Studiotyöskentely ›

AKWM: Päädyin pitkähkön päänpyörittelyn ja pohtimisen jälkeen tekeen bassoansojen kanssa sillä tavalla, että pätkin reikäraudasta sopivat palat, kiinnitin ne ankkuriruuveilla seinään ja viritin todella järeetä rautalankaa ylös sinne nurkkaan. Sitten kaks tommosta valmista levyä samaisella reikäraudalla kiinni toisiinsa ja koukut puukehikkoon kiinni. Ei muuta kun ripustus ylos ja hyvät tuli. https://www.dropbox.com/s/emqx9uvf4 … eqg/Photo%202.8.2014%2015.54.08.jpg
 
Muille seinille jäi laitettavaks tähän hätään viis elementtiä, mitkä sitten kiinnitin vähän samalla tavalla kun taulut yleensä. Eli rautalanka elementin taakse ja koukku/koukut seinään.
 
Mitään ihmeitähän tommosilta on turha odottaa, eikä ne bassopäälle tee vielä oikeen mittään. Mulla meni just 9 paalia 150mm paroc extraa pelkkiin miksaushuoneen takanurkkiin.. Ootko tehny akustisia mittauksia huoneessa?

washburn: Mitään ihmeitähän tommosilta on turha odottaa
 
Niin, tässä pitää taas ymmärtää ihan tosi pienellä budjetilla tehdyn amatöörihuoneen ja kovatasoisemman studion ero. Mulla oli tarkotus tehä epämiellyttävästä ja naurettavan epätasaisesta huoneesta semmonen, että miksauksiin saa jotain järkeä ja että siellä ei harmita tehdä musiikkia useita tunteja päivässä. Onhan tossa vielä omat akustiset ongelmansa, mutta kokonaisvaltasesti parannusta tuli todella huomattavasti. Oon erittäin tyytyväinen ja aattelin tässä hiljalleen ajan kanssa laitella tota paremmaksi. Opiskelijan tuloilla ei vaan äkkiseltään osteta kymmeniä paaleja villaa+leluja.
 
Ootko tehny akustisia mittauksia huoneessa?
 
En. Seuraavaks ajattelin nimenomaan hommata sen mittamikin käyttöön ja katsella mitä lähtis seuraavaks tekemään.

washburn: Mitään ihmeitähän tommosilta on turha odottaa, eikä ne bassopäälle tee vielä oikeen mittään. Mulla meni just 9 paalia 150mm paroc extraa pelkkiin miksaushuoneen takanurkkiin.. Ootko tehny akustisia mittauksia huoneessa?
 
Soittotila on eri juttu kuin miksaustila. Eikös tässä ollu kyse soittotilasta? Nurkkien demppaaminen auttaa kyllä soittotilassa. Ihan turhaa laskea mitään virtausvastuksia insinöörin tarkkuudella tossa touhussa, kunhan unohtaa vaan kananmunakennot suosista. Korvia tässä hommassa peliin ennemmin kuin mittamikkiä.
Tein yhdestä kivivillapaketista( joku halvin mahd) neljä taulua joita siirreltiin treeniksen seinillä ja nurkissa basistin jurmuuttaessa samalla. Vaikuttaa ihan älyttömän paljon tommoset 15cm paksut taulut jo vaikka vaan neljä kpl. Kun nostettiin taulut ulos treeniksestä alkoi basso kiertää ihan täysillä. Päädyttiin sitte katon rajaan nurkkiin ne laittamaan niin ei oo tiellä. Bassotoisto selkeni ihan selvästi ja radikaalisti nuikin pienellä operaatiolla. Oli hyvä tilaisuus koittaa kun oli ihan paljas huone. Tietty sitten laitettiin seinille vielä muutakin...
Miksaushuoneena tuskin silti olis hyvä.
josny kyse oli tarkkaamosta niin unohtakaa koko juttu...

Osaakos kenkään sanoa, miten tuollainen modernin kerrostalon perusikkuna
toimii akustisesti?
Enkä nyt meinaa heijastavana pintana, vaan lähinnä pidempien taajuksien kanssa.
Tietty muuttujia on paljon pinta-alasta paksuuteen ja kerroksiin, mutta jotain suuntaa antavaa. Eiks se periaatteessa toimi resonaattorina, joka päästää botnen avaruuteen?

Normi ikkunasta menee botne läpi niin että heilahtaa, siksi normi kämpässä tiski ikkunan edessä on hyvä vaihtoehto sillä ne ylemmät taajuudet on helpompi hoitaa mitkä peilaa siitä takas, ja nekin poistuu jos kämpän takaosasta niitä ei sinne enää paljoo takas heijastele. Kajareistahan se yläpää tulee jo aikalailla suoraan kuuntelijaan eikä pallona kuten alapää.

Vaan meneekö, jos monikerroslasit on kuitenkin suht tiiviiksi rakennettu?
Eihän ilmatiivis studion ikkunakaan päästä ääntä lävitte.
Mutta mitäs sille ääniaallolle sitten tapahtuu? Kuoleeko se, vai taittuu takaisin?

dewil: Vaan meneekö, jos monikerroslasit on kuitenkin suht tiiviiksi rakennettu?
Eihän ilmatiivis studion ikkunakaan päästä ääntä lävitte.
Mutta mitäs sille ääniaallolle sitten tapahtuu? Kuoleeko se, vai taittuu takaisin?
 
Hämähäkkivaistoni sanoo, että kimpoaapi takaisin.

Kyllähän se ikkuna jonkinlaisena levyresonaattorina toimii, riippuen pinta-alasta ja lasin paksuudesta. Ihan alimmat menee varmasti läpi, koska niiden pysäyttämiseen tarvitaan massaa huomattavassa määrin. Normi ikkunalasi on kuitenkin verrattain ohutta verrattuna vaikkapa studiolaseihin.

dewil: Vaan meneekö, jos monikerroslasit on kuitenkin suht tiiviiksi rakennettu?
Eihän ilmatiivis studion ikkunakaan päästä ääntä lävitte.
Mutta mitäs sille ääniaallolle sitten tapahtuu? Kuoleeko se, vai taittuu takaisin?
 
Kysytyissä normikerrostaloklaseissa on tyypillisesti sen verran falskia, että korvausilma pääsee sisään. Joten ryhäset pääsevät ulos.
Tuo kajareiden sijoittaminen ikkunoiden eteen on kyllä ihan käypäinen asetelma. Mahdollisina huonoina puolina näkisin ikkunan läpi mahdollisesti kantautuvan möykän, ja ikkunasta takaisin heijastuvan ambienssimelun. Ensimmäiseen voi vaikuttaa haulikolla tai valitsemalla hiljaisen asuinpaikan, jälkimmäiseen vaimentamalla takaseinää, miksei muitakin pintoja.

dewil: Vaan meneekö, jos monikerroslasit on kuitenkin suht tiiviiksi rakennettu?
Eihän ilmatiivis studion ikkunakaan päästä ääntä lävitte.
Mutta mitäs sille ääniaallolle sitten tapahtuu? Kuoleeko se, vai taittuu takaisin?
 
Studioissa tarkkaamon ikkunoissa on lasit tai pleksit aseteltu siten ettei oo ihan suorassa ne. Eli toisiinsa nähden kallistuu muutamia asteita. Yläreuna ja alareuna ei siis samassa linjassa esim ja kaikki eri kerrokset kallistuu eri suuntiin.Vastaus kysymykseen on että se menee osittain läpi, mutta koska lasit on ns vinossa ei pääse tekemään tasaista aaltoa ja resonoimaan....

Onkohan järkeä lisätä vintillä olevaa villakerrosta?
Vaimentaako ulkoa tulevaa mekkalaa?

Pitäis keksiä jotain halpaa akustointia seiniin.
 
Edit: Villataulut rakenteilla. Patjoilla ei ollut kummoista merkitystä.

Mitäs mieltä ihmiset ovat täällä nykyään absorberien ja bassoansojen rakenteesta pikkuseen kotistudioon? Lähinnä kiinnostaa kuuntelualueen ympärille tulevien absorberien rakennus. Monessa paikassa neuvotaan vaan verhoilemaan villalämiskät ja ampumalla siihen istuva puukehikko. Toisaalla kerrotaan että tärkeintä on ilmarako villan ja seinän välissä? Eli onko järkevää rakentaa syvempi kehikko kuin villa ja jättää ilmaa väliin vai onko merkitystä 10-15 neliön kopissa. Entä toimiiko samat säännöt nurkkaan menevillä lattiasta-kattoon bassoansoilla? Toiset laittavat kangasverhoilun, toiset kovempaa paneelia etulaitaan...

McLeach: Mitäs mieltä ihmiset ovat täällä nykyään absorberien ja bassoansojen rakenteesta pikkuseen kotistudioon? Lähinnä kiinnostaa kuuntelualueen ympärille tulevien absorberien rakennus. Monessa paikassa neuvotaan vaan verhoilemaan villalämiskät ja ampumalla siihen istuva puukehikko. Toisaalla kerrotaan että tärkeintä on ilmarako villan ja seinän välissä? Eli onko järkevää rakentaa syvempi kehikko kuin villa ja jättää ilmaa väliin vai onko merkitystä 10-15 neliön kopissa. Entä toimiiko samat säännöt nurkkaan menevillä lattiasta-kattoon bassoansoilla? Toiset laittavat kangasverhoilun, toiset kovempaa paneelia etulaitaan...
 
Toi ilmarako tulee esille usein senkin takia, että se parantaa jonkin verran ohuiden paneelien vaimennusta matalilla taajuksilla. Jos halutaan todellisuudessa oikeasti vaimentaa matalia (200hz alaspäin) bassotaajuuksia, tarvitaan syvyyttä ja huokoisuutta paljon enemmän kuin mitä normaaleissa elinoloissa on yleensä suotavaa.
 
http://www.acousticmodelling.com/porous.php
 
Tuolta laskeskelemaan ja vertailemaan. Perus kivivillojen ilmavirtavastukset vaihtelee siinä 5000-10000 luokassa. Mutta jos yleisenä nyrkkisääntönä pitää jotain todeta, niin syvät ja huokoiset bassoansat toimii yleensä paremmin kuin ohuet ansat ilmavälillä.
 
Jos seinät on paksut, tolla neliömäärällä vaimennusta saa olla kyllä huomattava määrä jotta alkaa ongelmat talttumaan. Onko huoneella muuta käyttöä, ergo, kuinka paljon sinne voi tunkea akustointia ennen hellasäröä tmv ilmiöitä?
 
E: Mutta siis, jos huoneen suhteen ei ole täysin vapaita käsiä, ja neliömäärät on todella pienet, ei päätään kannata liikaa stressata sillä akustoinnilla tietyn pisteen jälkeen. Fysiikka ja realiteetit tulee vastaan budjettia nopeammin. Kulmiin ja ensiheijastuspisteisiin niin paksusti villaa kun elämä antaa myöten ja sitten vaan opettelee elämään.

saastara: Toi ilmarako tulee esille usein senkin takia, että se parantaa jonkin verran ohuiden paneelien vaimennusta matalilla taajuksilla. Jos halutaan todellisuudessa oikeasti vaimentaa matalia (200hz alaspäin) bassotaajuuksia, tarvitaan syvyyttä ja huokoisuutta paljon enemmän kuin mitä normaaleissa elinoloissa on yleensä suotavaa.
 
http://www.acousticmodelling.com/porous.php
 
Tuolta laskeskelemaan ja vertailemaan. Perus kivivillojen ilmavirtavastukset vaihtelee siinä 5000-10000 luokassa. Mutta jos yleisenä nyrkkisääntönä pitää jotain todeta, niin syvät ja huokoiset bassoansat toimii yleensä paremmin kuin ohuet ansat ilmavälillä.
 
Jos seinät on paksut, tolla neliömäärällä vaimennusta saa olla kyllä huomattava määrä jotta alkaa ongelmat talttumaan. Onko huoneella muuta käyttöä, ergo, kuinka paljon sinne voi tunkea akustointia ennen hellasäröä tmv ilmiöitä?
 
E: Mutta siis, jos huoneen suhteen ei ole täysin vapaita käsiä, ja neliömäärät on todella pienet, ei päätään kannata liikaa stressata sillä akustoinnilla tietyn pisteen jälkeen. Fysiikka ja realiteetit tulee vastaan budjettia nopeammin. Kulmiin ja ensiheijastuspisteisiin niin paksusti villaa kun elämä antaa myöten ja sitten vaan opettelee elämään.
 
Tila on tulossa ihan vain miksaamiskäyttöön eli siis mitään ylimääräistä ei ole eikä tule nurkkiin tai seinille. Asia nyt ei ole vielä ajankohtainen mutta kiva olisi juuri tietää millä meiningillä asiaa rupee lähestymään ja etsimään lisää tietoa. Liiaan kovaa ressiä en jaksaisi ottaa kun harrastuskäyttöön vain tulee. Mutta kaikki iisisti toteutuvat ja kannattavat fiksaukset mielelläni teen.

McLeach: Tila on tulossa ihan vain miksaamiskäyttöön eli siis mitään ylimääräistä ei ole eikä tule nurkkiin tai seinille. Asia nyt ei ole vielä ajankohtainen mutta kiva olisi juuri tietää millä meiningillä asiaa rupee lähestymään ja etsimään lisää tietoa. Liiaan kovaa ressiä en jaksaisi ottaa kun harrastuskäyttöön vain tulee. Mutta kaikki iisisti toteutuvat ja kannattavat fiksaukset mielelläni teen.
 
Nurkat nyt on yleensä ne parhaat paikat aloittaa, koska niissä matalat taajuudet villiintyy seinien, lattian ja katon kohdatessa.
 
Mun työhuone on snadisti isompi, mutta luulen, että samanlainen operaatio mahtuisi sunkin huoneeseen.. Mulla nyt lähti lapasesta koko homma mutta ajattelin tehdessä, että mielummin överit kuin vajarit.
 
- Nurkat ansoitin suoraan vaan villapaaleilla kun en jaksanut ruveta mitään paksuja tauluja väsäämään. Eli kaksi tommoista Rockwoolin paalia päällekkäin. Kiinnittää seinään ja verhoilee kankaalla. Takaseinällä sama, paitsi siellä on neljä paalia per nurkka.
 
- Lattiatasolla seinänviertä kiertää kans kivivillapaalit. Kaks paalia per seinä, tein laudasta semmoisen kehikon ja maalasin.
 
- Ton kehikon päällä, korvan korkeudella, on seinillä (sivuilla ja takana), kymmenen 10cm paksua perus kivivillalevyä. Skobejen takana on neljä 25cm paksua levyllä.
 
- Katon rajassa on noiden yläpuolella vielä vastakkaisilla seinillä neljä 25cm paksua levyä ja yksi selkäpuolella, katon rajassa.
 
- Pään päällä on noin 4x4m pilvi, oisko ilmarakoa joku 10cm kattoon.
 
En oo mitään akustisia mittauksia tehnyt ja noi oon touhunnut lähinnä maalaisjärjellä ja perse edellä puuhun-mentaliteetilla. Jonkin verran tuli taustatyötä tehtyä lähinnä noiden huokoisuuksien ja levyjen paksuuksien suhteen. Huone on kuitenkin yllättävän mukava ja todella mielekäs työskennellä, ja eikä ulkopuolella odota mikseissä mitään ikäviä yllätyksiä, eli oon tyytyväinen. Rahaa paloi varmaan se joku reilu 500€ pitkin vuotta.
 
Tää nyt lähinnä 'inspiraationa', eikä tommoinen operaatio ole mitenkään tarpeen.. Paljon vähemmälläkin on tehty parempaa jälkeä varmasti. Vaivannäöstä riippuen, saa todella nättiä tai mun tapauksessa helvetin hirveän näköistä jälkeä. Itse käytin verhoiluun ajattoman tyylikästä mustaa, mutta voihan noi duunaa vaikka marimekosta jos ei halua semmoista lepakkoluolan tunnelmaa.
 
E: Tämmöistä nyt ei tietenkään kannata jonnekkin keskustan yksiöön ryhtyä rakentamaan.

Olemme kaikki erilaisia, ja mikä on yhden mielestä ongelma, ei välttämättä ole sitä toisen mielestä. Sama pätee ratkaisuihin. Siksi katson tarpeelliseksi eritellä asiat toisistaan tarkemmin.
Ensin lähtötilanne: Puurakenne vai betoni? Vaikuttaa ihan tajuttomasti. Huoneen muoto ja koko. Vaikuttaa enemmän betonilla.
Jos betoni, onko vastakkaisia pintoja? Vaikkei, ongelmia voi silti olla bassovasteessa koska SBIR.
Sitten ongelma, jota yritetään ratkaista. Bassovaste vai ensiheijasteet? Eri tauti, eri terapia.

Sotahippi: Olemme kaikki erilaisia, ja mikä on yhden mielestä ongelma, ei välttämättä ole sitä toisen mielestä. Sama pätee ratkaisuihin. Siksi katson tarpeelliseksi eritellä asiat toisistaan tarkemmin.
Ensin lähtötilanne: Puurakenne vai betoni? Vaikuttaa ihan tajuttomasti. Huoneen muoto ja koko. Vaikuttaa enemmän betonilla.
Jos betoni, onko vastakkaisia pintoja? Vaikkei, ongelmia voi silti olla bassovasteessa koska SBIR.
Sitten ongelma, jota yritetään ratkaista. Bassovaste vai ensiheijasteet? Eri tauti, eri terapia.
 
Tämä.
Ja jos ja kun joutuu hellasärön ja asumisen ehdoilla tekemään, niin sit kandee hyödyntää sitä mitä huoneessa jo on. Jos siel on kirjahylly, niin jos sitä voi vetää x- senttiä seinästä ulospäin, niin siihen voi laittaa x- senttiä paksun villakehikon takalevyksi. Jos huoneessa on sohva, niin monasti peffan alla on paljon vain ilmaa, joten siin on tilaa jota voi villalla täyttää.
 
Ja yleensä katossa on tilaa ripustaa siistejä villakehikoita pystyyn vaakaan tai vinoon, kunhan ei kattolamppuja peitä.
 
Ain ei voi tehdä kaikkee mitä haluais tai mitä tarttis, mut yllättävän vähälläkin pääsee eroon "tyhjän huoneen yskäisystä", joka jää kaikumaan kämppään vissiin viikoksi.

Nyt tarvitsisin asiantuntevaa apua. Akustoitava tila toimii opetustilana. Sinne tulee seuraavasta materiaalista alaslaskukatto. http://rivers5.lv/wp-content/uploads/2014/05/Sahara.pdf
 
Tuossa viimeisellä sivulla kerrotaan levyn akustisista ominaisuuksista. Mitä ne tarkoittaa? Lukemia eri taajuusalueilta. Mitä tuo lukema tarkoittaa?

temsku: Nyt tarvitsisin asiantuntevaa apua. Akustoitava tila toimii opetustilana. Sinne tulee seuraavasta materiaalista alaslaskukatto. http://rivers5.lv/wp-content/uploads/2014/05/Sahara.pdf
 
Tuossa viimeisellä sivulla kerrotaan levyn akustisista ominaisuuksista. Mitä ne tarkoittaa? Lukemia eri taajuusalueilta. Mitä tuo lukema tarkoittaa?
 
Se on vain se vaimennuksen taso; Mitä isompi luku, sitä tehokkaampi vaimennus. Nolla kuvaa (teoreettisen) täydellistä heijastusta, yksi (teoreettisen) täydellistä vaimentumista. Normisti jos huoneen sointiin halutaan vaikuttaa ja sen ongelmia ratkoa, pitää arvon olla lähempänä yhtä. Nämä siis tarkoitettu yleisen kaiunnan vaimennukseen jos on paljon hälinää tai herkkiä potilaita huoneessa ym. Näkyy piikkaavan kilohertzin kohdalla joten puheäänen optimointi tässä ilmeisesti on ollut tavoitteena. Tehnevät tilan miellyttävämmäksi olla ja helpottanevat oppilaiden keskittymistä ja jaksamista, koska vähemmän hälyä = vähemmän kognitiivista kuormaa.
 
Oliko tässä joku ongelma?