Studiotyöskentely ›

Johnson D: Tulevaisuuden vintagea. Ja kuten tiedämme, vintage kuulostaa aina paremmalta! :)
 
soundaa vallan riittävältä bändin sisäiseen jakeluun meneviä demoja ajatellen. :) Ja 4 kanavaa kerralla sisään. 4 ulos.
 
Tuli tuossa mieleen, että itseasiassa näitä studioita isompi juttu soundin kannalta voisikin olla jakelu. Nythän siis 99,99 prosenttia kotistudioiden julkaistavista julkaisuista menee myspacejakelun kautta. Ja kaikihan tiedämme mitä se soundille tekee. On melko yhdentekevää onko äänitä äänitetty cd-tasolla vai paremmalla kun se puristetaan lopuksi sen tuubin läpi. Mun mielestä.

Teijo K.: Tuli tuossa mieleen, että itseasiassa näitä studioita isompi juttu soundin kannalta voisikin olla jakelu. Nythän siis 99,99 prosenttia kotistudioiden julkaistavista julkaisuista menee myspacejakelun kautta. Ja kaikihan tiedämme mitä se soundille tekee. On melko yhdentekevää onko äänitä äänitetty cd-tasolla vai paremmalla kun se puristetaan lopuksi sen tuubin läpi. Mun mielestä.
 
Ja kuunnellaan läppärin kaiuttimilla tai ipodin napeilla. Tuolla ensimmäisellä sivulla linkittämäni blogin toisessa osassa oli esitetty mielipide, että kymmenen vuoden kuluttua yhteysnopeudet ovat kasvaneet siinä määrin, että pakkaamattoman 24bit/96kHz-audion streamaus on arkipäivää.
http://wizkidsound.com/blog/2009/08 … roduction-10-years-from-now-part-2/
 
Sehän ei tietenkään tee sisällöstä automaattisesti parempaa, mutta pakko soundata paremmalta kun on niitä bittejä siinä sitten niin!

Teijo K.:
Tuli tuossa mieleen, että itseasiassa näitä studioita isompi juttu soundin kannalta voisikin olla jakelu. Nythän siis 99,99 prosenttia kotistudioiden julkaistavista julkaisuista menee myspacejakelun kautta. Ja kaikihan tiedämme mitä se soundille tekee. On melko yhdentekevää onko äänitä äänitetty cd-tasolla vai paremmalla kun se puristetaan lopuksi sen tuubin läpi. Mun mielestä.
 
YouTube tekee kanssa jotain hauskaa äänelle. Väsäsin yhteen kuvasarjavideoon alkuun kanteleensoittoa rahisevalla äänilevysoundilla. YouTube jotenkin puhdisti sen rahinan siitä äänestä pois. Arvaa harmittiko.

Laitoin saman tiedoston sekä Youtubeen että Myspaceen. Youtubessa biisi soi huomattavasti paljon softimmin ja ponnettomammin.

Jossain toisessa ketjussa Kivi yritti sinulle selittää, että varsinkin kotistudiokäytössä ulkoisen väylän kuormat eivät kuitenkaan tarvitse kovin suuria siirtonopeuksia, kun miksaus tehdään jo koneella. Ulkoisen väylän kapasiteetilla on varsinaisesti merkitystä silloin kun äänitetään suuria raitamääriä kerralla.
 
Ei silloinkaanko kun ajat 24bit/192kHz 5.1 surround ääntä äänikortille (24x192000x6 = 2 764 800 bittiä/sekunti )?

Plugarien kautta monitoroitaessa syntyvä latenssikin johtuu enimmäkseen muusta kuin tuosta väylästä.
 
Väylän nopeuden lisäksi kasvaa prosessorin käytettävissä oleva teho (kun siirrytään USB 2.0:sta USB 3.0:n). Tuota tehoahan plugarien laskentaan tarvitaan. Siis latenssin pienentämiseksi. Myös USB2.0:n pollaava rakenne vaikuttaa oleellisesti latenssiin (pollausväli).
 
---------------------------------------------------------------------------------------------
Ohessa vielä tämän ketjun ensimmäinen viesti:

1) Moniraitaäänitys minimi 2 tuloa, mutta USB 3.0 on tuonut tullessaan mahdollisuuden toteuttaa helpolla enemmänkin tuloja, ilman että USB ahdistaisi (edit 24.1: Tai olisi pysyttävä alhaisissa sample-taajuuksissa)

2) Äänikortin tulee kyetä ohjaamaan surround äänijärjestelmää. Ainakin 6 aktiivikaiutinta. (Edit 24.1 : ilman sen enempiä ulkoisia lisäelektroniikkoja. Katso oheinen kuva)

3) Monitorointi tulee voida tehdä:
- 3.1 Kuulokkeilla (stereo mono) suoraan äänikortista halutusta lähteestä.
- 3.2 Kuulokkeilla DAW ohjelman tekemänä. Äänikortin 2 kanavaa käytetään tähän.

4) PC on sitä luokkaa että se kykenee syöttämään myös monitorointiääntä ilman suurempaa latenssia nauhoitustilanteessa. (edit24.1: Vaikka plugareitakin on käytössä)

5) USB 3.0 pystyy välittämään 8 kanavaa sisään ja ulos äänikortin ja PC:n välillä vaivattomasti yhtaikaisesti 96kHz/24bit ääntä.

6) Perus PC on tuolloin 64-bit, 4 GHz Clock, Quad Core, 16 GB RAM, 1 TB High Speed Disk, 64-bittinen Windows 7 (edit 24.1 : Tämä taitaa olla alakanttiin)

7) MIDI-keyboardissa ei tarvita slidereita, säätönuppeja tai painikkeita, vaan ne saa järkevän hintaisten MIDI-kontrolleripöytien mukana.

Ohessa kuva systeemistä:
http://rulla.kuvaboxi.fi/mediaobjec … 9/12/13/8143010478557047739orig.png
 
---------------------------------------------------------------------------------------------
 
Loppukaneetti:
Nämä eivät ole minun preferenssejäni! Mutta aivan varmasti näitä nähdään markkinoinnissa tulevina vuosina. Takuulla löytyy myös monta rumpalia, joiden mielestä rumpujen äänittämiseen riittää juuri ja juuri 8 mikkiä sekä kutakin sämplätään ainakin 96kHz:llä.

albert18: Ei silloinkaanko kun ajat 24bit/192kHz 5.1 surround ääntä äänikortille (24x192000x6 = 2 764 800 bittiä/sekunti )
 
Totta kai joskus tulee rajat vastaan. Jos tuo on sinun visiosi mikä on oleellista, eli että kotistudiossa tehdään 2015 surround-ääntä isoilla näytteenottotaajuuksilla, niin jossain kohtaa tarvitaan tehokkaampia väyliä. Hyvä että semmoisia kehitetään.
 
Väylän nopeuden lisäksi kasvaa prosessorin käytettävissä oleva teho (kun siirrytään USB 2.0:sta USB 3.0:n). Tuota tehoahan plugarien laskentaan tarvitaan. Siis latenssin pienentämiseksi.
 
Oma kokemukseni on että yksi oleellisimpia latenssia aiheuttavista tekijöistä on puskuroinnin tarve. Puskuri tarvitaan joka paikkaan missä koodattua ääntä siirretään sellaisten komponenttien (softaa tai hardista) välillä jotka eivät käsittele ja siirrä sitä synkronisesti vaan siirto- tai käsittelykapasiteetti tai viive voi vaihdella. Puskurointi pitää mitoittaa kutakuinkin pahimman tapauksen mukaan, siis maksimiviiveen. Pollauksen tarpeen poistuminen usb-väylältä osaltaan vähentää puskuroinnin tarvetta, mutta ei poista sitä koska siirron ja käsittelyn viivet kuitenkin vaihtelevat. Sama juttu siellä tietokoneen sisällä kun ääntä pallotellaan eri softien välillä. Olen tuontapaisten asioiden kanssa ollut tekemisissä kehittäessäni matkapuhelinverkkoihin ip-pohjaista pikapuheluominaisuutta vuosikymmenen alkupuolella.

Danko: Ja kuunnellaan läppärin kaiuttimilla tai ipodin napeilla. Tuolla ensimmäisellä sivulla linkittämäni blogin toisessa osassa oli esitetty mielipide, että kymmenen vuoden kuluttua yhteysnopeudet ovat kasvaneet siinä määrin, että pakkaamattoman 24bit/96kHz-audion streamaus on arkipäivää.
http://wizkidsound.com/blog/2009/08 … roduction-10-years-from-now-part-2/
 
Sehän ei tietenkään tee sisällöstä automaattisesti parempaa, mutta pakko soundata paremmalta kun on niitä bittejä siinä sitten niin!
 
Bittejä ja herzejä on helppo myydä, vaikka ne eivät asiaa yhtään edistäisikään. Vähän sama kuin valokuvaamisessa. Se voi kyllä olla, omasta mielestäni ikävä kyllä, yksi ihan mahdollinen suunta jos markkinamiehet niin päättävät, ett kotistudioihin myydään helppoa väylänopeutta ja äänitystaajuutta tai surroundia, sensijaan että myytäisiin vaikka laadukkaampia mikkietusia ja parempia mikkejä.

Oma kokemukseni on että yksi oleellisimpia latenssia aiheuttavista tekijöistä on puskuroinnin tarve.
 
Puskuroinnin tarve syntyy pullonkaulaan, jota edeltää prosessi josta ei saada tasaisesti tavaraa (l. datapakettia välittömästi kun pullonkaula on varmis käyttämään sellaisen). Siksi pullonkaulan eteen on laitettava puskuri, johon prosessi heittää suuremman määrän datapaketteja kerrallaan.
 
Jos pullonkaula on USB-väylä, tulee DAW-ohjelman siirtää ASIO-puskuriin riittävästi tavaraa, jotta USB:llä on lähetettävää kunnes DAW seuraavan kerran tulee puskuria täyttämään.
 
Jos USB nopeutuu riittävästi, se ei olekaan enään pulonkaulana, vaan joko DA-muuntimia äänikortilla ruokkiva ohjelma tai itse DA-muunnin. Äänikortillakin siis tarvitaan puskuri.
 
Tietysti prosessorin tulee olla kuitenkin sitä teholuokkaa, tai paremminkin sen äänidatan generoimiseen erikoistunut ohjelma saada ajoaikaa riittävästi, jotta kykenee ruokkimaan puskuria, missä se sitten lieneekin.
 
Latenssihan (puskurin pituus) muodostuu siitä taajuudesta (jaksonajasta), jolla pullonkaula syö dataa verrattuna siihen maksimiaikaan, jona prosessi (DAW) ei kykene puskuria täyttämään.
 
PS. Nyt tää alkaa olla jo tietotekniikkaa. Jos vaimennetaan tää haara.

albert18:
PS. Nyt tää alkaa olla jo tietotekniikkaa. Jos vaimennetaan tää haara.
 
Heh, juuri kun tullaan tuohon kysymykseen onko usb-väylä oleellisin latenssin aiheuttaja.
 
Pullonkaula on terminä tuossa ihan hyvä, joskin siitä nousee nimenomaan siirtoon liittyviä mielikuvia. Pullonkaula voi kuitenkin yhtälailla olla mikä tahansa systeemin osa joka ei pysty käsittelemään dataa juuri samassa tahdissa kuin edeltävä tai seuraava osa. Eli puskurointia tarvitaan, kun peräkkäiset komponentit eivät käsittele äänidataa synkronissa, siis sample samplelta samassa tahdissa.
 
Jos oikeasti analysoitaisiin tuota puskurointia, niin kannattaa muistaa että vaativin tapaus on se jossa ääni kulkee "reaaliajassa" päästä päähän (esimerkiksi monitoroitaessa tai puhelinverkossa) eli kummassakin ääripäässä sampletahti on kiinteä ja muun systeemin on sopeuduttava siihen juurikin puskurien avulla. Tuohon nähden toisto tai äänitys on triviaalia.
 
Mutta joo, voidaan lopettaa. Mulla on oikeitakin töitä tässä.

albert18: Ei silloinkaanko kun ajat 24bit/192kHz 5.1 surround ääntä äänikortille (24x192000x6 = 2 764 800 bittiä/sekunti )?
 
Silloin kun äänitetään esimerkiksi klassisen musiikin konserttia 5.1 -puulla (puuksi kutsutaan telinettä jossa on useita mikrofoneja muodostelmassa) muuttuvat koko laitteiston vaatimukset joksikin aivan muuksi kuin kaavioissasi oleva harakanpesä. Kyllä, tunnen äänittäjiä joiden vaatimukset ovat ainakin jo toistakymmentä vuotta olleet samat kuin tulevaisuuvisiosi tarjoamat, koko tämän ajan heillä on myös ollut mahdollisuus toteuttaa visioitaan. Ne visiot eivät silti ole kaikkien visioita, eivät edes yleistymässä koska vaikka 24bit on verrattomasti parempi kuin 16bit, 192 ei tuo olennaista parannusta edes 44.1 kiloherziin ellei musiikin kauneusihanne totaalisesti muutu. Ja vaikka toisikin, se on ihan sama, koska sillä ei ole yhtään mitään väliä millaisia väyliä siitä koneesta lähtee, ei työkoneeseen laiteta mitään usb-purkkavirityksiä kun siinä on leipä kiinni.
 
Uskoisitko, jos sanon että suurin osa, jopa melkein kaikki 5.1 -surroundiksi miksattava audio otetaan sisään monona, yksi raita kerrallaan?
 
Mä ymmärrän että sä olet tullut tänne ensin kertomaan ideoistasi, mutta jatkossa myös viihdyttämään itseäsi jankkaamalla. Olet onnistunutkin, sikäli että sinulle ovat vastanneet myös niin studio- kuin tietotekniikan erittäin kovan tason ammattilaiset, ja sinulle on oltu todella kilttejä. Älä ylpisty siitä, tämä hauskuus ei voi jatkua enää kovin pitkään jos itsepäisesti toistat itseäsi. Keksijän ja kokeilijan työssä olennaista on pystyä hylkäämään toissijaiset pointit jotta pääsee kokeilemaan uusia ratkaisuja. Toivon todella, että keksit jotain uutta ja visiosi laajenee tasolle jossa se tuo jotain uutta audiotyöhön - tällä hetkellä olet vielä pahasti historian puolella tulevaisuuskuvinesi.
 
Käy kirjastosta joku hyvä kirja, vaikkapa J. Pekka Mäkelän "Oma studio ja äänittämisen taito", ja lue se ajatuksen kanssa läpi. Ruutia ei kannata keksiä lisää, eikä ole mitään syytä enää pyörän keksimisen jälkeen tuoda markkinoille kilpailevaa "nelikulmaista pyörää" jos se on olennaisesti nykyistä tarjontaa toimimattomampi.
 
Kaikkea hyvää,
 
Kivi

Uskoisitko, jos sanon että suurin osa, jopa melkein kaikki 5.1 -surroundiksi miksattava audio otetaan sisään monona, yksi raita kerrallaan?
 
Uskoisin ja pidän myös järkevänä. Pois lukien mm. a capella.
 
Kiitos kivi vastauksistasi. Vaikka muuttelet kovasti minun sanomiani ja vastaat muuntelemiisi, löydän vastauksistasi myös kokemuksen tuomaa viisauttakin.
 
Albert

Viiden vuoden päästä voisi saada SD-tasoita SDI-kamaa ja embeddereitä lähes ilmaiseksi kun se muuttuu pro-puolella romuraudaksi ja TDM prosessoimaan. Tietenkin ;)
 
e. visuaalinen komponentti tulee ja jyrää meitin...
 
e2. Välikorvahan on impedanssimuunnin ja ainakin minun Z= erisuuri kuin pallotuolin akustinen impedanssi. Auditiiviselle henkilölle se on melkein vankila...

Taitaa USB 3.0 jäädä aika lyhytaikaiseksi liitynnäksi, Light Peak (http://en.wikipedia.org/wiki/Light_Peak )on ilmeisesti tulossa jo ensi vuonna:
 
http://www.crunchgear.com/2010/04/1 … icts-light-peak-to-replace-usb-3-0/
 
Sen jälkeen ei tarvitakaan uusia liitäntöjä vähään aikaan.

Nyt kun tämä lama on ehkä tosissaan tulossa (?) niin heitän huvikseni pari epämääräistä kysymystä:
-Ovatko studiolaitteet vuonna 2015 nykyistä kalliimpia suhteessa tuon ajan eurooppalaiseen palkkatasoon?
-Siirtyykö jaeltavan/myyvän musiikin teko jatkossa enemmän kotistudioiden puolelle vai toisinpäin?
-Kasvaako musiikin merkitys noin muuten (taloudellisessa mielessä) kurjistuvan elämän takia?
-Jos musiikin "elämää piristävä" merkitys kasvaa taloudellisen kurjistumisen myötä niin painottuuko silloin nykyistä enemmän musiikin sisältö studioteknikan ja osaamisen sijaan vai tuleeko ihmisistä yhä enemmän "hifistejä" jotka kiinnittävät enemmän huomiota äänitteiden laatuun?
 
Heh, taisi mennä vähän aiheen vierestä.

jpjanhun: Nyt kun tämä lama on ehkä tosissaan tulossa (?) niin heitän huvikseni pari epämääräistä kysymystä:
 
Vanhana koiranluuoraakkelina tungen pehmeälle sopalle.
 
-Ovatko studiolaitteet vuonna 2015 nykyistä kalliimpia suhteessa tuon ajan eurooppalaiseen palkkatasoon?
EU:n pelätty päällekkäis(syndikaatti)lainojen romahdus ja hintataso nousee. Halpeneva elektroniikka on voimaton kompensoimaan tätä.
 
-Siirtyykö jaeltavan/myyvän musiikin teko jatkossa enemmän kotistudioiden puolelle vai toisinpäin?
Suhde pysynee samalla tasolla (joka on edelleen vahvasti studiopainotteinen). Osa "kotistudioista" on ammattitasoa, mutta kun ammattimainen tuottaja puuttuu niin se pitänee nimikkeen validina.
Toki nykyään tuottajat vierailevat pyydettäessä kotistudioissakin, riippuen tutusta varustuksesta.
 
-Kasvaako musiikin merkitys noin muuten (taloudellisessa mielessä) kurjistuvan elämän takia?
Kasvaa, näin on ainakin käynyt joka kerta laman (katastrofin) iskettyä.
 
-Jos musiikin "elämää piristävä" merkitys kasvaa taloudellisen kurjistumisen myötä niin painottuuko silloin nykyistä enemmän musiikin sisältö studioteknikan ja osaamisen sijaan vai tuleeko ihmisistä yhä enemmän "hifistejä" jotka kiinnittävät enemmän huomiota äänitteiden laatuun?
Aikaisemmin elävä musiikki on voittanut, nyt musiikin siirryttyä vahvasti MP3.iin tilanne on historiallisesti poikkeuksellinen!
Edes M.C,Escher-teekupposeen tuijottelu jättää mielivisioni näkymättömiin.
 
Heh, taisi mennä vähän aiheen vierestä.
C_Ihan hyvä B7_näin, Bb_ihan hyvä Am7_näin...

Joo, kiitos näkemyksen jakamisesta. Tuo kuulosti mielestäni varsin uskottavalta.

Musiikki ja kapakat, ne menestyy aina kurjina aikoina.

Lennu: Musiikki ja kapakat, ne menestyy aina kurjina aikoina.
 
Ja sit kans ne yhdet...

Mikael: Ja sit kans ne yhdet...
 
Hoho, kyllä :D

Kotistudio vuonna 2015: Tietokonemallinnus on siinä pisteessä että sillä voi
korvata kaikki analogihärpäkkeet kokonaan, analogihärpäkkeiden hinta romahtaa,
Minimoogin saa satasella ja Tridentin konsolin kahdella.
 
Kotistudio vuonna 2020: Ihmiset tajuavat että ei ne ihan aidoilta kuulostakaan
ne mallinnukset, analogiin herää uudelleen kiinnostus, jolloin minä myyn sen
satasella ostamani Minimoogin kymppitonnilla ja Tridentin kahdella.
 
Toivottavasti näin, tosin en kyllä oikeasti usko kun noiden analogihärpäkkeiden
hinnat nousevat päivä päivältä ja esim. analogisynapuolella on nykyään paljon
enemmän tarjontaa kuin vaikka 10 vuotta sitten.