
Vuosi 2009 oli siis kotistudioiden historiassa vastaava, mitä vuosi 1959 oli sähkökitaroiden historiassa; mitään soundillisesti parempaa ei enää koskaan tultaisi tekemään! Its all downhill from now on.
 
;-)

Pop Corn: http://display.didioffendyou.com/1/3117513075e664be0.jpg
 
Is it in yet?
 
.
 
Oikeastaan kaikilta, taiteellisilta, musiikillisilta jne. oleellisilta tahoilta katsottuna, mikään ei enää tunnu missään. Itse asian, musiikin, kannalta siis.
 
Vuosi 2009 oli siis kotistudioiden historiassa vastaava, mitä vuosi 1959 oli sähkökitaroiden historiassa; mitään soundillisesti parempaa ei enää koskaan tultaisi tekemään! Its all downhill from now on.
 
;-)
 
Ei saundillisesti parempaa ehkä, mutta sen soundin saa halvemmalla ja tulevaisuudessa vielä paljon halvemmalla. Kyllähän soundi-ihanteetkin muuttuvat ja kun olen kuunnellut levyjä eri vuosikymmeniltä (alkaen kuuskytluvulta jolloin ensimmäistä kertaa alettiin ajatella, että levyillä yleensä on jokin oma soundi ja ettei levy ole vain taltio livesoitosta), niin kyllähän kaikilla vuosikymmenillä on ollut jokin muotisoundi jota valtavirta pyrkii noudattamaan. Nämä muodit muuttuu. Hassau että viiskytluvulla taltio pyrki kuulostamaan live-esitykseltä ja nykyisin live-esitykset pyrkii kuulostamaan taltioilta.
 
Mitä muuten vuonna 2009 tapahtui?

hallu: Ei saundillisesti parempaa ehkä, mutta sen soundin saa halvemmalla ja tulevaisuudessa vielä paljon halvemmalla. Kyllähän soundi-ihanteetkin muuttuvat
 
Kyllä näin on. Tosin juuri tämän vuoksi "juuri sitä soundia" ei itseasiassa saa tulevaisuudessa halvemmalla, vaan se tulee jatkuvasti kalliimmaksi. Kovat tekijät, tilat ja kalusto vähenee vähenemistään. Tilalle tulee bulkkikamaa kiinasta.
 
Tilanne tulee olemaan entistä enemmän se, että kaikilla on samat samplet, mallinnokset ja työtavat käytössään. Tästä johtuen isot ja menestyneet bändit kehittelevät jatkuvasti jotain uutta ja haluavat tehdä asiat toisin kuin kaikki muut tekevät. Monet pyrkivät tietoisesti ulos siitä, mikä on kaikkien saatavilla. Ja ei pelkästään isot bändit, vaan myös omaa linjaansa hakevat musiikkimiehet.
 
Ja kun valtaosa varsinkin harrastelijoiden tuotoksista perustuu edellämainittuihin ja kaikkien saatavilla oleviin massasoundeihin, on luodakseen jotain persoonallista ja poikkeavaa palattava taaksepäin. On opeteltava äänittämään ja tuottamaan omaa soundiaan ja se on tehtävä paremmin kuin mihin kaikilla muilla on mahdollisuus. Karkeasti sanottuna, jos tulevaisuudessa haluaa kuulostaa erilaiselta kuin naapurin bändi, niin se ei ehkä onnistukaan kovin helposti ja halvalla.
 
Hyvä soundi on kuin raha. Jos sitä on kaikilla paljon, se menettää arvonsa. Tai parempi vertaus voisi olla hyvä pihvi. Kun sitä syö kerran kuukaudessa, se on maukas ja tervetullut asia. Jos sitä tarjoillaan joka aterialla, alkaa hyvin nopeasti etsimään jotain toista vaihtoehtoa.
 
Siinä vaiheessa kun riittävän monella genren sisällä alkaa olla samat jutut ja meiningit, niin genre alkaa muuttaan muotoaan. Ja se muuttaa muotoaan sen veturin mukaan, joka tekee asiat maukkaasti, mutta eritavalla kuin muut.

Groovi: Kyllä näin on. Tosin juuri tämän vuoksi "juuri sitä soundia" ei itseasiassa saa tulevaisuudessa halvemmalla, vaan se tulee jatkuvasti kalliimmaksi. Kovat tekijät, tilat ja kalusto vähenee vähenemistään. Tilalle tulee bulkkikamaa kiinasta.
 
Tilanne tulee olemaan entistä enemmän se, että kaikilla on samat samplet, mallinnokset ja työtavat käytössään. Tästä johtuen isot ja menestyneet bändit kehittelevät jatkuvasti jotain uutta ja haluavat tehdä asiat toisin kuin kaikki muut tekevät. Monet pyrkivät tietoisesti ulos siitä, mikä on kaikkien saatavilla. Ja ei pelkästään isot bändit, vaan myös omaa linjaansa hakevat musiikkimiehet.
 
Ja kun valtaosa varsinkin harrastelijoiden tuotoksista perustuu edellämainittuihin ja kaikkien saatavilla oleviin massasoundeihin, on luodakseen jotain persoonallista ja poikkeavaa palattava taaksepäin. On opeteltava äänittämään ja tuottamaan omaa soundiaan ja se on tehtävä paremmin kuin mihin kaikilla muilla on mahdollisuus. Karkeasti sanottuna, jos tulevaisuudessa haluaa kuulostaa erilaiselta kuin naapurin bändi, niin se ei ehkä onnistukaan kovin helposti ja halvalla.
 
Hyvä soundi on kuin raha. Jos sitä on kaikilla paljon, se menettää arvonsa. Tai parempi vertaus voisi olla hyvä pihvi. Kun sitä syö kerran kuukaudessa, se on maukas ja tervetullut asia. Jos sitä tarjoillaan joka aterialla, alkaa hyvin nopeasti etsimään jotain toista vaihtoehtoa.
 
Siinä vaiheessa kun riittävän monella genren sisällä alkaa olla samat jutut ja meiningit, niin genre alkaa muuttaan muotoaan. Ja se muuttaa muotoaan sen veturin mukaan, joka tekee asiat maukkaasti, mutta eritavalla kuin muut.
 
En kyllä voi väittää vastaan:-) juuri noinhan asia tietenkin on jo nyt. Jos biisin kirjoittaja onnistuu kirjoittamaan hyvän biisin, niin ei sen vaan halua kuulostavan "tusinatuotteelta", vaan siihen taltioon haluaa satsata enemmän.

virtalahde: Itselläni on yhä sellainen fiilis, että v. 2015 kotistudion pullonkaula on huono akustiikka+huonot kaiuttimet, eikä väylän siirtonopeus.
 
Osuit ja upposin.
 
Ostin uudet verhot ;-)

mattim: Osuit ja upposin.
 
Ostin uudet verhot ;-)
 
Ne vaikuttaa työtehoon takuulla enemmän kuin siirtoväylä.