Studiotyöskentely ›

Noinhan se tiivistettynä skulaa.. Perse edellä puuhun on vaan itselle melko luonnollinen toimintamalli. Plus on näitä musta ihan hypoteettisenakin mielenkiintoista pyöritellä.
 
Oon tota sun linkittämää laskuria nyt tutkaillut ja jos nyt en oo tota pa.s/m2-arvoa (ilman virtausvastusta) ihan väärin kässännyt, niin kärjistettynä isot luvut on tiiviimpiä ja pienemmät luvut hötömpiä..? ..kö?
 
Muistaakseni tonne laitoit, että eXtra olisi siinä alta kymppitonnin kun taas Cos5 huitelisi jossain parissakymmenessä tuhannessa..
 
Millaista kamaa sitten olisi aines joka on jotain 3500 luokkaa arvoiltaan..? Untuvaa?

saastara: Noinhan se tiivistettynä skulaa.. Perse edellä puuhun on vaan itselle melko luonnollinen toimintamalli. Plus on näitä musta ihan hypoteettisenakin mielenkiintoista pyöritellä.
 
Oon tota sun linkittämää laskuria nyt tutkaillut ja jos nyt en oo tota pa.s/m2-arvoa (ilman virtausvastusta) ihan väärin kässännyt, niin kärjistettynä isot luvut on tiiviimpiä ja pienemmät luvut hötömpiä..? ..kö?
 
Muistaakseni tonne laitoit, että eXtra olisi siinä alta kymppitonnin kun taas Cos5 huitelisi jossain parissakymmenessä tuhannessa..
 
Millaista kamaa sitten olisi aines joka on jotain 3500 luokkaa arvoiltaan..? Untuvaa?
 
Juu, näin se menee. Nuo arvot on Parocin sivuilta. Virtausvastuksen käänteisluku on tuo sivuillaan mainittu läpäisykerroin. Taisi olla vielä joku pilkun siirto siinä... Muut valmistajat eivät näitä ilmeisesti edes mittaile. Joku oikein höttö lasivilla saattaisi olla luokkaa 4000. Olisikin ihan mielenkiintoista koota jonnekin noita arvoja eri matskuista. Jos jollain on sellainen lista niin jakoon vain. :)
 
Myöhäinen editti: Luin Gearslutzista, että EU rajoittaa unionin alueella myytävät villat tuohon 5000 Pa*s/m^2. Että sen hötömpiä ei saa valmistaa ja myydä. Ilmeisesti jotkut ihme tyypit käyttävät näitä tuotteita myös lämmöneristykseen, että siinä varmaan syy. ;)
Samasta bongasin Bauhausissakin myytävän Knauf Space Slabin vastuksen arvion - juurikin tuo 5000.

Sotahippi: Juu, näin se menee. Nuo arvot on Parocin sivuilta. Virtausvastuksen käänteisluku on tuo sivuillaan mainittu läpäisykerroin. Taisi olla vielä joku pilkun siirto siinä... Muut valmistajat eivät näitä ilmeisesti edes mittaile. Joku oikein höttö lasivilla saattaisi olla luokkaa 4000. Olisikin ihan mielenkiintoista koota jonnekin noita arvoja eri matskuista. Jos jollain on sellainen lista niin jakoon vain. :)
 
Gearslutzista jonkun tommosen topicin löysin, missä jengi oli kysellyt tehtailta tietoja ja listaili niitä sinne.. Oisko ollut joku 'Common Gas flow resistivities' tmv.
 
Sitä kautta löysinkin tämmöisen aineksen:
 
http://www.taloon.com/aanieriste-is … -aku-610x1310x95-7.99m2/IS-12862/dp
 
Halpaa kuin saippua, yks paketti sisältää kymmenen levyä. Isompaakin on kooltaan kuin normi parocit. Selvittelin lukuja ja toi on tehtaan mukaan juuri siinä 5000 paikkeilla ilmanvastusarvoiltaan. Toki toi on niin hötöä kamaa, että vaatii syvyyttä toimiakseen, mutta alapään suhteen melko hyviä lukuja:
 
http://www.stanleyhallstudios.co.uk … &v41=5000&s44=1&d44=100
 
Ajattelin nyt alkuun testailla ja rakennella muutamia tollaisia 60x130x30-levyjä ja sitten myöhemmin ehkä tommoisia 60x130x60 soffitteja.

Kahdeksan cos-5-akustointitaulua kaupan:
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=741622

Totesin tuossa asioita miettiessäni notta ilmarakohan ei olekaan mikään kompromissi. Eli kun villan määrää ohentaa, pinnan pysyessä samassa kohtaa, ja ilmaraon näin kasvaessa, absorptiokerroin kasvaa aika paljon ja vaimennus keskittyy tietylle kaistalle.
Tässä esimerkki, jossa siis systeemin kokonaispaksuus pysyy samana, mutta villa ohenee:
http://www.stanleyhallstudios.co.uk … &v41=8333&s42=1&d42=700
 
Tästä seuraa, että kun tietää ongelmataajuutensa, on mahdollista ihan villoilla ja ilmaraolla kohdistaa absorptio tarkemmin juuri oikealle taajuuskaistalle. Tämä on itselläni mennyt vikaan, kun käytössä on liian tiheä villa. Tarkoitus on vaihtaa villoja hötömpään, ainakin pilvessä. (tirsk)

Sotahippi: Totesin tuossa asioita miettiessäni notta ilmarakohan ei olekaan mikään kompromissi. Eli kun villan määrää ohentaa, pinnan pysyessä samassa kohtaa, ja ilmaraon näin kasvaessa, absorptiokerroin kasvaa aika paljon ja vaimennus keskittyy tietylle kaistalle.
Tässä esimerkki, jossa siis systeemin kokonaispaksuus pysyy samana, mutta villa ohenee:
http://www.stanleyhallstudios.co.uk … &v41=8333&s42=1&d42=700
 
Tästä seuraa, että kun tietää ongelmataajuutensa, on mahdollista ihan villoilla ja ilmaraolla kohdistaa absorptio tarkemmin juuri oikealle taajuuskaistalle. Tämä on itselläni mennyt vikaan, kun käytössä on liian tiheä villa. Tarkoitus on vaihtaa villoja hötömpään, ainakin pilvessä. (tirsk)
 
Näinhän se menee. Tosi vaikea vaan itse laskea noita omilla villoilla. Muuttujia on niin paljon. Oletko harkinnut vakavasti jotain tiettyä hötömpää villaa?

Joo, vaihdoinkin jo pilven villat extroihin. Vaikutus oli tuskin havaittava. Taitaa kangas tehdä hallaa, kun on aika tukevaa. Ei mulla sikäli mitään hätää ole, että villoitettavia paikkoja on vielä ja putkiinkin olen jo sekaantunut, viritysmielessä. Mutta tosiaan, on selvitettävä kankaan vaikutus tuohon.
Nuo calculaattorithan ovat mainioita kun pitää mielessä, että niillä vertaillaan materiaaleja, ei rakenteita tai sijoituspaikkoja.
 
Edittiä: Tässä vaihdoin pilven kankaan Minnasta Lendaan (yläosassa bomull):
 
https://skydrive.live.com/?cid=4b56 … p;id=4B5646CD6BAA688A!297&sff=1
 
Ei suuren suuri, mutta mitattava ero merkitsevässä kohdassa. Taistelu jatkuu.

Osaisiko joku arvioida yhtään miten tällainen katto mahdollisesti vaikuttaa äänen käyttäytymiseen? https://www.dropbox.com/s/7ywyjneod0rgign/treenis-kotistudio.JPG . Todennäköisemmin ongelmallinen mix/masterointitila, vai voisiko osoittautua jopa kelvolliseksi?
 
e: Tänään googlailin lisää, ja alkoi oikeilla hakusanoilla löytyä infoa. Eli, ei ole välttämättä este kelvolliselle musahuoneelle. Ideaalista monitoripaikasta en löytänyt ihan varmaa vastausta, mutta kuulemma lyhyt seinä saattaisi olla paras. Minulla on sitten tuo takkakin pohdittavana. Kokeilemaan vaan.

Ilmeisesti omakotitalo kyseessä? Puurakenteinen? Jos näin, niin lienee oikein hyvä. Ensiheijastuksethan tuossakin on tietysti vaimennettava, mutta muuten tuskin isoja ongelmia bassoilla. Mittauksia vaan...
Tosiaan tarkoituksena yleensä, että takaseinä olisi mahdollisimman kaukana kaiuttimista ja kuulijasta. Siksi siis tuo pitkittäin mieluummin kuin poikittain.

Juu, puurakenteinen omakotitalo. Tilasin juuri monitorit, eli toivottavasti pian pääsee testaamaan ja säätämään. Kiitos vastauksesta.

Hi! Do you guys know anything about sound blankets or acoustic blankets (akustinen huoppa) offered in Finland? I need a set of blankets for mobile recording.
Thanks in advance!
Margus
Bass player and producer from Tallinn

Oon yrittänyt itseäni tässä sivistää vaimennustaulukoinnissa, mutta vähän on tullut seinä vastaan kun ei ole lukion jälkeen tullut noita fysiikan hommia harrastettua.
 
Eli esim täällä http://www.stanleyhallstudios.co.uk/pacalc/ nuo vaimennusarvot ilmoitetaan 0.00 - 1.00. Hämähäkkivaistoillani oon nyt päätellyt sen niin, että toi luku kertoo ilmanläpäisyn 'kuvitteellisesta mittauspisteestä'..? As in, 1.00 jollakin taajuudella tarkoittaa sen taajuuden täydellistä vaimenemista kun ilma kulkee läpi tuommotteisesta objektista x..? Ollaanko aivan metsässä?
 
Hämmennys alkaa: Joidenkin firmojen mittaustuloksissa jotkut ansat vaimentaa vaikkapa 1.35. Mites tämä nyt pitää tulkita..?
 
Sitten vielä osa firmoista, esim GIK Acoustics, ilmoittaa nuo vaimennuskaavionsa Sabin-asteikolla.. Mites tämä nyt on suhteutettava tuohon 0.00 - 1.00 asteikkoon? Wikipediaa ja joitan tieteellisempiä artikkeleita koitin tutkailla, mutta ei oikein auennut.. Varmasti on joku todella hieno laskukaava olemassa, mutta en omilla maanantaiaivoillani sitä kyllä onnistunut löytämään / sisäistämään..

saastara:
Hämmennys alkaa: Joidenkin firmojen mittaustuloksissa jotkut ansat vaimentaa vaikkapa 1.35. Mites tämä nyt pitää tulkita..?

 
Master handbook of acoustics sanoo, että "... some chamber measurements can show absorbtion coefficients greater than 1. This is because the diffraction of sound from the edges of the standard sample makes the sample appear, acoustically, of greater area than it really is."
 
Tämä on siis kaikukammiomittauksissa mahdollista.
 
Muuten tuo vaimennuskerroin alfa-merkki on juuri tuo 0...1 asteikolla, ne on sitten vaan erilaisia keskiarvoja eri taajuksille.

Vähän epävarmuutta tässä itsellänikin, mutta koitetaan. Kun ääniaalto menee sisään vaikka villaan, se ei varsinaisesti liikuta ilmaa sinne sisään, puhumattakaan läpi, vaan aalto vain liikuttaa siellä sisällä jo olevia ilmamolekyylejä. Itse molekyylien liike on siis tosi pientä, millimetriluokkaa.
 
Toisekseen tässä täytyy erottaa kaksi asiaa. Samplen eli itse kappaleen vaimentavuus, ja materiaalin vaimentavuus.
Nuo sabinit ovat absoluuttisia yksiköitä. Eli käytännön vaimennuksia. Alfa taas vaimennuskerroin, jolla kappaleen vaimentava pinta-ala kerrotaan, jotta saadaan tuo käytännön vaimennus sabineina.
 
Eli jos putkessa mitataan -materiaali-, saadaan tuo max 1.00 kerroin. Se kertaa pinta-ala, ja saadaan kyseisen kappaleen teoreettinen (odotettu) vaimennus sabineina. Sitten kun se -kappale- laitetaan huoneeseen, huomataan sen vaimentavankin enemmän tuon kulmadiffraktion ja random incidencen takia. Siitä taas jakamalla pinta-alalla saadaan tuo isompi kerroin.
 
Eli noita isompia lukuja tulisi käyttää fyysisesti olemassa oleville palikoille, pienempiä materiaaleille. Saatan tietysti olla väärässäkin, mutta näin sen näin.
 
E: tuo edellämainittu kirja on ihan hyvä resurssi pengottavaksi.

reenitila on betonibunkkeri jonka seinät on levytetty kipsilevyllä... eli mm crash pellit jää minuutiksi kimpoileen...
 
auttaako jos laittaa seinille vanhoja petauspatjoja? esim kaks päällekkäin...
niitä olis vaan sopivasti tarjolla sopivaan hintaan, eli ilmaiseksi...
vai onko ihan turhaa ruveta niitä kiinnittelemään?

Lazlo: reenitila on betonibunkkeri jonka seinät on levytetty kipsilevyllä... eli mm crash pellit jää minuutiksi kimpoileen...
 
auttaako jos laittaa seinille vanhoja petauspatjoja? esim kaks päällekkäin...
niitä olis vaan sopivasti tarjolla sopivaan hintaan, eli ilmaiseksi...
vai onko ihan turhaa ruveta niitä kiinnittelemään?
 
Kyllä niillä pellit vaimenee. Laittakaa kattoon kioskin yläpuolelle ja lähimpiin seiniin. Jos vaimennatte vain kaksi seinää, vaimentakaa vierekkäiset, ei vastakkaiset.
 
Tässä on tietysti taas se, että kun diskantit on kuritettu, kuuluvat basson epätasaisuudet selvemmin.

aika hyvin tuntui toimivan vanhat petarit... eilen laitettiin kaikille seinille petarit, ja pari kattoon... ja lattialle 5 mattoo päällekkäin... tehtiin eilen pikaset testi äänitykset, soundi kyl pehmeni ja parani muutenkin...

petareilla tietysti pätee jo aikaisemminkin mainittu eli vaikutus ulottuu alemmille taajuuksille jos saa irti seinästä. Kuinka alas? Varmasti taajuudelle jonka aallonpituus on neljäsosa seinäetäisyydestä ja merkittävästi jo puolta alemmalla taajuudella (koska ääntä tulee myös ei-kohtisuorasti)
 
tämä "materiaalinsäästöratkaisu" tietysti toisaalta aiheuttaa että joillain taajuuksilla (ja äänen tulokulmilla) vaimennusmateriaali osuu ilman hiukkasliikkeen nollakohtaan. Samanpaksuisessa massiivisessa (= ei ilmaväliä) tätä haittaa ei ole, hiukkasliikkeen maksimikohdassa aina on vaimennusmateriaalia
 
ilmavälin käyttö on joka tapauksessa niin hyödyllista, että käytetään hyvin yleisesti

Tämähän on ihan totta, mutta jos materiaali on "petaria" ei välttämättä kannata olla turhan tarkka tahi toiveikas tuon ilmaraon vaikutuksesta. Ei siinä kuitenkaan ole toiveita mataliin taajuuksiin vaikuttamisesta, etenkään noilla paksuuksilla. Eikä liene ollut kysyjälläkään. Käytetään vaan sitä villaa sitten kun halutaan bassot kuriin ja vastetta tasoitettua.
Pelkän kaiun vaimentamisessa tuosta ilmaraosta ei liene sanottavaa hyötyä.

Mille seinälle ikkuna on järkevin sijoittaa kuuntelupisteestä katsoen? Uus aika pienehkö huone on ja kun tullaan ovesta sisään niin ikkuna on heti oikealla seinällä ja katto viettää vinosti alaspäin ikkunan suuntaan.
 
Vaihtoehdot on että kaiuttimet ikkunan eteen tai sitten ikkuna jää oikealle sivulle kuuntelupisteestä katsottuna.